Mai, pe’e mai
31 nō tītema–6 nō tēnuare E hōpoi’a nā tātou i te ha’api’ira’a mai ia tātou iho.


« 31 nō tītema–6 nō tēnuare E hōpoi’a nā tātou i te ha’api’ira’a mai ia tātou iho », Mai, peʼe mai—Nō te Haʼapiʼiraʼa Sābati : Faufa’a ’Āpī 2019 (2019.)

« 31 nō tītema–6 nō tēnuare E hōpoi’a nā tātou i te ha’api’ira’a mai ia tātou iho », Mai, peʼe mai—Nō te Haʼapiʼiraʼa Sābati : Faufa’a ’Āpī 2019

Hōho’a
ʼutuāfare e hiʼo ra i te buka hōhoʼa.

31 nō tītema–6 nō tēnuare

E hōpoi’a nā tātou i te ha’api’ira’a mai ia tātou iho.

’A taiʼo ʼe ’a feruri ai ʼoutou i te mau pāpaʼiraʼa moʼa i roto i teie arata’iraʼa, ’a pāpa’i i te mau faʼaʼiteraʼa ʼa te vārua tā ʼoutou i fāriʼi. E anira’a te reira i te Vārua i roto i tā ʼoutou faʼaineineraʼa.. Mai, peʼe mai—Nō te mau taʼata iho ʼe te mau ʼutuāfare ʼe nehenehe te mau manaʼo i muri nei e tauturu ia ʼoutou ’ia faʼauru i te mau taʼata i roto i tā ʼoutou piha nō te tuatapapa i te Faufaʼa ʼĀpī i teie matahiti.

’A pāpa’i i tō ʼoutou mana’o

Hōho’a
tāpa’o nō te fa’a’itera’a mai

Ani ’ia fa’a’ite mai.

Te hōʼē o tā ʼoutou mau fā ʼei ʼorometua haʼapiʼi o te faʼaitoitora’a ïa i te mau pīahi ’ia haʼapiʼi mai rātou iho ʼe tō rātou ʼutuāfare i te mau pāpaʼiraʼa moa . E nehenehe te faʼaroʼoraʼa i te mau ’itera’a o vetahi ’ē e faʼaurū ia rātou ’ia ʼimi i tō rātou iho ’itera’a. Nō reira, i te ʼomuaraʼa ʼo te haʼapiʼiraʼa tātaʼitahi, ’a ani i te mau piahī ’ia faʼaʼite mai i te mau pāpaʼiraʼa moʼa nō roto mai i tā rātou tuatapaparaʼa tei faʼauru ʼaore rā tei haʼaputapū ia rātou.

Hōho’a
tāpa’o nō te ha’api’ira’a

Ha’api’i i te ha’api’ira’a tumu

Nō te haʼapiʼi mau mai nō niʼa i te Faʼaora, ʼe tiʼa ia tātou ’ia fāriʼi i tāna aniraʼa, « Mai, peʼe mai ».

  • Tē tuatāparaʼa i te Faufaʼa ʼĀpī o te hōʼē ïa rāveʼa ʼeiaha noa nō te haʼapiʼi mai nō niʼa i te Faʼaora ʼe tāna haʼapiʼiraʼa tumu, nō te ʼite atoʼa rā nāhea ’ia peʼe maitaʼi atu ā iāna. Te ʼāʼamu i roto i te Mataio 19:16–22 o te hōʼē ïa rāveʼa maitaʼi nō te fa’aō i teie parau tumu (ʼa hiʼo atoʼa i te video « Te Mesia ʼe te Faʼatere ʼĀpī » i niʼa ia LDS.org). E nehenehe tā ʼoutou e ani i te mau piahī ’ia ʼimi i roto i teie ʼāʼamu i te tahi mea tā rātou i haʼapiʼi mai nō niʼa i te riroraʼa ’ei pipi nā Iesu Mesia ’e ’ia faʼaʼite mai i te mea tā rātou i ʼite. Nō te tahi atu manaʼo tauturu nō niʼa i teie parau tumu, ’a hiʼo te ʼarataʼiraʼa nō teie hebedoma i roto Mai, peʼe mai—Nō te mau taʼata iho ʼe te mau ʼutuāfare.

E tītau te haʼapiʼiraʼa mai i te ʼohiparaʼa mā te faʼaroʼo.

