Fuakava Motuʻá 2022
10–16 ʻOkatopa. Selemaia 1–3; 7; 16–18; 20: “Naʻá Ku ʻIlo Koe ʻi he Heʻeki Ai Te u Fakatupu Koe ʻi he Fatú”


“10–16 ʻOkatopa. Selemaia 1–3; 7; 16–18; 20: ‘Naʻá Ku ʻIlo Koe ʻi he Heʻeki Ai Te u Fakatupu Koe ʻi he Fatú,’” Haʻu, ʻo Muimui ʻIate Au—Maʻá e Palaimelí: Fuakava Motuʻá 2022 (2021)

“10–16 ʻOkatopa. Selemaia 1–3; 7; 16–18; 20,” Haʻu, ʻo Muimui ʻIate Au—Maʻá e Palaimelí: 2022

ʻĪmisi
lea ʻa ha palōfita ki ha kau tangata

Selemaia, tā fakatātaaʻi ʻe Walter Rane

10–16 ʻOkatopa

Selemaia 1–3; 7; 16–18; 20

“Naʻá Ku ʻIlo Koe ʻi he Heʻeki Ai Te u Fakatupu Koe ʻi he Fatú”

“Ko e taumuʻa ʻa e faiako kotoa pē … ke akoʻi e tokāteline haohaoa ʻo e ongoongoleleí, ʻi he Laumālié, ke tokoni ʻi hono fakatupulaki e tui ʻa e fānau ʻa e ʻOtuá ki he Fakamoʻuí pea ke nau hoko lahi ange ʻo hangē ko Iá” (Faiako ʻi he Founga ʻa e Fakamoʻuí, takafi muʻá).

Lekooti e Ngaahi Ongo ʻOkú ke Maʻú

ʻĪmisi
fakaʻilonga feʻinasiʻakí

Fakaafeʻi e Feʻinasiʻakí

Hiki ʻi ha ʻū laʻipepa ha ngaahi foʻi lea mahuʻinga mei he ako ʻo e uike ní fekauʻaki mo Selemaiá, hangē ko e palōfita, matavai moʻui, tānaki fakataha mo e ʻumea. Faʻo e ʻū laʻipepá ʻi ha foʻi hina, pea fakaafeʻi e fānaú ke toho ha laʻipepa ʻe taha pea vahevahe mo e kalasí ha faʻahinga fakakaukau pē ʻoku nau maʻu fekauʻaki mo ia. Tokoni ke nau vakai ki he founga ʻoku felāveʻi ai e foʻi leá mo ha meʻa ne akoʻi ʻe Selemaia.

ʻĪmisi
fakaʻilonga akoʻí

Akoʻi e Tokāteliné: Fānau Iiki Angé

Selemaia 1:5

Ne ʻafioʻi au ʻe he Tamai Hēvaní kimuʻa pea fanauʻi aú.

Koeʻuhí ne tau nofo mo e ʻOtuá kimuʻa pea tau omi ki he māmaní, ʻokú Ne ʻafioʻi kitautolu, naʻa mo e taimi ʻoku ʻikai ke tau manatuʻi ai Iá. Te ke tokoniʻi fēfē nai e fānau ʻokú ke akoʻí ke mahino kiate kinautolu e moʻoni mahuʻinga ko ʻení?

Ngaahi ʻEkitivitī ʻe Ala Fakahokó

  • Lau ki he fānaú ʻa e Selemaia 1:5, pea fakamatalaʻi ange ne ʻafioʻi ʻe he ʻOtuá e palōfita ko Selemaiá kimuʻa pea fanauʻi iá. Talaange ki he fānaú takitaha, ne ʻafioʻi fakafoʻituitui foki ia ʻe he Tamai Hēvaní kimuʻa pea fanauʻi mai iá pea naʻá Ne ʻomi kitautolu takitaha ki hení ʻi ha taumuʻa.

