Mai, pe’e mai
22–28 nō Tiunu. Alama 17–22: « E faʼariro vau ia ʼoutou ʼei mauhaʼa »


« 22–28 nō Tiunu. Alama 17–22 : « E faʼariro vau ia ʼoutou ʼei mauhaʼa,’ » Mai, peʼe mai—nō te Haʼapiʼiraʼa Sābati : Buka a Moromona 2020 (2020)

« 22–28 nō Tiunu. Alama 17–22 », Mai pe’e mai—nō te Ha’api’ira’a Sābati : Faufa’a ’Āpī 2020

Hōho’a
Tē paraparau ra Amona i te ariʼi Lamoni

Amona ’e te ari’i Lamoni, nā Scott M. Snow

22–28 nō Tiunu

Alama 17–22

« E faʼariro vau ia ʼoutou ʼei mauhaʼa »

Hou a tauturu ai ʼoutou i te tahi atu mau taʼata ʼia ʼite i te mau parau mau i roto i te mau pāpaʼiraʼa moʼa, e tiʼa ia ʼoutou ʼia ʼite i te mau parau mau nō ʼoutou iho. Taiʼo i te Alama 17–22 ma te haʼamanaʼo i tā ʼoutou mau pīahi.

Pāpa’i i te mau mana’o e tae mai

Hōho’a
ītona fa’a’itera’a

Fa’a’ite mai i te mana’o

Nō te hōroʼaraʼa i te rāve’a i tē mau pīahi ’ia faʼaʼite mai i te tahi mea tā rātou i haʼapiʼi mai i roto i tā rātou iho tuatāpaparaʼa ʼaore rā tā tō rātou ʼutuāfare, e ani ia rātou i māʼiti i te hōʼē taʼata tei faʼahitihia i roto i te Alama 17–22 ʼe ʼia faʼahope i te pereota mai teie : « ʼUa haʼapiʼi mai Abisa iāʼu  » ʼaore rā « ʼUa haʼapiʼi mai Lamoni iāʼu  ».

Hōho’a
ītona ha’api’ira’a

Ha’api’i i te ha’api’ira’a tumu

Alama 17:1–4

E haʼapūaihia tō tātou faʼaroʼo ’ia tūtava itoito anaʼe tātou i te ʼite i te parau mau.

  • ʼUa faʼaroʼo paha te mau pīahi e rave rahi taime i te faufaʼa rahi nō te mau peu ʼōhie o te ʼevanelia. E tauturu teAlama 17:1–4 ia rātou ʼia ʼite i te maitaʼi pūai o teie mau peu i niʼa i tō rātou oraraʼa. E ani i te ʼāfaraʼa o te mau pīahi ’ia ʼimi i roto teie mau ʼīrava i te mea tā te mau tamaiti a Mosia i rave ʼe te tahi atu ʼāfara’a ʼia ʼimi i te mau hope’a nō te mea tā rātou i rave. E aha te mau hope’a o te raveraʼa i teie mau mea i roto i tō tātou oraraʼa ?

  • Nō te hōʼē tāu’ara’a parau hōhonu nō niʼa i te tahi o te mau peu tei haʼapūai i te mau tamaiti a Mosia, e pāpaʼi i niʼa i te tāpura ’ere’ere Māʼimiraʼa i te mau pāpaʼiraʼa moʼa, Pure, ʼe Haʼapaeraʼa māʼa. I muri iho e ’imi te mau pīahi i te mau pāpaʼiraʼa moʼa ’o tē haʼapiʼi nei nō ni’a i te mau haʼamaitaʼiraʼa e tae mai nā roto i te tuatāpaparaʼa i te pāpa’ira’a mo’a, te pure, ʼe te haʼapaeraʼa māʼa (e tauturu Topical Guide ʼaore rā Te arataʼi nō te mau pāpaʼiraʼa moʼa). E pāpaʼi i niʼa i te tāpura ’ere’ere i te mea tā rātou i ʼite mai ʼe e faʼaʼite ’ia vetahi i te mau manaʼo e nāhea i te haʼamaitaʼi i tā rātou tuatāpapara’a i te pāpa’ira’a mo’a, te pure, ʼe te haʼapaeraʼa māʼa ’o te haʼafatata atu ā ia rātou i te Atua.

Alama 17–18

E tauturu tō tātou here ia vetahi ʼē ʼia faʼaineine i te fāriʼi i te ʼevanelia.