  • Nāhea e nehenehe ia ʼoutou e faʼauru i tā ʼoutou mau piahī ’ia itoito atu ā i roto i tā rātou haʼapiʼiraʼa mai, ʼeiaha rā i te tiʼaturi-noa-raʼa i niʼa i te ʼorometua haʼapiʼi ? Teie te hōʼē manaʼo. ’A ani i te hōʼē piahī ’ia tāora ia ʼoutou ra te hōʼē taoʼa marū, ʼe ’eiaha ʼoe e tāmata i te haru mai i te reira. ’A faʼaʼohipa i teie haʼutiraʼa nō te haʼamata i te hōʼē tauʼaraʼa parau nō niʼa i te ti’ara’a o te taʼata e haʼapiʼi mai ʼe te mau ʼorometua haʼapiʼi i roto i te haʼapiʼiraʼa mai i te ʼevanelia. E nehenehe te faʼahitiraʼa ʼa Elder David A. Bednar nō niʼa i te haʼapiʼiraʼa mai nā roto i te faʼaroʼo, e ʼitehia i roto i « Te tahi atu mau rāveʼa tauturu », e tauturu i roto i teie tauʼaraʼa parau.

  • Nō te tauturu i te mau pīahi ’ia māramarama ē ʼe tītauhia te haʼapiʼiraʼa mai i te ʼevānelia i te faʼaroʼo ’ia ʼohipa, e nehenehe tā ʼoutou e tāpupu ia rātou ʼe ’ia ani i te pupu tātaʼitahi ’ia taiʼo mai i te hōʼē o teie mau ʼāʼamu : Mareko 5:25–34 ; Luka 5:17–26 ; ’e Ioane 9:1–7. E aha tā te mau taʼata i roto i te ʼāʼamu tātaʼitahi i rave nō te faʼaʼite i tō rātou faʼaroʼo i te Faʼaora ? E aha te mau ʼohipa tā tātou e nehenehe e rave nō te haʼapiʼi mai i te ʼevanelia ʼe nō te faʼaʼite i tō tātou faʼaroʼo ē e tauturu mai te Fatu ia tātou ’ia haʼapiʼi mai i te parau mau ?

  • E hōpoiʼa nā te mau piahī atoʼa ’ia ani i te Vārua i roto i te piha haʼapiʼiraʼa. Nō te tauturu i te mau piahī ’ia taʼa maita’i i te reira, ’a ani atu ia rātou ’ia taiʼo Alama 1:26 ’e Te Parau Haʼapiʼiraʼa e te Parau Fafau 50:13–22 ; 88:122–23 ’e ’ia faʼaʼite mai i te mea tā te mau ʼorometua haʼapiʼi ʼe tā te mau pīahi e nehenehe e rave nō te ani i te Vārua. E riro paha ʼei tautururaʼa ’ia pāpaʼihia tā rātou mau pāhonoraʼa i niʼa i te tāpura ’ere’ere i raro aʼe i te mau upoʼo parau mai : E aha tā te ʼorometua haʼapiʼi eʼ nehenehe e rave ʼe E aha tā te mau piahī ʼe nehenehe e rave. E riro ānei ʼei tautururaʼa ’ia hāmanihia hōʼē parau fa’a’itera’a ’e te mau pāhonora’a ’a te mau pīahi o te nehenehe e piahia nō te mau hepetoma i muri nei ?

E tiʼa ia tātou ’ia ʼite i te parau mau nō tātou iho.

  • Tē haʼapii mai nei e rave rahi mau ʼīrava i roto i te Faufaʼa ʼĀpī i te mau ture ʼe nehenehe e ʼarataʼi i tā tatou māʼimiraʼa i te parau mau. Teie te tahi mau hiʼoraʼa Luka 11:9–13 ; Ioane 5:39 ; 7:14–17 ; ʼe 1 Korinetia 2:9–11. E nehenehe ʼoutou e ani i tā ʼoutou mau piahī tei taiʼo i teie mau ʼīrava i roto i tā rātou iho tuataparaʼa ’ia faʼaʼite mai i te mea tā ’rātou i haʼapiʼi mai. ʼAore rā e nehenehe tā ’outou e taiʼo i teie mau ʼīrava i roto i te piha haʼapiʼiraʼa ʼe ’ia ani i te mau piahī ’ia faʼaʼite mai, nāhea te noaʼaraʼa tō rātou ʼiteraʼa pāpū.

    Hōho’a
    te feiā ʼāpī tamāroa ʼe te feiā ʼāpī tamāhine i roto i te piha haʼapiʼiraʼa

    E tauturu te ’imiraʼa i te ha’api’ira’a mai nā roto i te faʼaroʼo ia tātou ’ia noaʼa i tō tātou iho ʼiteraʼa pāpū.

