Kirkon historia
Esipuhe: ’Jotakin tavanomaisesta poikkeavaa’


Esipuhe

”Jotakin tavanomaisesta poikkeavaa”

Ensimmäisessä Apuyhdistyksen kokouksessa sisar Emma Smith sanoi: ”Me aiomme tehdä jotakin tavanomaisesta poikkeavaa.”1 Hän oli oikeassa. Apuyhdistyksen historia on täynnä esimerkkejä tavallisista naisista, jotka ovat saaneet aikaan tavanomaisesta poikkeavia asioita, kun he ovat osoittaneet uskoa taivaalliseen Isään ja Jeesukseen Kristukseen. Apuyhdistys on perustettu auttamaan Jumalan tyttäriä valmistautumaan iankaikkisen elämän siunauksiin. Apuyhdistys auttaa naisia valmistautumaan iankaikkisen elämän siunauksiin, kun he lisäävät uskoa taivaalliseen Isään sekä Jeesukseen Kristukseen ja Hänen sovitukseensa, vahvistavat yksilöitä, perheitä ja koteja toimituksin ja liitoin sekä työskentelevät ykseydessä auttaakseen apua tarvitsevia. Naiset saavuttavat nämä päämäärät, kun he tavoittelevat ja saavat henkilökohtaista ilmoitusta sekä toimivat sen mukaan kirkon tehtävissään ja omassa elämässään.

Tämä kirja ei ole kronologinen historia, eikä siinä yritetä antaa kattavaa kuvaa kaikesta, mitä Apuyhdistys on saanut aikaan. Sen sijaan se avaa historiallisen näkökulman Apuyhdistyksen laaja-alaiseen työhön. Tämän kirjan sisältämät historialliset tapahtumat, henkilökohtaiset kokemukset, pyhien kirjoitusten kohdat sekä myöhempien aikojen profeettojen ja Apuyhdistyksen johtohenkilöiden sanat kertovat niistä tehtävistä ja mahdollisuuksista, joita myöhempien aikojen pyhiin kuuluville naisille on annettu taivaallisen Isän onnensuunnitelmassa.

Miksi Apuyhdistyksen historiaan ja työhön pitäisi perehtyä?

Presidentti Spencer W. Kimball, kirkon 12. presidentti, on sanonut: ”Me tiedämme, että ne naiset, jotka ymmärtävät syvällisesti menneisyyttä, haluavat muovata vanhurskaan tulevaisuuden.”2 Tähän kirjaan perehtyminen voi auttaa naisia arvostamaan enemmän menneisyyttä ja ymmärtämään paremmin hengellistä perintöään.

Apuyhdistyksen historia opettaa, että Jumalan tyttärillä on jumalallinen alkuperä ja että he ovat äärettömän arvokkaita. Se on Hengen täyttämä kertomus vahvoista, uskollisista, määrätietoisista naisista, jotka ovat palvelleet saamatta paljoakaan julkista tunnustusta. Tähän historiaan perehtymällä myöhempien aikojen pyhät voivat havaita, että taivaallinen Isämme tuntee tyttärensä, että Hän rakastaa heitä, että Hän uskoo heille pyhiä tehtäviä ja että Hän ohjaa heitä, kun he hoitavat noita tehtäviä. Pyrkimyksissään kirkon naiset ovat tehneet yhteistyötä pappeudenhaltijoiden kanssa Jumalan valtakunnan rakentamiseksi maan päällä ja Siionin kotien vahvistamiseksi.

Tyttäriä minun valtakunnassani -kirjan itseopiskelu

Tämän kirjan arvo ei ole niinkään sen esittämissä päivämäärissä ja tosiasioissa vaan sen opettamissa päämäärissä, periaatteissa ja malleissa. Kun yksittäiset Apuyhdistyksen sisaret tutkivat tätä kirjaa ja palaavat sen pariin yhä uudelleen, he tulevat huomaamaan, ettei Apuyhdistyksen perinnössä ole kyse vain niistä naisista, jotka ovat eläneet aiemmin, vaan siinä on kyse myös kaikkialla maailmassa tänä aikana asuvista naisista, jotka tekevät liittoja ja pitävät ne. Tämän ymmärtäminen voi auttaa sisaria saamaan innoitusta menneisyydestä ja tuntemaan rauhaa kohdatessaan tulevaisuuden.

Tämän kirjan opetukset, kertomukset ja esimerkit voivat ohjata sisaria asettamaan asioita tärkeysjärjestykseen ja luomaan elämässään malleja, jotka auttavat heitä kasvamaan uskossa ja henkilökohtaisessa vanhurskaudessa, vahvistamaan perheitä ja koteja sekä etsimään ja auttamaan apua tarvitsevia.

