Fuakava Foʻoú 2023
27 Nōvema–3 Tīsema. 1–3 Sione; Sute: “Ko e ʻOtuá Ko e ʻOfa”


“27 Nōvema–3 Tīsema. 1–3 Sione; Sute: ‘Ko e ʻOtuá Ko e ʻOfa’” Haʻu, ʻo Muimui ʻIate Au—Maʻá e Palaimelí: Fuakava Foʻoú 2023 (2021)

“27 Nōvema–3 Tīsema. 1–3 Sione; Sute,” Haʻu, ʻo Muimui ʻIate Au—Maʻá e Palaimelí: 2023

ʻĪmisi
Malimali ʻa Sīsū Kalaisi lolotonga ʻEne ʻafio mo ha fānau fofonga malimali

ʻOfa Haohaoá, tā ʻa Del Parson

27 Nōvema–3 Tīsema

1–3 Sione; Sute

“Ko e ʻOtuá ko e ʻOfa”

ʻOku akoʻi mai ʻe he ngaahi Tohi ʻa Sioné mo e Sute fekauʻaki mo e ʻofa mo e maama ʻa e Tamai Hēvaní. ʻI hoʻo ako ʻi he uike ní, fakalaulauloto ki he ʻuhinga ʻoku fie maʻu ai ʻe he fānau ʻokú ke akoʻí ʻa ʻEne māmá mo e ʻofá ʻi heʻenau moʻuí. Manatuʻi ke fakakaukau ki he ngaahi ʻekitivitī kotoa ʻi he fokotuʻutuʻu ko ʻení, kae ʻikai ko ē pē kuo tohi maʻá e taʻu motuʻa ʻo e fānau ʻokú ke akoʻí.

ʻĪmisi
fakaʻilonga feʻinasiʻakí

Fakaafeʻi e Feʻinasiʻakí

Fakaafeʻi ʻa e fānaú ke nau vahevahe ʻa e founga kuo nau ongoʻi ai e ʻofa ʻa e Tamai Hēvaní mo Sīsuú pe ko e ʻuhinga ʻoku nau pehē ai ʻoku tatau ʻa e Tamai Hēvaní mo Sīsū mo ha maama kiate kitautolú.

ʻĪmisi
fakaʻilonga akoʻí

Akoʻi e Tokāteliné: Fānau Iiki Angé

1 Sione 1:5–7; 2:8–11

ʻOku ʻomi ʻe he muimui kia Sīsuú, ʻa e māmá ki heʻeku moʻuí.

Naʻe tohi ʻa Sione fekauʻaki mo e māmá ke akoʻi fekauʻaki mo e ivi tākiekina ʻa e Tamai Hēvaní mo Sīsū ʻi heʻetau moʻuí. Fakakaukau ki he founga te ke lava ai ʻo tokoniʻi e fānaú ke nau ako fekauʻaki mo e maama ʻokú Na ʻomí.

Ngaahi ʻEkitivitī ʻe Ala Fakahokó

  • Kole ki he fānaú ke nau tala atu e ngaahi meʻa ʻokú ne ʻomi e māmá. Talanoa mo kinautolu fekauʻaki mo e ngaahi lelei ʻo e māmá, hangē ko hono tokoniʻi e ʻakaú ke tupú, fakaʻatā kitautolu ke tau lava ʻo sio, mo foaki mai e māfaná. Ke mahino ʻa e founga ʻoku ʻomi ai ʻe Sīsū ʻa e māmá, ʻe lava ke nau taufetongi ʻi hono hulu ha maama ki ha fakatātā ʻo Sīsū Kalaisi lolotonga ʻenau lea ʻaki e “Ko e māmá ʻa e ʻOtuá” (1 Sione 1:5). Fakamoʻoni ange ʻoku lava ʻe he Tamai Hēvaní mo Sīsū Kalaisi ʻo ʻomi ha maama ki heʻetau moʻuí ʻi he taimi ʻoku tau feinga ai ke muimui ki he meʻa ʻokú Na folofola ʻakí.