  • Noa atu e aha tō tātou maororaʼa i roto i te ʼĒkālesia, ʼua tītauhia ia tātou pāʼātoʼa ’ia haʼapūai tāmau noa i tō tātou ʼiteraʼa pāpū. Nō te tauturu i te mau piahī ’ia ʼite i te mau parau mau o tā rātou e hina’aro ’ia ʼite nō rātou iho, e nehenehe ʼoutou e pāpaʼi i niʼa i te mau ʼapi parau i te tahi mau fa’ahorora’a pāpaʼiraʼa moʼa o tē haʼapiʼi ra i te mau parau mau faufaʼa roa, mai te Ioane3:16–17 ; 1 Korinetia 15:22 ; Mosia 3:13 ; Alama 7:11–13 ; ʼe Te Parau Haʼapiʼiraʼa e te Parau Fafau 135:3. ’A ani i te mau pīahi ’ia taiʼo i teie mau pāpaʼiraʼa moʼa, ’ia haʼapoto mai i te mau parau mau tā rātou i ʼite, ʼe ’ia tauʼa parau mai i te mea tā rātou e ti’a e rave nō te noaʼa mai ia rātou te hōʼē ʼiteraʼa pāpū nō niʼa i te reira. Nō te faʼaʼanaʼanatae atu ā i te feiā ʼāpī ’ia rave i teie ’ohipara’a, ’a huna i te mau ʼapi parau nā roto i te piha ʼe ’a ani i te feiā ʼāpī ia « māʼimi i te parau mau ».

  • Tē faʼaʼite mai nei Te ʼOhipa 17:10–12 i te huru ʼo te feiā moʼa tei māʼimi i te mau pāpaʼiraʼa moʼa ʼe tei noaʼa ia rātou tō rātou iho ʼiteraʼa pāpū nō niʼa i te parau mau. Nō te faʼaitoito i te mau pīahi ’ia peʼe i tō rātou hiʼoraʼa, ’a taiʼo ʼāmui i teie mau ʼīrava ʼe ’a ani i te mau pīahi ’ia faʼaʼite mai i te mau pāpaʼiraʼa moʼa tei haʼapūai i tō rātou ʼiteraʼa pāpū nō niʼa i te ʼevanelia.

Nāhea e nehenehe ai ia tātou ’ia haʼafaufaʼa rahi atu ā i tā tātou tuatāparaʼa i te pāpaʼiraʼa moʼa ?

  • E mea fifi paha te faʼatupuraʼa i te peu nō te tuatāpaparaʼa i te pāpaʼiraʼa moʼa nō te mau pīahi o tē manaʼo nei ē ʼaita e nāvaʼi rā tō rātou taime, tō rātou ʼite, ʼaore rā tō rātou ʼaravihi ? E aha tā ʼoutou e nehenehe e rave nō te tauturu ia rātou ’ia manuia ? E haʼamata paha ʼoutou nā roto i te tuatāpaparaʼa i te ʼāʼamu nō te feiā i roto i « Te tahi atu mau rāveʼa tauturu ». Nō te tauturu i te mau pīahi ’ia noaʼa te pāpūraʼa ’ia tuatāpapa i te mau pāpaʼiraʼa moʼa, e nehenehe tā ʼoutou e faʼaʼite atu i te haʼamāramaramaraʼa nō roto mai i te « Mau manaʼo tauturu nō te haʼamaitaʼi i tā ʼoutou tuatāpaparaʼa i te pāpaʼiraʼa moʼa » i roto Mai, peʼe mai—Nō te mau taʼata iho ʼe te mau ʼutuāfare. Penei aʼe e nehenehe tā ʼoutou ʼaore rā te tahi atu mau pīahi e faʼaʼite mai i te mau ’itera’a mā te faʼaʼohipa te tahi o teie mau manaʼo tauturu ʼaore rā te tahi atu mau ’itera’a faufaʼa rahi nō niʼa i te tuatāpaparaʼa i te mau pāpaʼiraʼa moʼa. E nehenehe atoʼa ʼoutou e māʼiti i te hōʼē pene i roto i te Faufaʼa ʼĀpī ʼe ’ia tāmata i te tuatāpapa ’āmui i te reira mā te faʼaʼohipa i te tahi o teie mau manaʼo tauturu.

Hōho’a
tāpa’o nō te ha’api’ira’a.

Faʼaitoito i te haʼapiʼiraʼa i te fare

Nō te faʼaitoito i te mau pīahi ’ia tuatāpapa ia Mataio 1 ʼe Luka 1 i te fare ʼei faʼaineineraʼa nō te tauʼaparau i te hepetoma i mua atu, e nehenehe tā ʼoutou e ui i teie uiraʼa : « ʼUa ani-aʼena-hia ānei ia ʼoutou ’ia rave i te tahi mea e ʼore roa e maraʼa ia ʼoutou ? » Tē faʼahōhoʼa nei teie mau pene i te parau mau ē « ʼaore roa hoʼi e mea e ʼore e tiʼa i te Atua » (Luka 1:37).

Hōho’a
tāpa’o nō te mau rāve’a tauturu

Te tahi atu mau rāveʼa tauturu

Te tītauraʼa i te ʼite pae vārua nō tātou iho.

