Fuakava Motuʻá 2022
24–30 ʻOkatopa. ʻIsikieli 1–3; 33–34; 36–37; 47: “Te u ʻAi Kiate Kimoutolu Ha Laumālie Foʻou”


“24–30 ʻOkatopa. ʻIsikieli 1–3; 33–34; 36–37; 47: ‘Te u ʻAi Kiate Kimoutolu Ha Laumālie Foʻou,’” Haʻu, ʻo Muimui ʻIate Au—Maʻá e Palaimelí: Fuakava Motuʻá 2022 (2021)

“24–30 ʻOkatopa. ʻIsikieli 1–3; 33–34; 36–37; 47,” Haʻu, ʻo Muimui ʻIate Au—Maʻá e Palaimelí: 2022

ʻĪmisi
Ko hono tataki ʻe Sīsū e fanga sipí

Haʻu, ʻo Muimui ʻIate Au, tā fakatātaaʻi ʻe Scott Sumner

24–30 ʻOkatopa

ʻIsikieli 1–3; 33–34; 36–37; 47

“Te u ʻAi Kiate Kimoutolu Ha Laumālie Foʻou”

He ʻikai te ke maʻu ha taimi feʻunga ke akoʻi kotoa e ngaahi tefitoʻi moʻoni ʻi he tohi ʻa ʻIsikielí. Fekumi ki ha tataki fakalaumālie fekauʻaki mo e meʻa ke ke tokanga taha ki aí, pea poupouʻi e fānaú ke hokohoko atu ʻenau ako ʻi ʻapí.

Lekooti e Ngaahi Ongo ʻOkú ke Maʻú

ʻĪmisi
fakaʻilonga feʻinasiʻakí

Fakaafeʻi e Feʻinasiʻakí

Tuku ke taufetongi ha fānau ʻe niʻihi hono tā ha ngaahi fakatātā ʻo ha meʻa ne nau toki ako mei he folofolá. ʻE lava ke mateʻi ʻe he fānau kehé ʻa e meʻa ʻoku tā ʻe he fānaú takitaha.

ʻĪmisi
fakaʻilonga akoʻí

Akoʻi e Tokāteliné: Fānau Iiki Angé

ʻIsikieli 3:17

ʻOku tatau e kau palōfitá mo ha kau tangata leʻo ʻoku nau fakatokanga mai ki ha fakatuʻutāmaki.

Naʻe tatau ʻa ʻIsikieli mo ha tangata leʻo, ʻo ne fakatokanga ki he kakai ʻIsilelí ki ha ngaahi fakatuʻutāmaki ne ʻikai lava ke nau vakai ki ai. Tokoni ki he fānaú ke nau ʻilo e founga ʻoku tatau ai e kau palōfita ʻo e ʻaho ní mo ha kau tangata leʻó.

Ngaahi ʻEkitivitī ʻe Ala Fakahokó

  • Lau ki he fānaú e meʻa ne fakahā ʻe he ʻEikí kia ʻIsikieli ʻi he ʻIsikieli 3:17. Fakaafeʻi kinautolu ke nau fakatātaaʻi ha ngaahi meʻa ʻoku felāveʻi mo e ngaahi foʻi leá, ʻo hangē ko e tuhu ki honau matá, telingá, ngutú ʻi hoʻo lau e ngaahi lea “leʻo,” “fanongo,” mo e “ngutu.”

  • Taki e fānaú ʻo mou luelue holo ʻi he lokí. Fakatokanga kiate kinautolu tau pehē pē ʻoku ʻi ai ha ngaahi faingataʻa ʻoku ʻi he halá, hangē ko ha ngaahi vaitafe ke puna fakalaka ai, ngaahi vaʻa ʻakau ke punou ai ki lalo, pe fanga monumanu ke fakaʻehiʻehi mei ai. Tuku ke taufetongi e fānau kehé ʻi he hoko ko ha takí. Talanoa fekauʻaki mo e founga ʻoku fakatokanga mai ai hotau palōfitá kau ki he ngaahi fakatuʻutāmaki ʻoku ʻikai ke tau lava ʻo sio ki aí.

  • Fakaʻaliʻali ha fakatātā ʻo e palōfita lolotongá mo hivaʻi fakataha ha foʻi hiva fekauʻaki mo e kau palōfitá, hangē ko e veesi fakaʻosi ʻo e “Muimui he Palōfitá” (Tohi Hiva ʻa e Fānaú, 58). Fakamatala ki he fānaú e founga ʻoku tatau ai kiate koe ʻa e Palōfitá mo ha tangata leʻó.