  • E rave rahi rāveʼa nō te faʼaʼite i te ʼevanelia, e mea maitaʼi anaʼe pauroa ʼia riro anaʼe te here ’ei tumu. Penei aʼe e hina’aro te mau pīahi e ʼimi i te mau ʼīrava i roto i te Alama 17–18 ’o tē fa’a’ite ra nāhea tō Amona turaʼiraʼahia nā te here ʼia faʼaʼite i te ʼevanelia. E aha te tahi atu mau parau mau nō niʼa i te faʼaʼiteraʼa i te ʼevanelia tā tātou i haʼapiʼi mai nā roto mai i tōna hiʼoraʼa maitaʼi ? ’Ua ’ine’ine paha te mau pīahi nō te faʼaʼite mai i te mau ’itera’a ’a tāmarū ai te here mau i te ʼāʼau o te hō’ē taʼata ’e tei faʼatiʼa iāna ’ia fāriʼi ’ana’ana tae i te poroʼi o te ʼevanelia. E tauturu ato’a te faʼahitiraʼa parau a te peresideni Dallin H. Oaks i roto i « Te tahi atu mau mātēria tauturu » i te mau melo ʼia taʼa i te faufaʼa rahi nō te haʼapāpū ē ʼua niuhia tā tātou mau tautoʼoraʼa i niʼa i te here.

Hōho’a
te fa’aorara’a Amona i te mau māmoe a te ari’i

’Ua fa’aora Amona i te mau nana a te ari’i, nā Minerva K. Teichert

Alama 18–22

E arata’i ti’a atu te haʼapiʼiraʼa ’e te ʼaporaʼa mai i te mau parau mau o te ʼevanelia i te hōʼē tauiraʼa o te ʼāʼau.

  • I te taime ihoa ʼua noaʼa ia Amona ’e ia Aarona te tiʼaturiraʼa o te ariʼi Lamoni ʼe tōna metua tāne, ʼua nehenehe ia rāua i te tauturu ia rāua ʼia māramarama i te mau parau mau faufaʼa rahi o te ʼevanelia. Penei aʼe e riro e tautururaʼa mai te peu e hāmani te mau pīahi i te hōʼē tāpura o te mau parau mau tā Amona i haʼapiʼi ia Lamoni (hiʼo Alama 18:24–39) ʼe e faʼaau i te reira i te hōʼē tāpura o te mau parau mau tā Aarona i haʼapi’i i te metua tāne o Lamoni (hiʼo Alama 22:1–16). E ’ohipa te ʼāfaraʼa o te mau pīahi i niʼa i te hōʼē tāpura ʼe te tahi ʼāfara’a i niʼa i te tahi atu tāpura. Nō te aha te māramaramara’a i teie mau parau i arataʼi ia Lamoni ʼe tōna metua tāne ʼia roa’a te faʼaroʼo ʼe ʼia tiʼaturi i te Metua i te Ao ra ʼe tāna Tamaiti, o Iesu Mesia ?

  • Tē hōroʼa mai nei te mau ʼāʼamu nō Aarona ʼe Amona i te haʼapiʼiraʼa i te ariʼi Lamoni ʼe tōna metua tāne i te hōʼē taime faʼahiahia nō te tāu’aparau e nāhea ʼia haʼapiʼi ʼe ʼia ʼapo maitaʼi mai i te ʼevanelia. E aha te mau parau tumu nō te haʼapiʼiraʼa tā te mau pīahi i ʼite ? (hiʼo, ʼei hiʼoraʼa Alama 18:24–28 ʼe Alama 22:7–13). E aha te mau parau tumu nō te ’apora’a mai tā rātou i ʼite mai roto atu i te mau hiʼoraʼa o te ariʼi Lamoni ʼe tōna metua tāne ? (hi’o, ’ei hi’ora’a, Alama 18:25–31; 22:17–18).

  • Nō te ’apo mai nāhea te haʼapiʼiraʼa tumu o te ʼevanelia e haʼamaitaʼi ai i tō tātou oraraʼa, e ’imi te mau pīahi i roto i te Alama 18:40–41 ; 20:1–15 ; ʼe Alama 22:15–18, 25–27 nō te ʼite mai e aha te huru o te ariʼi Lamoni ʼe o tōna metua tāne ’e te ’ohipa tā rāua i rave i muri aʼe i tō rāua māramaramara’a i te mau parau mau o te ʼevanelia ʼe ʼua faʼafāriuhia. Nāhea teie mau parau mau e tauturu ai ia tātou ʼia haere mai i te Mesia ra ? E aha tā tātou e rave nō te tauturu ia tātou iho ʼe te mau taʼata i herehia e tātou ’ia taʼa ʼe ʼia ora i teie mau parau mau ?