  • Fakaʻaliʻali ki he fānaú ha fakatātā ʻo ha pēpē, pea ʻeke ki he fānaú pe ʻoku nau ʻilo e feituʻu ne ʻuluaki moʻui ai e pēpē ko ʻení kimuʻa pea fanauʻi mai iá. Hivaʻi fakataha ha foʻi hiva ʻokú ne akoʻi mai fekauʻaki mo ʻetau moʻui ʻi he maama fakalaumālié mo e ʻOtuá, hangē ko e “Fānau Au ʻa e ʻOtua” pe “I Lived in Heaven” (Tohi Hiva ʻa e Fānaú, 2–3,4). Talanoa fekauʻaki mo e ngaahi ongo fakalaumālie ʻoku ʻomi ʻe he foʻi hivá. Fakahoko hoʻo fakamoʻoní ne tau ʻuluaki nofo mo e Tamai Hēvaní pea naʻá Ne ʻomi kitautolu ki heni ki he māmaní.

Selemaia 1:7

ʻOku ui e kau palōfitá ke nau lea ʻaki e ngaahi folofola ʻa e ʻEikí.

ʻOku fakahaaʻi ʻe he uiuiʻi ʻo Selemaiá ʻa e meʻa ʻoku kole ʻe he ʻEikí ke fakahoko ʻe he kau palōfitá. Te ke tokoni fēfē ki he fānau ʻokú ke akoʻí ke fakamālohia ʻenau loto holi ke muimui he palōfita moʻuí?

Ngaahi ʻEkitivitī ʻe Ala Fakahokó

  • Fakaʻaliʻali ki he fānaú ha fakatātā ʻo e palōfita moʻuí, pea fakaafeʻi kinautolu ke vahevahe e meʻa ʻoku nau ʻilo fekauʻaki mo iá. Ko e hā e meʻa ʻoku fai ʻe he kau palōfitá? Lau ki he fānaú e meʻa ne folofola ʻaki ʻe he ʻEikí ki ha palōfita ʻe taha, Selemaia, ʻi he Selemaia 1:7. Fakaafeʻi e fānaú ke nau lue tuʻu maʻu ʻi he taimi ʻokú ke lau ai ʻa e “ʻalu kiate kinautolu kotoa pē ʻoku ou fekau koe ki aí” pea ke fakatātaaʻi ʻoku nau lea ʻi hoʻo lau e konga “ko ia [pē] te u fekau kiate koe ke ke lea ʻakí.” Vahevahe hoʻo fakamoʻoní ʻoku fakahoko mo lea ʻaki ʻe he kau palōfitá e ngaahi fekau ʻa e ʻEikí.

  • Fakaʻaliʻali ha ngaahi fakatātā ʻo ha kau palōfita mei he folofolá (vakai, Tohi Fakatātā ʻo e Ongoongoleleí, ngaahi makasini ʻa e Siasí, mo e Haʻu, ʻo Muimui ʻIate Au—Maʻá e Fakafoʻituituí mo e Ngaahi Fāmilí). Tuku ke tala atu ʻe he fānaú ʻa e meʻa ʻoku nau ʻilo fekauʻaki mo e kau palōfita ko ʻení. Fakamatalaʻi nounou ki he fānaú ha meʻa ne fai ʻe he palōfita takitaha ʻi he ngāue ʻa e ʻOtuá. Fakahoko hoʻo fakamoʻoní ʻoku uiuiʻi ʻe he ʻOtuá e kau palōfitá ke talaki ʻEne ngaahi folofolá mo tokoni ki Hono kakaí.

Selemaia 16:16

Te u lava ʻo tokoni ki he fānau ʻa e Tamai Hēvaní ke nau foki mai kiate Ia.

ʻI hono lau ʻo e Selemaia 16:16, ne pehē ʻe Palesiteni Lāsolo M. Nalesoni, “Kuo fekumi ʻetau kau faifekaú ʻi ha ngaahi puleʻanga lahi kiate kinautolu ʻo ʻIsileli kuo fakamoveteveteʻí; kuo nau kumi kiate kinautolu ʻi he ngaahi ʻʻanaʻi maká’; pea kuo nau toutaiʻi kinautolu, ʻo hangē ko ia ne fakahoko ʻi he kuonga muʻá” (“The Gathering of Scattered Israel,” Liahona, Nov. 2006,81).