ʻIsikieli 37:15–19

ʻOku akoʻi au ʻe he folofolá ʻo kau kia Sīsū Kalaisi.

Naʻe fakahoa ʻe ʻIsikieli e fale ʻo ʻIsilelí ki ha vaʻakau ʻe ua ʻoku hoko ʻo taha. ʻOku fakataipe foki ʻe he ongo vaʻakau ko ʻení e Tohi Tapú mo e Tohi ʻa Molomoná, ʻa ia ʻokú na fakamoʻoni fakataha kia Kalaisi.

Ngaahi ʻEkitivitī ʻe Ala Fakahokó

  • ʻOange ki ha fānau ʻe niʻihi ha ngaahi tatau ʻo e Tohi ʻa Molomoná; pea niʻihi kehé ha tatau ʻo e Tohi Tapú. Fakamatalaʻi fakanounou ʻa e ʻIsikieli 37:15–19 ʻaki haʻo talaange naʻe folofola e ʻEikí kia ʻIsikieli ke tohi ʻi ha vaʻakau ʻe ua ʻo fakafofongaʻi ʻa e Tohi Tapú mo e Tohi ʻa Molomoná. Lau e veesi 17, pea fakaafeʻi e leka takitaha ke kumi ha tokotaha ʻoku kehe e tohi folofola ʻokú ne maʻú mei ai pea “fakatahaʻi” kinaua koeʻuhí ke na “hoko ʻo taha pē ʻi [honau] nimá.” Talanoa fekauʻaki mo e founga ʻoku tokoni ai e Tohi Tapú mo e Tohi ʻa Molomoná ke fakamālohia ʻetau tui ki he Tamai Hēvaní mo Sīsū Kalaisí.

  • ʻI hono fakaʻaongaʻi ha ngaahi fakatātā mei he Tohi Fakatātā ʻo e Ongoongoleleí pe mei he tohi Haʻu, ʻo Muimui ʻIate Au ʻo e tau kuo ʻosí, tokoni ki he fānaú ke vahevahe ʻenau ngaahi talanoa fekauʻaki mo Sīsū mei he Tohi Tapú pea mo e Tohi ʻa Molomoná. Kole ange ke vahevahe ʻa e ʻuhinga ʻoku nau houngaʻia ai ke maʻu e ongo tohi folofola ko ʻení.

ʻĪmisi
toafá mo e Tahi Maté

Naʻe mamata ʻa ʻIsikieli ʻi ha vīsone ki ha vaitafe ʻoku tafe mei he temipalé ke fakamoʻui ʻa e Tahi Maté.

ʻIsikieli 47:1–12

ʻOku maʻu mei he temipalé ha ngaahi tāpuaki maʻongoʻonga.

ʻE lava ke tokoni e vīsone ʻa ʻIsikieli ʻo ha vaitafe faifakamoʻui ne tafe atu mei he temipalé ki he fānaú ke nau ako ʻoku ʻomi ʻe he ngaahi temipalé ha ngaahi tāpuaki maʻongoʻonga ki heʻetau moʻuí.

Ngaahi ʻEkitivitī ʻe Ala Fakahokó

  • Fakaʻaliʻali ki he fānaú ha ipu vai. ʻOku tāpuekina fēfē kitautolu ʻe he vaí? Fakamatalaʻi ki he fānaú e vīsone ʻa ʻIsikeli ki he vai ne tafe mei he temipalé (vakai, ʻIsikieli 47:1–12). Fakaʻaliʻali e fakatātā ʻo e lēsoni ki he uike ní ʻi he Haʻu, ʻo Muimui ʻIate Au—Maʻá e Fakafoʻituituí mo e Ngaahi Fāmilí (vakai foki ki he foʻi vitiō “And the River Will Grow,”ChurchofJesusChrist.org). Fakamatalaʻi ki he fānaú e ngaahi tāpuaki ʻokú ke maʻú ʻa ia, ʻoku hangē ko e vaitafe ʻi he vīsone ʻa ʻIsikielí, ʻa ia ʻoku tafe mei he temipalé.