Alama 19–22

E mana hōhonu tō tō tātou ʼiteraʼa pāpū i niʼa ia vetahi ’ē.

  • I roro i tā rātou iho tuatāpaparaʼa i te Alama 19–22, ’ua feruri paha te mau pīahi i te mana ātea o te ʼiteraʼa pāpū a te hōʼē taʼata i niʼa ’ia vetahi ’ē. Fa’aitoito ia rātou ʼia faʼaʼite mai e aha tā rātou i haʼapiʼi mai. E aha tā te mau ʼāʼamu i roto i te Alama 19–22 e parau nei nō niʼa i tā tātou iho mau tautoʼoraʼa nō te faʼaʼite atu i te ʼevanelia ? E tauturu te ʼāʼamu a te peresideni Gordon B. Hinckley i roto i « Te tahi atu mau mātēria tauturu » i te haʼapāpū i teie hiʼoraʼa.

  • E aha te tahi mau faʼaauraʼa maitaʼi tā ʼoutou e nehenehe e faʼaʼite nō te faʼahōhoʼa e aha te tupu ’ia faʼaʼite anaʼe tātou i tō tātou ʼiteraʼa pāpū ia vetahi ʼē ? Te tahi mau hiʼoraʼa o te hōʼē ʼōfaʼi iti e faʼatupu i te mau vāveʼa iti i roto i te hōʼē roto ʼaore rā te hōpue ’o te tauturu i te haʼamaraʼa i te faraoa. I muri aʼe i te hiʼo-faʼahou-raʼa i te tahi mau hiʼoraʼa nō te mau taʼata e faʼaʼite i tō rātou ʼiteraʼa pāpū i roto i te Alama 19–22, e hina’aro paha te mau pīahi e faʼaʼite mai, nāhea tō rātou tūra’ira’ahia e te ʼiteraʼa pāpū o vetahi ʼē.

Hōho’a
ītona ’apora’a ha’api’ira’a

Faʼaitoito i te haʼapiʼiraʼa mai i te fare

E ani i te mau pīahi ʼua ui aʼena ānei rātou ia rātou iho e nāhea i te haʼapāpū ʼe ʼia vai maoro atu ā tō rātou faʼafāriuraʼa. I roto i te Alama 23–29, e taiʼo rātou nō niʼa i te hōʼē pupu taʼata tei fāriʼi i te ʼevanelia ʼe « ʼaita roa atu ra rātou i tāiva » (Alama 23:6).

Hōho’a
ītona mātēria tauturu

Te tahi atu mau mātēria tauturu

Faʼaʼite atu i te ʼevanelia ma te here.

ʼUa faʼaʼite mai te peresideni Dallin H. Oaks i te hōʼē haʼapiʼiraʼa faufaʼa rahi tāna i haʼapiʼi mai i roto i te hōʼē ʼohipa tei tupu i tōna taureʼareʼa-raʼa :

« ʼUa faʼataʼahia vau ʼia hāhaere i te hōʼē melo paruparu, te hōʼē taʼata tiʼaraʼa maitaʼi e mea paʼari roa aʼe ʼoia iāʼu. ʼIa hiʼo vau i teienei i te mau ʼohipa tāʼu i rave, e ʼite ïa vau ē e mea iti roa tōʼu aroha nō taua taʼata ra. ʼUa haʼa vau nō te mea e ʼohipa faʼauehia mai te reira iāʼu i te rave, ma te hinaʼaro e ʼia tāpaʼohia 100 i niʼa i te hānere i niʼa i tāʼu hāhaereraʼa ʼutuāfare. I te hōʼē pō, piri atu i te hopeʼa nō te ʼāvaʼe, ʼua tāniuniu atu vau nō te ani, e tiʼa ānei ia māua tōʼu hoa ʼia haere atu e fārerei iāna. ʼUa haʼapiʼi mai tāna pāhonoraʼa faʼahapa i te hōʼē haʼapiʼiraʼa e ʼore roa e moʼehia iā’u.