Sisar Belle S. Spafford, Apuyhdistyksen yhdeksäs ylijohtaja, on sanonut: ”Tavallisen nykyajan naisen olisi mielestäni hyvä arvioida kiinnostuksensa kohteita ja toimintoja, joissa hän on mukana, ja sitten ryhtyä toimiin yksinkertaistaakseen elämäänsä asettamalla tärkeimmät asiat ensimmäiseksi ja painottamalla niitä, joissa palkinnot ovat suurimmat ja kestävimmät, sekä vapauttamalla itsensä vähemmän palkitsevista toimista.”3

Kun sisaret oppivat tuntemaan Apuyhdistyksen historiaa, he löytävät kenties esimerkkejä, ilmauksia ja periaatteita, jotka ovat erityisen merkityksellisiä heille. Näiden löytöjen sekä muinaisten ja nykyajan profeettojen opetusten innoittamina he voivat tavoitella ja saada henkilökohtaista ilmoitusta sekä toimia sen mukaan. He voivat saada opastusta, kun he pyrkivät tulemaan sellaisiksi ihmisiksi kuin Herra haluaa heidän tulevan ja tekevät asioita, joita Hän haluaisi heidän tekevän.

Sisaret voivat saada rohkaisua Alman sanoista: ”Pienillä ja yksinkertaisilla asioilla saadaan aikaan suuria.”4 Heidän tekemänsä pienet ja yksinkertaiset asiat auttavat heitä näkemään, kuinka Herra vahvistaa heitä ja ohjaa heidän elämäänsä.

Apuyhdistyksen historiaan ja työhön perehtyminen muiden kanssa

Tämä kirja on tärkeä lähdeteos, joka auttaa Apuyhdistyksen sisaria opiskelemaan yhdessä sunnuntaisin ja muina viikonpäivinä. Seurakunnan Apuyhdistyksen johtohenkilöt voivat saada Apuyhdistyksen kokouksissa opettamista koskevia yleisohjeita nykyisestä käsikirjasta sekä osoitteesta LDS.org. Tarkempaa tietoa tämän kirjan käyttämisestä Apuyhdistyksen kokouksissa on sivustolla LDS.org sekä muissa kirkon julkaisemissa lisäohjeissa.

Tämän kirjan vaikutuksen on tarkoitus ulottua Apuyhdistyksen kokouksia laajemmalle. Perheet voivat yhdessä tutkia kirjan esimerkkejä ja opetuksia sekä keskustella niistä. Apuyhdistyksen sisaret voivat antaa kirjan ystävilleen. Kaikenikäiset kirkon jäsenet voivat käyttää kirjaa apuna oppiaiheissa, puheissa ja neuvostojen kokouksissa.

Kiitokset

Tämän kirjan julkaisukuntoon saattaneet haluavat kiittää Lucile C. Tatea ja hänen sisarentytärtään Elaine R. Harrisia, jotka vuonna 1996 kutsuttiin ja erotettiin tehtävään koota Apuyhdistyksen julkaisematon historia. Heidän työnsä säilytettiin lähdeaineistona kirkon arkistoissa. Heidän pyrkimyksensä dokumentoida Apuyhdistyksen ylijohtajien elämää ja Apuyhdistyksen tärkeitä tapahtumia on ollut tämän kirjan pohjana.

Kiitämme myös seuraavia: Susan W. Tanneria, joka vuonna 2009 erotettiin tehtävään kirjoittaa sisar Taten ja sisar Harrisin työn pohjalta tämä ensimmäinen kattava Apuyhdistyksen historia koko kirkolle; toimittajia ja suunnittelijoita, jotka tavoittivat tämän kirjan tunnelman ja työskentelivät uutterasti toteuttaakseen sen; muita kirjoittajia, avustajia ja historioitsijoita, joiden julkaisujen lainaukset on mainittu tämän kirjan lopussa olevissa viitetiedoissa.

Lopuksi, tätä historiaa ei olisi koskaan voitu kirjoittaa ilman sitä uskoa, omistautumista ja palvelutyötä, jota Apuyhdistyksen sisaret ovat osoittaneet kautta kirkon historian.

Esipuhe

  1. Julkaisussa Kirkon presidenttien opetuksia: Joseph Smith, 2007, s. 470.

  2. Ks. ”Sisarten etuoikeudet ja velvollisuudet”, Valkeus, huhtikuu 1979, s. 181.

  3. Ks. artikkeli Mary Ellen W. Smoot, ”Kestävä ja järkkymätön”, Liahona, tammikuu 2002, s. 108.

  4. Alma 37:6.

Uuden testamentin Martan ja Marian tavoin Apuyhdistyksen sisaret tänä aikana palvelevat Jeesuksen Kristuksen uskollisina opetuslapsina.

Henkilökohtainen tutkiminen auttaa naisia oppimaan tehtäviään Jumalan valtakunnassa.

Sisaret voivat vahvistaa toisiaan keskustellessaan Apuyhdistyksen historiasta ja työstä.