  • Fakaafeʻi e fānaú ke nau taufetongi ʻi hono puke ha fakatātā ʻo ha foʻi ʻuhila pe teʻelango. ʻI hono pukepuke ʻe he tamasiʻi/taʻahine takitaha ʻa e fakatātaá, tokoniʻi ia ke ne fakakaukau ki ha founga te tau lava ai ʻo ʻomi ʻa e maama ʻo Sīsū Kalaisí ki heʻetau moʻuí.

1 Sione 4:10–11, 20–21

ʻOku ou fakahaaʻi ʻeku ʻofa ki he ʻOtuá ʻi he taimi ʻoku ou ʻofa ai ki he niʻihi kehé.

Tokoni ke mahino ki he fānaú ʻa e fehokotaki ʻi he ʻofa ʻoku nau ongoʻi maʻá e Tamai Hēvaní pea mo e ʻofa ʻoku nau fakahaaʻi ki Heʻene fānaú.

Ngaahi ʻEkitivitī ʻe Ala Fakahokó

  • Lau e 1 Sione 4:11 ki he fānaú, pea hivaʻi ha foʻi hiva fekauʻaki mo e ʻofa ʻa e ʻOtuá, hangē ko e “ʻOku ʻOfa ʻEku Tamai Hēvaní ʻIate Au” (Tohi Hiva ʻa e Fānaú, 16–17). Kole ki ha fānau ʻe niʻihi ke vahevahe e founga ʻoku nau ʻiloʻi ai ʻoku ʻofa ʻa e Tamai Hēvaní ʻiate kinautolú. Hili e tali takitaha, fakaafeʻi e fānaú ke nau fefāʻofuaʻaki mo pehē, “Ko e ʻOtuá ko e ʻofa, pea ʻoku ʻofa ʻa e ʻOtuá ʻiate au.”

  • Lau e 1 Sione 4:21 ki he fānaú. Fakaafeʻi kinautolu ke talanoa pe fakatātaaʻi e ngaahi founga kehekehe te nau lava ai ʻo ʻofa ki ha kaungāmeʻa, hangē ko ha fāʻofua kiate ia pe faʻu ha kiʻi kaati. Ko e hā e ongo ʻoku maʻu ʻe hotau ngaahi kaungāmeʻá koeʻuhí ko e ngaahi meʻa ko ʻení? Ko e hā e ongo ʻoku maʻu ʻe he Tamai Hēvaní ʻi he taimi ʻoku tau fai ai ha ngaahi meʻa angaʻofa maʻá e niʻihi kehé?

1 Sione 2:3–5; 5:3

ʻOku ou ʻofa ki he ʻOtuá ʻi he taimi ʻoku ou tauhi ai ʻEne ngaahi fekaú.

Naʻe akoʻi mai ʻe Sione, “ʻoku ʻikai fakamamahi ʻa [e] ngaahi fekau” ʻa e ʻOtuá (1 Sione 5:3). Ka ko e muimui ki he ngaahi fekaú ko ha founga ia ke fakahaaʻi ai ʻa e ʻofa kiate Iá.

Ngaahi ʻEkitivitī ʻe Ala Fakahokó

  • Lau e 1 Sione 5:3, pea kole ki he fānaú ke nau fakafanongo ki he meʻa ʻoku talamai ʻe he veesi ko ʻení kau ki he founga te tau lava ai ʻo fakahaaʻi ʻoku tau ʻofa ki he ʻOtuá. Fakaafeʻi ʻa e fānaú ke nau fakalau ki he lahi tahá ʻa e ngaahi fekau te nau lavá. Ko e hā e ongo ʻoku tau maʻu ʻi he taimi ʻoku tau talangofua ai ki he ngaahi fekau ʻa e Tamai Hēvaní?

  • Fakaafeʻi e fānaú ke nau tā ha fakatātā ʻoku fakahaaʻi ai ha founga ʻe taha ʻe lava ke nau fakahaaʻi ki he Tamai Hēvaní ʻoku nau ʻofa ʻiate Ia. Hangē ko ʻení, te nau lava ʻo tā ha fakatātā ʻo ʻenau tauhi ha taha ʻo e ngaahi fekaú.

  • Hivaʻi fakataha ha hiva fekauʻaki mo e talangofuá, hangē ko e “Fili e Hala Totonú” (Tohi Hiva ʻa e Fānaú, 82). Ko e hā ʻetau ongo ʻi he taimi ʻoku tau talangofua aí?

