Seminelí
Mātiu 18; Luke 10


Mātiu 18; Luke 10

Vakai Fakalūkufuá

Naʻe akoʻi ʻe Sīsū Kalaisi ʻokú Ne maʻu mo ʻetau Tamai Hēvaní ʻa e ʻofa mo e tokanga ki he tokotaha kotoa pē. Naʻá Ne akoʻi ha talanoa fakatātā ʻe ua ʻe lava ʻo tokoni ke mahino kiate kitautolu ʻEna ʻofá mo ako ke feohi mo e niʻihi kehé ʻo hangē pē ko Kinauá. ʻOku fakamanatu mai ʻe he talanoa fakatātā ʻo e tamaioʻeiki taʻeʻaloʻofá ke tau manavaʻofa ki he niʻihi kehé, ʻo hangē pē ko e ʻaloʻofa ʻa e ʻOtuá kiate kitautolú. ʻE lava ke tokoniʻi kitautolu ʻe he talanoa fakatātā ʻo e Samēlia leleí ke tau muimui ʻi he sīpinga ʻa e Fakamoʻuí ki he ʻofa ki ha kaungāʻapi ʻo ha taha. Naʻá Ne akoʻi foki ʻa Māʻata mo Mele fakatouʻosi fekauʻaki mo hono mahuʻinga ke fakatefito ʻetau moʻuí ʻiate Iá.

Teuteu ke Akoʻi

ʻOku ʻoatu ʻe he fakamatala ko ʻení ki he kau faiakó ha ngaahi fakakaukau ki he meʻa ʻe ala fie maʻu ke teuteuʻi kimuʻa ki he lēsoni takitaha.

Mātiu 18:11–14

Taumuʻa ʻo e lēsoní: ʻOku fakataumuʻa ʻa e lēsoni ko ʻení ke tokoniʻi koe ke ke ongoʻi ʻoku manavaʻofa ʻa e Tamai Hēvaní mo Sīsū Kalaisi pea ʻokú Na holi ke fakahaofi ʻa e laumālie hē kotoa pē.

  • Teuteu ʻa e tokotaha akó: Fakaafeʻi e kau akó ke nau omi mateuteu ki he kalasí ke vahevahe e ngaahi fakamatala fakafolofola ʻokú ne fakahaaʻi e ʻofa ʻa e ʻOtuá kiate kinautolu ʻoku hē fakalaumālié.

  •   

  • Fokotuʻu ki hono akoʻi ʻi he konifelenisi vitioó: Ke kamata e lēsoní, fakakaukau ke fakaʻaongaʻi ha meʻangāue savea ʻi he ʻinitanetí ke fakaafeʻi e kau akó ke nau tali e fehuʻi fekauʻaki mo e ongo ʻoku maʻu ʻe he Tamai Hēvaní mo Sīsū Kalaisi kiate kinautolu kuo faiangahalá.

Mātiu 18:21–35

Taumuʻa ʻo e lēsoní: ʻE lava ke tokoni ʻa e lēsoni ko ʻení ki he kau akó ke nau hoko ʻo hangē ange ko e Tamai Hēvaní mo Sīsū Kalaisi ʻi heʻenau feinga ke fakamolemoleʻi e niʻihi kehé.

  • Teuteu ʻa e tokotaha akó: ʻOku pehē ʻe he ʻEikí ʻi ha potufolofola fakataukei fakatokāteline, “ʻOku ʻekeʻi meiate kimoutolu ʻa hoʻomou fakamolemoleʻi ʻa e kakai kotoa pē” ( Tokāteline mo e Ngaahi Fuakava 64:10). Fakaafeʻi e kau akó ke fakalaulauloto ki he ʻuhinga ʻoku fekauʻi ai kitautolu ʻe Sīsū Kalaisi ke tau fefakamolemoleʻakí. ʻE lava foki ke ʻaonga ke fakaafeʻi e kau akó ke nau lau ʻa e Tokāteline mo e Ngaahi Fuakava 64:9–11 pea ke fakalaulauloto ki he pōpoaki ʻa e ʻEikí ʻi he ngaahi veesi ko iá.

  • Vitiō:Our Path of Duty” (11:10; mamataʻi mei he taimi 2:16 ki he 3:25)

  • Fokotuʻu ki hono akoʻi ʻi he konifelenisi vitioó: Ke kamata e lēsoní, fakakaukau ke fakaʻaliʻali e potufolofola ko ʻení ke fakalaulauloto ki ai e kau akó: “Ko au, ko e ʻEikí, te u fakamolemoleʻi ʻa ia ʻoku ou loto ke fakamolemoleʻí, ka ʻoku ʻekeʻi meiate kimoutolu ʻa hoʻomou fakamolemoleʻi ʻa e kakai kotoa pē” ( Tokāteline mo e Ngaahi Fuakava 64:10). Hili hono maʻu ʻe he kau akó ha taimi ke fakalaulauloto aí, fakaafeʻi kinautolu ke vahevahe ʻa e ʻuhinga ʻoku hoko ai ʻa e fekau ko ʻení ko ha tāpuaki ʻi heʻetau moʻuí. Kole ange foki ke nau vahevahe ʻa e ʻuhinga ʻe faingataʻa ai he taimi ʻe niʻihi ke tauhí.