ʼUa haʼamāramarama mai Elder David A. Bednar ē : « ʼUa hi’o vau i te hōʼē ā tāpa’o i roto i te mau ʼorometua haʼapiʼi tei haʼamaitaʼi rahi i tōʼu nei oraraʼa. ʼUa tauturu rātou iā’u ’ia ʼimi i te ʼite nā roto i te faʼaroʼo. ʼAita rātou i hōroʼa mai iāʼu i te mau pāhonoraʼa ʼōhie i te mau uiraʼa fifi. ʼOia mau, ʼaita roa atu rātou i hōroʼa noa mai iāʼu i te mau pāhonoraʼa. ʼUa faʼaʼite mai rā rātou i te ’ēʼa ʼe ʼua tauturu mai rātou iāʼu ’ia rave i te mau taʼahiraʼa nō te ʼimi i tāʼu iho mau pāhonoraʼa… I te rahiraʼa o te taime eʼita te hōʼē pāhonoraʼa tei hōroʼahia mai e te tahi atu taʼata e haʼamanaʼo-maoro-hia, eʼita paha e haʼamanaʼo-roa-hia. Te hōʼē rā pāhonoraʼa tei ʼitehia ʼaore rā tei noaʼahia nā roto i te faʼaʼohiparaʼa i te faʼaroʼo e haʼamanaʼo-maoro-hia ïa i te rahiraʼa o te taime. Nā roto anaʼe i teie rāveʼa e nehenehe ai i te hōʼē taʼata ’ia nuʼu atu i mua i te ʼite pae vārua ʼe te ʼitera’a o vetahi ’ē ’e ’ia tītau i taua mau haʼamaitaʼiraʼa ra nōna iho » (« ʼSeek Learning by Faith », Ensign, Setepa 2007, 67).

Faʼataʼa i te taime nō te tuatāpapa i te pāpaʼiraʼa moʼa.

ʼUa haʼapiʼi mai te taeaʼe Tad R. Callister ē :

« ʼUa faʼatupu ʼe piti nā taʼata tāpū rāʼau… i te hōʼē tātaʼuraʼa nō te faʼataʼa o vai te tāpu e rave rahi tumu rāʼau i te mahana hōʼē. ʼUa haʼamata te tātaʼuraʼa i te hitiraʼa mahana. I te mau hora atoʼa e ori haere te taʼata poto aʼe nā roto i te uru rāʼau e 10 minuti te maoro. I te mau taime atoʼa e nā reira ʼoia, ʼua ʼataʼata te tahi atu taʼata tāpū ʼe ’ua taʼiriʼiri i tōna upoʼo ma te pāpū ē tei mua ʼoia. ʼAita te taʼata roa aʼe i faʼaruʼe noa aʼe i tāna ʼohipa, ’aita i faʼaea noa aʼe i te tāpū, ’aita i faʼafaʼaea noa aʼe.

« I te hoperaʼa te mahana, ʼua hitimahuta roa te taʼata roa aʼe i te ʼiteraʼa ē ʼua rahi aʼe te mau tumu rāʼau tā te tahi taʼata i tāpū i tāna, noa atu ē ʼe au ra e ʼua haʼamauʼa rahi ʼōna i tōna taime. ‘Mea nāhea tā ʼoe rāveraʼa ʼe mea rahi hoʼi tō ʼoe faʼafaʼaearaʼa ʼua ani atu ʼoia.

« ʼUa pāhono mai ra te taʼata tei rē, ’ā, te faʼaʼoi ra ïa vau i tāʼu toʼi.’

« I te mau taime atoʼa e tuatāpapa ai tātou i te mau pāpaʼiraʼa moʼa, te faʼaʼoi rā ïa tātou i tā tātou toʼi pae vārua » (« The Joy of Learning », Ensign, ʼĀtopa 2016, 14).

Haʼamaitaʼiraʼa i tā tātou haʼapiʼiraʼa

’A faʼaea faʼatumu noa i niʼa i te haʼapiʼiraʼa tumu ’A ara ’ia vai niu noa te mau tauʼaraʼa parau a te piha haʼapiʼiraʼa i niʼa i te mau pāpaʼiraʼa moʼa ʼe te mau haʼapiʼiraʼa ʼa te mau peropheta. E nehenehe tā ʼoutou e nā reira ma te ui i te mau uiraʼa mai teie : « ʼE aha te mau parau mau nō te ʼevanelia tā tātou i haʼapiʼi mai nā roto i te mau manaʼo tā tātou i faʼaroʼo ? » ʼaore rā « e nehenehe ānei i te tahi taʼata ’ia faʼaʼite mai i te hōʼē pāpaʼiraʼa moʼa o te tūʼati atu i te mea tā tātou i tuatāpapa ? » (’A hiʼo Ha’api’ira’a mai tā te Fa’aora, 20–21.)

Nene’i