ʻĪmisi
fakaʻilonga akoʻí

Akoʻi e Tokāteliné: Fānau Lalahi Angé

1 Sione 2:8–11; 4:7–8, 20–21

ʻOku ou fakahaaʻi ʻeku ʻofa ki he ʻOtuá ʻi he taimi ʻoku ou ʻofa ai ki he niʻihi kehé.

Te ke tokoniʻi fēfē ke mahino ki he fānaú ʻoku kau ʻi he ʻofa ki he ʻOtuá ʻa e ʻofa ki he niʻihi ko ia ʻoku tau feohí—ʻo aʻu ki he kakai mahalo ʻoku kehe meiate kitautolu pe faingataʻa ke tau ʻofa ki aí?

Ngaahi ʻEkitivitī ʻe Ala Fakahokó

  • Kole ki he fānaú ke nau fakakaukauloto ki ha taha foʻou kuó ne kau mai ki heʻenau akó pe uōtí pea teʻeki ke ne maheni mo ha taha ai. ʻOku ongoʻi fēfē nai ʻa e tokotahá ni? Fakaafeʻi ha taha ke ne lau e 1 Sione 4:7–8. Ko e hā ʻoku fokotuʻu mai ʻe he veesi ko ʻení ʻo kau ki he founga ʻoku totonu ke tau feohi ai mo e tokotahá ni? Vahevahe ha tūkunga tatau pē, pe kole ki he fānaú ke nau fakakaukau ki ha ngaahi tūkunga te nau ala maʻu ai ha faingamālie ke fakahaaʻi e ʻofá.

  • Kole ki he fānaú ke lau e 1 Sione 4:7–8, 20–21, pea fakaafeʻi ke nau takitaha tohi ha sētesi ʻe taha ke fakamatalaʻi fakanounou ʻaki e meʻa ʻoku nau pehē ʻoku mahuʻinga taha ʻi he ngaahi veesi ko ʻení. Hili ʻenau vahevahe ʻenau ngaahi sētesí, vahevahe ha talanoa mei hoʻo moʻuí pe mei he makasini Ko e Kaumeʻá pe Liahona ʻokú ke ongoʻi ʻokú ne fakatātaaʻi e meʻa ʻoku akoʻi ʻe he ngaahi veesi ko ʻení (hangē ko ʻení, vakai ki he, “Lea Mālō e Lelei kia Halimi,” Ko e Kaumeʻá, Sune 2019, 8–9; pe Liahona, Sune 2019, F18–F19). Fakaafeʻi e fānaú ke vahevahe ʻenau ngaahi aʻusia pē ʻanautolú. Te tau fakahaaʻi fēfē nai ʻoku tau ʻofa ki he niʻihi ʻoku tau feohí?

1 Sione 2:3–6; 4:17–18; 5:2–5

ʻOku ou fakahaaʻi ʻeku ʻofa ki he ʻOtuá ʻi he taimi ʻoku ou tauhi ai ʻEne ngaahi fekaú.

‘E lava ke faingofua ange ‘etau talangofua ki he ngaahi fekaú ʻi he taimi ʻe mahino ai kiate kitautolu e ngaahi moʻoni ʻoku akoʻi ʻi he 1 Sione 5:3. Te ke tokoniʻi fēfē ʻa e fānaú ke nau vakai ki he ngaahi fekaú ko ha ngaahi faingamālie ke fakahaaʻi ʻaki ʻenau ʻofa ki he ʻOtuá, kae ʻikai ko ha fakamafasia.

Ngaahi ʻEkitivitī ʻe Ala Fakahokó

  • Fakaafeʻi e fānaú ke nau lisi ʻi he palakipoé ha ngaahi founga te nau lava ai ʻo fakahaaʻi ki he ʻOtuá ʻoku nau ʻofa ʻiate Ia. Lau fakataha leva e 1 Sione 2:5–6; 5:2–5 ki ha toe ngaahi fakakaukau makehe. ʻOku fakahaaʻi fēfē ʻe heʻetau talangofua ki he ngaahi fekaú, ʻoku tau ʻofa ʻi he Tamai Hēvaní?

