Fuakava Motuʻá 2022
31 Sānuali–6 Fēpueli. Sēnesi 6–11; Mōsese 8: “Naʻe Maʻu ʻe Noa ʻa e ʻOfá ʻi he ʻAo ʻo e ʻEikí”


“31 Sānuali–6 Fēpueli. Sēnesi 6–11; Mōses 8: ‘Naʻe Maʻu ʻe Noa ʻa e ʻOfá ʻi he ʻao ʻo e ʻEikí,’” Haʻu, ʻo Muimui ʻIate Au—Maʻá e Palaimelí: Fuakava Motuʻá 2022 (2021)

“31 Sānuali–6 Fēpueli. Sēnesi 6–11; Mōsese 8,” Haʻu, ʻo Muimui ʻIate Au—Maʻá e Palaimelí: 2022

ʻĪmisi
Ko Noa mo hono fāmilí, fanga monumanú, ko e ʻaʻaké, mo ha ʻumata

Tā fakatātā ʻo e hū ʻa Noa ki tuʻa mei he ʻaʻaké, tā ʻe Sam Lawlor

31 Sānuali–6 Fēpueli

Sēnesi 6–11; Mōsese 8

“Naʻe Maʻu ʻe Noa ʻa e ʻOfá ʻi he ʻAo ʻo e ʻEikí”

ʻE lava ke fakamānako ki he fānaú ʻa e ako fekauʻaki mo e fanga monumanu ʻi he ʻaʻake ʻo Noá pea mo e Taua māʻolunga ʻo Pēpelí. Kae manatuʻi ʻoku fakataumuʻa ʻa e ongo talanoa ko ʻení ke akoʻi e ngaahi moʻoni ʻoku taʻengatá. Fakakaukau ʻi he faʻa lotu ki he ngaahi moʻoni ʻoku finangalo ʻa e ʻOtuá ke ako ʻe he fānaú.

Lekooti Hoʻo Ngaahi Ongó

ʻĪmisi
fakaʻilonga feʻinasiʻakí

Fakaafeʻi e Feʻinasiʻakí

Kimuʻa peá ke kamata akoʻi e ngaahi talanoa ʻi he Sēnesi 6–11 mo e Mōsese 8 ki he fānaú, ʻoange ha faingamālie ke nau feakoʻiʻaki ʻa e meʻa ʻoku nau ʻiloʻi fekauʻaki mo Noa mo e ʻaʻaké pe ko e Taua ʻo Pēpelí.

ʻĪmisi
fakaʻilonga akoʻí

Akoʻi e Tokāteliné: Fānau Iiki Angé

Sēnesi 6:14–22; 7–8; Mōsese 8:16–30

ʻE tāpuekina au mo hoku fāmilí ʻi heʻeku muimui ʻi he palōfitá.

Ko e taimi ʻe ako ai ʻe he fānaú ke muimui ki he palōfitá, ʻe faitāpuekina kinautolu pea te nau malu fakalaumālie ai, ʻo hangē pē ko hono maluʻi e fāmili ʻo Noá mei he Lōmakí.

Ngaahi ʻEkitivitī ʻe Ala Fakahokó

  • ʻI hoʻo ngaahi lea pē ʻaʻau, fai ʻa e talanoa kia Noa mo e ʻaʻaké (vakai, “Noa,” ʻi he Ngaahi Talanoa mei he Fuakava Motuʻá; vakai foki ki he “Muimui He Palōfitá,” Tohi Hiva ʻa e Fānaú, 58, veesi 3). Tokoni ke fakatātaaʻi ʻe he fānaú ʻa e ngaahi konga ʻo e talanoá—hangē ko ʻení, ko ʻenau fakangalingali ke ngāue ʻaki ha meʻangāue ke langa e ʻaʻaké pe lue hangē ha monumanu ʻoku hū ki he ʻaʻaké.

  • Lau ki he fānaú ʻa e Mōsese 8:19–20, ʻo fakamamafaʻi ʻa e meʻa naʻe fekau ʻe he ʻEikí kia Noa ke ne faí. Tokoni ke mahino ki he fānaú ko Noá ko ha palōfita pea naʻe fakahaofi hono fāmilí mei he Lōmakí he naʻa nau muimui ʻiate ia. ʻEke ki he fānaú pe ʻoku nau ʻiloʻi ko hai hotau palōfita he lolotonga ní. Fakaʻaliʻali hano laʻitā, pea tokoniʻi e fānaú ke nau toutou lea ʻaki hono hingoá.