Ngaahi ʻEkitivitī ʻe Ala Fakahokó

  • ʻI hoʻo lau ʻa e Selemaia 16:16, fakaafeʻi e fānaú ke pehē pē ʻoku nau toutai pe tuli manu. Fakamatalaʻi ange ʻe lava ke fakafofongaʻi ʻe he kau toutai mo e kau tuli manu ʻi he veesi ko ʻení ʻa e kau faifekaú. Fakaafeʻi ʻa e fānaú ke pehē pē ko ha kau faifekau kinautolu. Ko e hā ʻoku fakahoko ʻe he kau faifekaú? Te tau tokoni fēfē kiate kinautolu?

  • Faʻu ha keimi fakatauhoa ʻo fakaʻaongaʻi e peesi ʻekitivitī ʻo e uike ní. ʻI he taimi ʻe maʻu ai ʻe ha leka ha ngaahi fakatātā ʻoku tauhoa, talanoa fekauʻaki mo e meʻa ʻoku fakahaaʻi ʻe he fakatātā ko iá ʻa ia te tau lava ʻo fakahoko ke tokoni ki he fānau ʻa e Tamai Hēvaní ke nau foki hake kiate Iá.

ʻĪmisi
fakaʻilonga akoʻí

Akoʻi e Tokāteliné: Fānau Lalahi Angé

Selemaia 1:4–19

ʻOku ui e kau palōfitá ke nau lea ʻaki e folofola ʻa e ʻEikí.

Te ke tokoni fēfē ke fakamālohia e tui ʻa e fānaú mo mahino kiate kinautolu e fatongia ʻo e kau palōfitá ʻi he puleʻanga ʻo e ʻOtuá?

Ngaahi ʻEkitivitī ʻe Ala Fakahokó

  • Fili ha ngaahi veesi mahuʻinga mei he Selemaia 1 ʻa ia ʻoku nau akoʻi ha ngaahi moʻoni mahuʻinga fekauʻaki mo e kau palōfitá, hangē ko e veesi 5, 7, 10, mo e 19. Fakaafeʻi e fānaú takitaha ke fili ha foʻi veesi ʻe taha, lau ia, pea vahevahe ha meʻa ʻokú ne ako fekauʻaki mo e kau palōfitá mei he vēsí. Fakaafeʻi ha fānau ʻe niʻihi ke vahevahe ʻenau fakamoʻoní kau ki he palōfita ko ʻení.

  • Fakaʻaliʻali ha fakatātā ʻo e palōfita moʻuí, pea hivaʻi fakataha ha foʻi hiva fekauʻaki mo e kau palōfitá, hangē ko e “Fanongo ki he Palōfitá” (Ngaahi Himi, fika 13). Tokoni ki he fānaú ke hiki ha lisi ʻo e ngaahi meʻa kuo kole mai ʻe he kau palōfita moʻuí ke tau fakahokó. Fili ha pōpoaki konifelenisi kimuí ni mai mei he palōfitá, pea tokoni ki he fānaú ke kumi ha faleʻi ʻi heʻene pōpoakí. ʻOku tau muimui fēfē ʻi he palōfitá? Aleaʻi e founga ʻoku tokoniʻi ai kitautolu ʻe he faleʻi mei he kau palōfitá ke lelei ange ʻetau muimui ʻi he Tamai Hēvaní mo Sīsū Kalaisí.

  •   (ChurchofJesusChrist.org), pea ʻeke ki he fānaú e founga te nau fakamatalaʻi ai ki ha kaungāmeʻa ʻa e ʻuhinga ʻoku hoko ai ʻetau maʻu ha palōfitá ko ha tāpuakí (vakai, Tefito ʻo e Tui 1:6,9). Fakaafeʻi ʻa e fānaú ke vahevahe ʻenau ngaahi ongo fekauʻaki mo e palōfita moʻuí.

Selemaia 16:14–15

Te u lava ʻo kau ʻi hono tānaki fakataha ʻo ʻIsilelí.

ʻE lava ke ʻoatu ʻe he pōpoaki fekauʻaki mo hono tānaki fakataha ʻo ʻIsilelí ʻi he Selemaia 16:14–15 ha faingamālie lelei ke ke talanoa ai ki he fānaú fekauʻaki mo e ngāue fakafaifekaú mo e ngāue hisitōlia fakafāmilí. Ko ha founga ʻeni ʻe taha ʻoku tau “hoko [ai] ko e kau fakamoʻoni ʻo e ʻOtuá” (Mōsaia 18:9).