  • Fakaafeʻi ʻa e fānaú ke nau tā ha fakatātā ʻo kinautolu ʻoku nau ō ki he temipalé. Hivaʻi fakataha ha foʻi hiva ʻokú ne fakamatalaʻi ha ngaahi tāpuaki fakatemipale, hangē ko e “Ko e Fāmilí ke Taʻengata” (Tohi Hiva ʻa e Fānaú,98). Ko e hā ʻoku akoʻi mai ʻe he hivá ni fekauʻaki mo e founga ʻoku faitāpuekina ai kitautolu ʻe he ngaahi temipalé?

ʻĪmisi
fakaʻilonga akoʻí

Akoʻi e Tokāteliné: Fānau Lalahi Angé

ʻIsikieli 2:3–4; 3:7; 36:26–27

ʻE lava ke tokoniʻi au ʻe Sīsū Kalaisi ke liliu hoku lotó.

Naʻe fakaʻaongaʻi ʻe ʻIsikieli ha ongo kupuʻi lea hangē ko e “loto foʻou” mo e “laumālie foʻou” ke akoʻi e faʻahinga liliu ʻoku fakahoko ʻe he Fakamoʻuí ki heʻetau moʻuí.

Ngaahi ʻEkitivitī ʻe Ala Fakahokó

  • Kole ki he fānaú ke fekumi ʻi he ʻIsikieli 2:3–4; 3:7 ki ha ngaahi foʻi lea naʻá ne fakamatalaʻi e kakai ʻIsilelí. Fakaafeʻi leva kinautolu ke lau ʻa e ʻIsikieli 36:26–27 ke ako ʻa e founga ne fie tokoniʻi ai kinautolu ʻe he Fakamoʻuí ke nau liliú. Ko e hā ha ngaahi foʻi lea te ne lava ʻo fakamatalaʻi ʻa e “loto foʻou” mo e “laumālie foʻou” ʻokú Ne ʻomi maʻatautolú (hangē ko ʻení, vakai, Mōsaia 3:19; 5:2).

  • Kole ki he fānaú ke nau fakakaukau ki ha ngaahi meʻa ʻe ala fakahoko ʻe he kakai “loto-lahi” pe “loto-fefeká.” (ʻIsikieli 2:4; 3:7). Hangē ko ʻení, te nau tali fēfē nai e faleʻi mei ha mātuʻa pe ko e palōfitá? Ko e hā te nau ala fakahoko ʻi haʻanau vakai ki ha tokotaha ʻoku fie maʻu tokoni? ʻOku kehe fēfē ʻetau ngāué ʻi he taimi kuo fakamolū ai ʻe he Fakamoʻuí hotau lotó?

ʻIsikieli 37:19–23

ʻOku tokoni e Tohi Tapú mo e Tohi ʻa Molomoná ke “fakatahaʻi” kitautolu kia Sīsū Kalaisi.

ʻOku fengāueʻaki fakataha e “vaʻakau ʻa Siutá” (ko e Tohi Tapú) mo e “vaʻakau ʻa Siosefá” (ko e Tohi ʻa Molomoná) ke tānaki fakataha ʻa ʻIsileli ki he Fakamoʻuí (vakai, ʻIsikieli 37:19).

Ngaahi ʻEkitivitī ʻe Ala Fakahokó

  • Pukepuke hake ha tatau ʻo e Tohi Tapú mo e Tohi ʻa Molomoná, pea ʻeke ki he fānaú e ʻuhinga ʻoku nau ongoʻi ai ʻoku lelei ke tau maʻu e ongo tohí ni fakatouʻosi. Lau kiate kinautolu ʻa e ʻIsikieli 37:19, pea fakamatalaʻi ange ʻoku ʻuhinga e “vaʻakau ʻa Siosefá” ki he Tohi ʻa Molomoná, ʻa ia ne hiki ʻe he hako ʻo Siosefa ʻo ʻIsipité, pea ʻuhinga e “vaʻakau ʻa Siutá” ki he Tohi Tapú, ʻa ia ne hiki ʻe he tokolahi tahá ko ha kau Siu. Lau fakataha leva ʻa e veesi 21–23 mo e 2 Nīfai 3:12, pea lisi e ngaahi tāpuaki ʻoku haʻu mei hono maʻu fakatouʻosi ʻo e ongo tohí ni.