  • ʻOmi ki he kalasí ha ʻū fakatātā pe ko ha meʻa ʻokú ne fakafofongaʻi e ngaahi akonaki ʻa e palōfita lolotongá, hangē ko e folofolá pe ko ha laʻitā ʻo ha temipale. Tuku ki he fānaú ke nau taufetongi ʻi hono fili ha meʻa pea fakamatala e meʻa ʻoku nau ʻilo fekauʻaki mo iá. Fakamatalaʻi kiate kinautolu ʻa e meʻa ʻoku fakafofongaʻi ʻe he meʻa ko iá. Poupouʻi ke nau tā ha fakatātā ʻo ʻenau talangofua ki he meʻa kuo akoʻi ʻe he palōfitá. Fai hoʻo fakamoʻoni ki he ngaahi tāpuaki ʻo e muimui ki he palōfitá.

Sēnesi 9:15–16

ʻE tauhi ʻe he ʻOtuá ʻa ʻEne ngaahi talaʻofa kiate kitautolú.

ʻOku mahuʻinga ke ʻiloʻi ʻe he fānaú ʻoku tauhi ʻe he ʻOtuá ʻa ʻEne ngaahi talaʻofá, tautautefito ki heʻenau mateuteu ke fai ha ngaahi fuakava mo Iá ʻi he taimi te nau papitaiso aí.

Ngaahi ʻEkitivitī ʻe Ala Fakahokó

  • Fakaafeʻi ʻa e fānaú ke nau tā ha ʻū fakatātā ʻo e ʻūmatá. Lau kiate kinautolu ʻa e Sēnesi 9:15–16, pea kole ange ke nau fakafanongo ki he foʻi lea ko e manatu. Fakaafeʻi ke nau hiki hake ʻenau ʻūmatá ʻi he taimi te nau fanongo ai ki he foʻi leá. Fakamatalaʻi ange ko e ʻūmatá ko ha fakamanatu ia ʻo e ngaahi talaʻofa kuo fai ʻe he ʻOtuá kiate kitautolú.

  • Talanoa mo e fānaú fekauʻaki mo ha niʻihi ʻo e ngaahi talaʻofa ʻa e ʻOtuá—hangē ko ʻení, ʻe lava ke tau toe foki ki he Tamai Hēvaní kapau te tau muimui ʻia Sīsū Kalaisi pe ʻe ʻomi ʻe he ʻOtuá ʻa e Laumālie Māʻoniʻoní ke fakafiemālieʻi kitautolu. Fakamoʻoni ʻoku tauhi maʻu pē ʻe he ʻOtuá ʻa ʻEne ngaahi palōmesí.

  • Fakaʻaongaʻi ha ʻū fakatātā ke fakamatala ki he fānaú fekauʻaki mo e ngaahi fuakava ʻoku tau fai mo e ʻOtuá, hangē ko e fakatātā ʻo ha fānau ʻoku papitaiso, ko e sākalamēnití, pea mo ha temipale (vakai, Tohi Fakatātā ʻo e Ongoongoleleí, fika 104, 108120).

Sēnesi 11:1–9

Ko e founga pē ke aʻu ai ki he langí ko e muimui ʻia Sīsū Kalaisi.

Naʻe fakakaukau ʻa e kakai ʻo Pēpelí te nau lava ʻo aʻu ki he langí ʻaki haʻanau langa ha taua kae ʻikai ko e moʻui ʻaki e ongoongolelei ʻo Sīsū Kalaisí. Te ke tokoni fēfē ke mahino ki he fānaú ko e muimui ki he Fakamoʻuí ko e founga pē ia ʻe taha ke foki ai ki heʻetau Tamai Hēvaní?

Ngaahi ʻEkitivitī ʻe Ala Fakahokó

  • Fai ʻa e talanoa ki he Taua ʻo Pēpelí ʻi hoʻo ngaahi lea pē ʻaʻau, pe lau ʻa e talanoa ʻoku hā ʻi he “Ko e Taua Pēpelí” (ʻi he Ngaahi Talanoa mei he Fuakava Motuʻá). Poupouʻi ʻa e fānaú ke nau tokoniʻi koe ʻaki ʻenau vahevahe ʻa e meʻa ʻoku nau ʻiloʻi fekauʻaki mo e talanoá.