Ngaahi ʻEkitivitī ʻe Ala Fakahokó

  • Lau fakataha ʻa e Selemaia 16:14, pea kole ki he fānaú ke vahevahe ha ngaahi fakaikiiki ʻoku nau manatuʻi fekauʻaki mo e founga “naʻe ʻomi ai [ʻe he ʻEikí], ʻa e fānau ʻa ʻIsilelí mei he fonua ko ʻIsipité” (vakai, ʻEkesōtosi 14). Fakaafeʻi kinautolu ke lau ʻa e Selemaia 16:15 ke kumi e meʻa ne pehē ʻe Selemaia ʻe fakangalongataʻa ange ia aí. Fakamatalaʻi ange naʻe fakamoveteveteʻi ʻa ʻIsileli ʻi he funga ʻo e māmaní, ka naʻe talaʻofa ʻe he ʻEikí ke toe tānaki fakataha mai kinautolu kiate Ia mo Hono Siasí. ʻOku ui ʻeni ko hono tānaki fakataha ʻo ʻIsilelí. ʻOku tatau fēfē nai ʻeni mo hono fakahaofi ʻo e kakaí mei he nofo pōpulá?

  • Vahevahe e fakamatala ko ʻeni meia Palesiteni Lāsolo M. Nalesoní: “Ko e taimi kotoa pē ʻokú ke fai ai ha faʻahinga meʻa pē ke tokoni ki ha faʻahinga taha pē ʻi ha faʻahinga tafaʻaki pē ʻo e veilí—ke ne laka ki muʻa ʻi hono fakahoko e ngaahi fuakava mo e ʻOtuá mo maʻu honau ngaahi ouau mahuʻinga ʻo e papitasó mo e temipalé, ʻokú ke tokoni ai ke tānaki fakataha ʻa ʻIsileli.” (Russell M. Nelson and WendyW. Nelson, “ʻAmanakiʻanga ʻo ʻIsilelí” [worldwide youth devotional, June3, 2018], fakalahi ki he New Era mo e Ensign, Aug. 2018,15, ChurchofJesusChrist.org). Te tau tokoni fēfē ke tānaki fakataha ʻa ʻIsilelí?

  • Hivaʻi fakataha ha foʻi hiva fekauʻaki mo e ngāue fakafaifekaú, hangē ko e “ʻOku Ou ʻAmanaki ʻe Ui Au Ke u ʻAlu ʻo Ngāue Fakafaifekau” pe “Fanongo ko e ʻEiki ʻOku Ui” (Tohi Hiva ʻa e Fānaú, 91, 94) pe huluʻi ʻa e foʻi vitiō ko e “Your Day for a Mission” (ChurchofJesusChrist.org). ʻEke ki he fānaú pe ko e hā ne nau ako mei he foʻi hivá fekauʻaki mo e ʻuhinga ʻe fili ai ha tokotaha ke ʻalu ʻo ngāue fakafaifekaú.

ʻĪmisi
fakaʻilonga akó

Poupouʻi e Ako ʻi ʻApí

Fakaafeʻi ʻa e fānaú ke nau ʻalu ki ʻapi mo ha tatau ʻo e peesi ʻekitivitī ʻo e uike ní pea vaʻinga ʻi he keimi fakatauhoá mo honau fāmilí. Poupouʻi kinautolu ke talanoa mo honau fāmilí fekauʻaki mo e founga kuo faitāpuekina ai kinautolu ʻe he ngāue fakafaifekaú.

Fakatupulaki ʻEtau Founga Akoʻí

Tokoniʻi e fānaú ke nau ʻiloʻi ʻa e Laumālié. ʻOku faʻa fakaafea ʻe he mūsika toputapú e tākiekina ʻo e Laumālie Māʻoniʻoní. ʻI he taimi ʻokú ke hiva ai mo e fānaú, fakaʻaongaʻi ha taimi ke tokoni kiate kinautolu ke nau ʻiloʻi e ngaahi ongo fakalaumālie ʻoku nau fakapapauʻi mai e moʻoni ʻo e meʻa ʻoku nau akó.

Paaki