  • Fokotuʻu ha fakatātā ʻo Sīsū ʻi lotomālie ʻi he lokí, pea fakaafeʻi e fānaú ke ʻunuakiʻi honau ngaahi seá ki ha feituʻu kehekehe ʻi he holisi ʻo e lokí. Kole ange leva ke nau fakaʻaongaʻi ʻa e Fakahinohino ki he Ngaahi Folofolá ke kumi ha ngaahi veesi folofola ʻi he Tohi Tapú mo e Tohi ʻa Molomoná ʻoku ako fekauʻaki mo Sīsū Kalaisi (ʻo ka fie maʻu, fakaʻaliʻali ange e founga ke fakahoko ai ʻení). Hili hano vahevahe ʻe he tokotaha takitaha ha veesi folofola, fakaafeʻi e fānaú kotoa ke ʻunuakiʻi honau ngaahi seá ke ofi ange ki he fakatātā ʻo Sīsuú. Hoko atu ʻenau kumí kae oua kuo “fakataha” kotoa mai kiate Ia.

ʻIsikieli 47:1–12

ʻE lava ke fakamoʻui ʻe he ngaahi tāpuaki ʻo e temipalé ʻa hotau lotó mo e ngaahi fāmilí.

Naʻe fakamoʻui ʻe he vai ne tafe mei he temipalé ʻi he vīsone ʻa ʻIsikielí ʻa e meʻa kotoa pē ne tau ki aí. Ko e meʻa tatau pē, ʻe lava ke fakamoʻui fakalaumālie kitautolu ʻe he ngaahi tāpuaki ʻoku tafe mei he temipalé mo ʻomi ʻa e moʻui taʻengatá.

Ngaahi ʻEkitivitī ʻe Ala Fakahokó

  • Hiki ʻi he palakipoé ha ngaahi foʻi lea mo ha kupuʻi lea mahuʻinga ʻoku felāveʻi mo e ʻIsikieli 47:1–12, hangē ko e temipale, vaitafe, toafa, Tahi Mate, ika mo e ʻakau fua. Fakaafeʻi e fānaú takitaha ke fili ha taha ʻo e ngaahi meʻa ko ʻení ke tā fakatātaaʻi. Lau fakataha leva e ngaahi vēsí, pea fakaafeʻi e fānaú ke vahevahe ʻenau ngaahi fakatātaá ʻi he taimi ʻoku ʻasi ai e ngaahi meʻa ne nau filí. Ko e hā ha ngaahi tāpuaki ne tafe mei he vaitafe ʻi he vīsone ko ʻení? (vakai, veesi 8–9,12). Tokoni ki he fānaú ke nau vakai ki he founga ʻoku tatau ai e ngaahi tāpuaki ko ʻení mo e ngaahi tāpuaki ʻoku foaki ʻe he Tamai Hēvaní mo e Fakamoʻuí kiate kinautolu ʻoku nau tauhi ʻenau ngaahi fuakava ʻi he temipalé.

  •   Lau fakataha e meʻa ne akoʻi ʻe ʻEletā Teili G. Lenilani fekauʻaki mo e vīsone ʻa ʻIsikeli ʻi he “Hisitōlia Fakafāmilí mo e Ngāue Fakatemipalé: Silá mo e Fakamoʻuí” (Ensign pe Liahona, Mē 2018, 47–48). Fakamatalaʻi ki he fānaú e founga kuo ʻoatu ai ʻe he hisitōlia fakafāmilí mo e temipalé e fakamoʻui ʻa e Fakamoʻuí kiate koé. Fakaafeʻi ʻa e fānaú ke vahevahe ʻenau ngaahi ongo fekauʻaki mo e temipalé.

ʻĪmisi
fakaʻilonga akó

Poupouʻi e Ako ʻi ʻApí

Fakaafeʻi e fānaú ke vahevahe mo honau ngaahi fāmilí ha meʻa ʻe taha ne nau ako he ʻahó ni mo ha meʻa ʻe taha te nau fie ako lahi ange ki ai.

Fakatupulaki ʻo ʻEtau Founga Akoʻí

Poupouʻi e ako ʻi ʻapí. “ʻOku totonu ke kau ʻi hoʻo ngaahi taumuʻa ko ha faiakó ʻa hono poupouʻi ʻa kinautolu ʻokú ke akoʻí ke nau maʻu ha ngaahi aʻusia fakatāutaha ʻi he folofolá—fakafoʻituitui mo fakafāmili fakatouʻosi” (Faiako ʻi he Founga ʻa e Fakamoʻuí, 36).

Paaki