ʼUa nā ’ō mai ra ʼoia, « ’aita, ʼaita vau e hinaʼaro ʼia haere mai ʼōrua i teie pō. ‘ʼUa rohirohi au. ʼUa ineine aʼena vau nō te haere e taʼoto. Tē taiʼo nei au, ʼe ʼaita vau e hinaʼaro ʼia haere mai ʼoe e haʼafifi iāʼu ʼia tiʼa ia ʼoe ʼia parau ē, ʼua rave ʼoe 100 i niʼa i te hānere tā ʼoe ʼohipa hāhaereraʼa ʼutuāfare i teie ʼāvaʼe.’ Tē taʼi noa nei teie parau tāna i roto i tōʼu tariʼa nō te mea ʼua ʼite ʼōna i tōʼu mau manaʼo tiʼa ʼore.

« ’Eiaha roa tātou e nā reira atu i te taʼata, ʼoia hoʼi ʼia ʼāfaʼi atu i te parau poroʼi nō te ʼevanelia tei faʼahoʼihia mai ia rātou, ʼe ʼia manaʼo mai rātou ē tē rave nei tātou i teie ʼohipa nō te faʼaoti i tā tātou ʼohipa ’eiaha rā nō te mea ʼua here mau tātou ia rātou ʼe ʼua hinaʼaro tātou e hōroʼa atu i te hōʼē taoʼa faufaʼa rahi ia rātou ». (« Faʼaʼiteraʼa i te ʼevanelia », Ensign, Novema 2001, 8).

E mea pinepine tō tātou mana i te ʼite-ʼore-hia.

ʼUa faʼatiʼa mai te peresideni Gordon B. Hinckley i te hōʼē ʼāʼamu nō te hōʼē misiōnare tei faʼaʼite atu i tōna peresideni misiōni i te hopeʼaraʼa nō tāna tāviniraʼa. ’Ua parau te misiōnare e :

« ʼAita roa atu vau i ʼite i te hōʼē aʼe hotu nō tāʼu ʼohipa. ʼUa haʼamauʼa vau i tōʼu taime ʼe te moni a tōʼu metua tāne. ʼUa mauʼa noa te taime… Hōʼē anaʼe taʼata tāʼu i bāpetizo i roto i nā matahiti e piti tōʼu pārahiraʼa i reira. E tamaiti ïa e ʼahuru ma piti matahiti te paʼari i roto i te vāhi pōuri nō Tennessee ».

ʼUa faʼaʼoti aʼera te peresideni misiōni e hiʼo i te tamaiti tā teie misiōnare i bāpetizo. ʼUa paʼari mai ʼoia, ʼua faʼaʼipoipo, ʼe ʼua haere atu i Idaho. ʼUa haere tāna mau tamariʼi i te misiōni, ʼua haere tā rātou mau tamariʼi i te misiōni. ʼUa tere atu te peresideni misiōni i Idaho e ʼua ani i te mau melo nō taua ʼutuāfare ra nō niʼa i tā rātou ra misiōni. ʼUa parau mai ʼoia i muri mai, « ʼua ʼite au ē, ʼei hotu nō te bāpetizoraʼa nō taua tamaiti iti i te vāhi pōuri nō Tennessee nā te hōʼē misiōnare tei manaʼo ē ʼaita ʼoia i manuia, hau atu i te 1 100 taʼata i tomo mai i roto i te ʼĒkālesia » (Te mau haʼapiʼiraʼa a Gordon B. Hinckley [1997], 360–61).

Ha’amaita’ira’a i tā tātou ha’api’ira’a

Fa’ata’a i te taime nō te mau pīahi ’ia fa’a’ite mai. « ’Ia fa’a’ite ana’e te mau pīahi i te mea tā rātou i ha’api’i mai, e’ita rātou e putapū noa i te Vārua ’e e ha’apūai noa i tō rātou iho ’itera’a pāpū, e fa’aitoito ato’a rā rātou i te tahi atu mau pīahi ’ia ’ite i te mau parau mau nō rātou iho… Fa’ata’a i te taime nō te mau pīahi ’ia fa’a’ite mai i tō rātou mana’o i roto i te mau ha’api’ira’a tāta’tahi—i te tahi mau taime e ’ite paha ’outou ē, teie mau ’āparaura’a o te ha’api’ira’a iho ïa » (Ha’api’ira’a mai tā te Fa’aora, 30).

Nene’i