    ʻĪmisi
    tā fakatātā ʻo e taua ʻo Pēpelí

    Tā fakatātā ʻo e Taua ʻo Pēpelí ʻe David Green

  • Tuku ki he fānaú ke nau langa ha taua ʻaki ha poloka pe ko ha ʻū meʻa kehe. Hili iá pea fakaʻaliʻali leva ki he fānaú ha fakatātā ʻo e Fakamoʻuí, pea fehuʻi ange kiate kinautolu pe ko e fē ʻa e hala ke foki ai ki he Tamai Hēvaní—ko hono langa ha tauá pe ko e muimui ʻia Sīsū Kalaisí? Fakaafeʻi ʻa e fānaú ke nau fakamatala ha ngaahi meʻa te nau lava ʻo fai ke muimui ai ki he Fakamoʻuí.

ʻĪmisi
fakaʻilonga akoʻí

Akoʻi e Tokāteliné: Fānau Lalahi Angé

Sēnesi 6:14–22; 7–8; Mōsese 8:16–30

ʻE tāpuekina au mo hoku fāmilí ʻi heʻeku muimui ki he palōfitá.

ʻOku tutupu hake ʻa e fānaú ʻi ha māmani faiangahala, ʻoku faitatau ʻi ha ngaahi founga ʻe niʻihi pea mo e kuonga ʻo Noá. ʻE lava ke foaki ange ʻe he aʻusia ʻa Noá ha loto-falala kiate kinautolu te nau maʻu ha malu fakalaumālie ʻi heʻenau muimui ki he palōfitá.

Ngaahi ʻEkitivitī ʻe Ala Fakahokó

  • Tokoni ki he fānaú ke nau fili ha ngaahi veesi mei he Sēnesi 6:14–22; 7–8 ʻa ia ʻe lava ke nau tā ʻi ha fakatātā. Fakaʻaongaʻi ʻenau ʻū fakatātaá ke akoʻi kiate kinautolu ʻa e talanoa ʻo Noá. Kole ki he fānaú ke nau vahevahe e meʻa ʻoku nau ako mei he talanoá.

  • Fakaʻaliʻali ha fakatātā ʻo Noa (vakai, Tohi Fakatātā ʻo e Ongoongoleleí, fika 7–8) mo e palōfita lolotongá. Tokoniʻi e fānaú ke nau fekumi ʻi he Mōsese 8:16, 19–20, 23–24 ke maʻu ai ha ngaahi meʻa naʻe akoʻi ʻe Noa ʻa ia ʻoku kei akoʻi pē ʻe hotau kau taki ʻo e Siasí he ʻaho ni. ʻOku faitāpuekina fēfē kitautolu ʻi heʻetau talangofua ki he ngaahi akonaki ko ʻení?

  • Vahevahe ha meʻa ne toki akoʻi mai ʻe he pālofita ʻo e lolotonga ní. Kole ki he fānaú ke nau tohi ʻi ha ʻū laʻipepa ha meʻa kuo akoʻi ʻe he palōfitá, pea tokoni ke nau fokotuʻutuʻu ʻa e ʻū laʻipepá ki he fuo ʻo ha ʻaʻake. ʻOku faitatau fēfē ʻa e ngaahi akonaki ko ʻení mo e ʻaʻake naʻe foʻu ʻe Noá?

Sēnesi 9:15–17

ʻOku fie maʻu ke tau manatuʻi ʻetau ngaahi fuakavá.

Ko e taimi ʻoku tau papitaiso aí, ʻoku tau fai ha ngaahi fuakava mo e ʻOtuá ke talangofua ki Heʻene ngaahi fekaú. ʻI he Sēnesi 9:15–17, ʻoku fakaʻilongaʻi ʻa e ʻumatá ko ha fakamanatu ʻo e fuakava ʻa e ʻOtuá. ʻE lava ke ueʻi ʻa e fānaú ʻe he ngaahi veesi ko ʻení ke nau fekumi ki ha ngaahi founga ke nau manatuʻi ai ʻenau ngaahi fuakava mo e ʻOtuá.