Luke 10:25–37

Taumuʻa ʻo e lēsoní: ʻOku fakataumuʻa ʻa e lēsoni ko ʻení ke tokoniʻi e kau akó ke nau muimui ʻi he sīpinga ʻa e Fakamoʻuí ki he ʻofa ʻi ha kaungāʻapi ʻo ha taha.

  • Teuteu ʻa e tokotaha akó: Fakaafeʻi e kau akó ke nau lau ʻa e Luke 10:30–35, ʻo kumi e feituʻu ʻoku nau mamata ai kia Sīsū Kalaisi ʻi he talanoa fakatātā ko ʻení. Kole ange foki ke nau kumi ʻa e feituʻu ʻoku nau vakai ai kiate kinautolu ʻi he talanoa fakatātaá.

  •  

  • Fokotuʻu ki hono akoʻi ʻi he konifelenisi vitioó: Lolotonga e konga ʻo e lēsoní ʻa ia ʻoku aleaʻi ai ʻe he kau akó ʻa e ngaahi fehuʻi fekauʻaki mo e ʻofa ki hotau kaungāʻapí ʻi ha ngaahi feituʻu kehekehé, fakakaukau ke fakaʻaongaʻi ʻa e ngaahi loki konifelenisi vitiō iiki angé. Vahe ki he kulupu takitaha ha taha ʻo e ngaahi feituʻu ʻoku hiki atu ʻi he lēsoní, pea ʻoange ki he ngaahi kulupú ha taimi ke nau aleaʻi ai e ngaahi fehuʻi ʻe tolú ʻi heʻenau fakakaukau ki he feituʻu ne vahe angé.

Luke 10:38–42

Taumuʻa ʻo e lēsoní: ʻE lava ke tokoniʻi ʻe he lēsoni ko ʻení ʻa e kau akó ke nau ʻiloʻi ʻa e ngaahi fili mo e ngaahi ʻekitivitī ʻoku tokoni kiate kinautolu ke hoko ʻa Sīsū Kalaisi ko e uho ʻo ʻenau moʻuí.

  • Teuteu ʻa e tokotaha akó: Fakaafeʻi e kau akó ke nau hiki ha lisi ʻo e ngaahi ʻekitivitī ne nau fai ʻi ha ʻaho pē ʻe taha kimuʻa he lēsoni ko ʻení pea ʻomi ʻenau lisí ki he kalasí.

  • Ngaahi naunau ʻoku fakataumuʻa ki he lēsoní: Ko ha faʻoʻanga meʻa mo ha ngaahi foʻi maka lalahi kehekehe ʻe lava ke hao aí.

Toe Vakaiʻi ʻo e Fakataukei Fakatokāteliné 6Taumuʻa ʻo e lēsoní: ʻOange ki he kau akó ha ngaahi faingamālie ke fakaloloto ʻenau mahinó mo fakamatalaʻi e ngaahi moʻoni fekauʻaki mo ha potufolofola fakataukei fakatokāteline ʻe taha pe lahi ange mei he Fuakava Foʻoú.

Fakatokangaʻi ange: ʻE ala fie maʻu ke akoʻi ha lēsoni fakataukei folofola ʻi he tokāteliné ʻo fetongi ʻaki ʻa e lēsoni ko ʻení. Vakai ki he taimi-tēpile ki he vave hono akoʻí ʻa ia ʻoku ʻomi ʻe he talēkita fakaʻēliá pe vahefonuá pe kouʻotineitá ke fakapapauʻi ʻe akoʻi e lēsoni fakataukei fakatokāteline takitaha lolotonga e fakataha ʻa e seminelí.

  • Teuteu ʻa e tokotaha akó: Fakaafeʻi e kau akó ke nau feinga ke ʻiloʻi ha taukei ako folofola pe founga ngāue ʻoku ʻaonga kiate kinautolú pea fakakaukau ki he ʻuhinga ʻoku ʻaonga ai kiate kinautolu ʻa e taukei pe founga ngāue ko ʻení.

  • Laʻipepa Tufa: Teuteu ke fakaʻaliʻali ʻa e lisi ʻo e ngaahi potufolofola fakataukei fakatokāteliné mo e ngaahi kupuʻi lea mahuʻinga ʻoku fekauʻaki mo iá pe tufa ia ki he kau akó ʻi ha laʻipepa tufa.

  • Ngaahi Naunaú: Fakapapauʻi ʻoku maʻu ʻe he kau akó ha ngaahi meʻa ke tohi ʻaki mo e ʻū tohinoa ako pe ngaahi laʻipepa ke fakaʻaongaʻi ʻi he ngaahi ʻekitivitī ʻo e lēsoní.

  • Fokotuʻu ki hono akoʻi ʻi he konifelenisi vitioó: ʻE lava ʻe he kau akó ʻo faʻu ha peesi “ʻOtu Lea ki he ʻOtu Lea” pe fakatātā ʻo ha potufolofola fakataukei fakatokāteline. ʻE lava leva ke vahevahe ʻe he kau akó ʻenau screen ke fakahaaʻi mo fakamatalaʻi ʻenau ngaahi meʻa ne faʻú ki he kalasí.

Paaki