ʻĪmisi
ko ha fāmili ʻoku tūʻulutui fakataha ʻo lotu

ʻOku tokoni hono tauhi ʻa e ngaahi fekau ʻa e ʻOtuá ke tau ikunaʻi ai ʻa e māmaní.

  • Lau e 1 Sione 4:17, pea fakamatalaʻi ange ki he fānaú, ʻoku ʻuhinga ʻa e “loto mālohi ʻi he ʻaho ʻo e fakamāú” ke maʻu ha loto-falala mo ha nonga ʻi he taimi te nau tuʻu ai he ʻao ʻo e ʻOtuá ke fakamāuʻí. Ko e hā ʻoku akoʻi mai ʻe he veesi ko ʻení kuo pau ke tau fai ke tau maʻu ai e loto-falala ko ʻení? Ko e hā ha ngaahi meʻa te tau lava ʻo fai he taimí ni ke tau loto-falala ai ʻi he ʻao ʻo e ʻOtuá?

Sute 1:18–22

Te u lava ʻo faitotonu neongo e taimi ʻoku katakataʻi ai au ʻe he niʻihi kehé.

Koeʻuhí ko e kau ākonga kitautolu ʻo Sīsū Kalaisi, ʻoku faʻa fakakata ʻaki kitautolu ʻe he niʻihi kehé koeʻuhí ko ʻetau tuí pe anga ʻo ʻetau moʻuí. ʻOku ʻi he ngaahi veesi ko ʻení ha akonaki ʻa Sute ki he founga ke tau kei faivelenga ia ʻi he ngaahi tūkunga peheé.

Ngaahi ʻEkitivitī ʻe Ala Fakahokó

  • Kole ki he fānaú ke nau vahevahe ha ngaahi taimi naʻe fakakata ʻaki ai kinautolu ʻe he niʻihi kehé pe ko ha taha ʻoku nau ʻilo koeʻuhí ne nau fai e meʻa ʻoku totonú. Fakaafeʻi e fānaú ke nau lau e Sute 1:18–22 pea fekumi ki he founga te tau lava ai ʻo kei faivelenga ʻi he taimi ʻe lumolumaʻi pe katakataʻi ai kitautolú. Tohi e meʻa ʻoku nau maʻú ʻi he palakipoé, pea aleaʻi e ngaahi founga te nau lava ai ʻo muimui ki he faleʻi ko ʻení.

  • Fakamatalaʻi fakanounou e misi ʻa Līhaí (vakai, 1 Nīfai 8:1–35), pea kole ki ha niʻihi ke nau lau e ngaahi veesi mei he 1 Nīfai 8:26–28, 33. Aleaʻi e founga ʻoku tatau ai e kakai ʻi he fuʻu fale lahi mo ʻataʻataá mo e kau fakaʻaluma naʻe lave ki ai ʻa Suté. Ko e hā te tau lava ʻo fai ke ʻoua naʻa tākiekina kitautolu ʻe he niʻihi ʻoku nau katakataʻi pe taʻetui ki he meʻa ʻoku tau tui ki aí? (Vakai, 1 Nīfai 8:30, 33).

ʻĪmisi
fakaʻilonga akó

Poupouʻi e Ako ʻi ʻApí

Poupouʻi e fānaú ke nau faʻu ha palani ke fai ha meʻa ke vahevahe ʻenau māmá mo honau ngaahi fāmilí.

Fakatupulaki ʻEtau Founga Akoʻí

ʻOku longomoʻui ʻa e fānaú. Te ke ongoʻi ʻi ha ngaahi taimi ʻoku hoko e longomoʻui ʻa e fānaú ko ha meʻa ke tohoakiʻi ʻenau tokangá mei he akó. Ka te ke lava ʻo kamata ʻi honau natula longomoʻuí ʻaki hano fakaafeʻi ke nau fakatātaaʻi, tā fakatātaaʻi, pe hiva fekauʻaki mo ha tefitoʻi moʻoni ʻo e ongoongoleleí. (Vakai, Ko e Faiako ʻi he Founga ʻa e Fakamoʻuí, 25–26.)

Paaki