Ngaahi ʻEkitivitī ʻe Ala Fakahokó

  • Fakaʻaliʻali ki he fānaú ha meʻa ʻokú ke maʻu ʻokú ne fakamanatu atu kiate koe ha meʻa mahuʻinga ʻi hoʻo moʻuí, hangē ko ha foʻi mama mali, ko ha laʻitā, pe ko ha tohinoa. Fakaafeʻi e fānaú ke nau vahevahe ʻenau ngaahi sīpinga pē ʻanautolu. Lau fakataha ʻa e Sēnesi 9:15–17 (vakai foki ki he Liliu ʻe Siosefa Sāmitá, Sēnesi 9:21–25 [ʻi he Fakahinohino ki he Ngaahi Folofolá]). Ko e hā ʻa e meʻa ʻoku finangalo ʻa e Tamai Hēvaní ke tau fakakaukau ki ai ʻi he taimi ʻoku tau sio ai ki ha ʻumatá?

  • Fakamanatu ki he fānaú ʻa e ngaahi fuakava ne nau fai ʻi he taimi ne nau papitaiso aí ʻa ia ʻoku nau fakafoʻou ʻi he taimi kotoa pē ʻoku nau maʻu ai e sākalamēnití (vakai, Mōsaia 18:8–10; Tokāteline mo e Ngaahi Fuakava 20:77, 79). Tuku ki he fānaú ke nau tā pe faʻu ha meʻa ke fakamanatu kiate kinautolu ʻenau ngaahi fuakavá.

Sēnesi 11:1–9

Ko e founga pē ke aʻu ai ki he langí ko e muimui ʻia Sīsū Kalaisi.

Neongo he ʻikai feinga ʻa e kakai ʻo e ʻaho ní ke langa ha ngaahi taua ke aʻu ki hēvani, ka ʻoku feinga ha niʻihi tokolahi ke maʻu e melinó mo e fiefiá ʻaki haʻanau muimui ʻi ha ngaahi hala ʻoku kehe mei he hala naʻe fokotuʻu ʻe Sīsū Kalaisí. Te ke fakaʻaongaʻi fēfē ʻa e talanoa ki he Taua ʻo Pēpelí ke akoʻi ʻa e tokāteline ko ʻení?

Ngaahi ʻEkitivitī ʻe Ala Fakahokó

  • Kole ki he fānaú ke nau vahevahe e meʻa ʻoku nau ʻiloʻi fekauʻaki mo e talanoa ki he Taua ʻo Pēpelí (vakai, Sēnesi 11:1–9). Fakatatau ki he Hilamani 6:28, ko e hā naʻe langa ai ʻe he kakai Pēpelí ʻa e tauá? Ko e hā e ʻuhinga ne hoko ai hono langa ʻo e tauá ko e founga hala ia ke aʻu ai ki he langí? Ko e hā ha faleʻi te tau ʻoange ki he kakai ʻo Pēpelí?

  • Fakaafeʻi ʻa e fānaú ke nau fekumi ʻi he 2 Nīfai 31:20–21 mo e Hilamani 3:28 ke ʻiloʻi ai e founga totonu ke aʻu ki he langí. Vahevahe hoʻo fakamoʻoni ki he Fakamoʻui ko Sīsū Kalaisí.

ʻĪmisi
fakaʻilonga akó

Poupouʻi e Ako ʻi ʻApí

Fakaafeʻi e fānaú ke nau fakakaukau ki ha ngaahi founga te nau akoʻi ai honau fāmilí fekauʻaki mo e ngaahi talanoa ne nau ako ʻi he Palaimelí. Hangē ko ʻení, ʻe lava ke nau fakaʻaongaʻi e ʻū fakatātā ne nau taá pe ko e peesi ʻekitivitī ki he uike ní.

Fakatupulaki ʻEtau Akoʻí

Feinga ke mahino kiate koe ʻa e fānau ʻokú ke akoʻí. ʻI hoʻo akoʻi e fānaú, tokanga makehe ki heʻenau ngaahi fehuʻí, ko ʻenau fakamatalá, pea mo e ngaahi talanoa pe tefitoʻi moʻoni ne mahuʻinga makehe kiate kinautolú. ʻE tokoni ʻa hono ʻiloʻi ʻo e ngaahi meʻá ni ke ke tokanga taha ai ki heʻenau ngaahi fiemaʻú.

Paaki