Ngaahi Maʻuʻanga Tokoni ʻa e Fāmilí
Fakataha ʻUluakí: Ko e Ngaahi Tefitoʻi Moʻoni mo e Ngaahi Founga ʻo e Tauhi Fānaú


Fakataha ʻUluakí

Ko e Ngaahi Tefitoʻi Moʻoni mo e Ngaahi Founga ʻo e Tauhi Fānaú

Ko e Ngaahi Taumuʻa ʻo e Fakatahá

Lolotonga e fakataha ko ʻení, tokoni ki he mātuʻá:

  • Ke mahino kiate kinaua hona fatongia toputapu ʻi hono ohi hake ʻo ʻena fānaú.

  • Ke mahino kiate kinaua ʻa e ngaahi tefitoʻi moʻoni ʻo e ongoongoleleí ʻa ia ʻokú ne faʻu ʻa e fakavaʻe maʻá e ngaahi founga ʻo e tauhi fānaú.

  • Ke ʻiloʻi ʻa e ngaahi fakakaukau fakakulupu ʻa e fānaú ʻa ē ʻokú ne taki halaʻi e mātuʻá mo fakahoko e maumau ki he fānaú.

  • Ke mahino ʻa e founga ʻoku lava ke tokoniʻi ai ʻe he ngaahi fuakavá ʻa e mātuʻá ke fakahaofi ʻena fānaú.

  • Ke tokanga ki he ngaahi akonaki fakatokāteline ki hono fakafuofuaʻi ʻo e ola lelei ʻo e tauhi fānaú.

Ko Hono Maluʻi ke ʻOua Naʻa Movete e Fāmilí

Kuo teʻeki ai ke lahi ange ʻa e fie maʻu ke ʻi ai ha mātuʻa ʻofa mo ʻaongá. ʻI he 1997, naʻe fakatokangaʻi ʻe Palesiteni Kōtoni B. Hingikelī “ʻoku fakaʻau ke movete [ʻa e ngaahi fāmilí] ʻi he ngaahi feituʻu kotoa ʻo e māmaní. Ko e ngaahi fetuʻutaki motuʻa ko ia naʻá ne haʻi fakataha ʻa e tamaí mo e faʻeé mo e fānaú ʻoku kamata ke movete ia ʻi he feituʻu kotoa pē. … ʻOku mamahi ʻa e lotó, pea tangi ʻa e fānaú.”1

ʻOku ʻohofi ʻe Sētane ʻa e fāmilí koeʻuhí ʻoku mahuʻinga ia ki he palani ʻa e Tupuʻangá ki he fiefia mo e fakamoʻui ʻo ʻEne fānaú. Kuo ʻosi ʻomi ʻe he ʻEikí ʻEne faitoʻo ki he ngaahi ʻohofi ʻa Sētané: “Ka kuó u fekau kiate kimoutolu ke mou akonakiʻi hake ʻa hoʻomou fānaú ʻi he māmá mo e moʻoní” (T&F 93:40), he “ʻoku liʻaki ʻe he māmá mo e moʻoní ʻa e tokotaha angakoví na” (T&F 93:37).

Naʻe fakamamafaʻi ʻe Palesiteni Hingikelī ʻa e fie maʻu fakavavevave ke fakamālohia, ʻofaʻi, mo maluʻi e fānaú: “Ko ʻeku kolé—pea pehē ange mai ʻe au ʻoku afea hoku leʻó ʻi hono fakahoko atu iá—ko ha kole ke fakahaofi e fānaú. Ko e fuʻu tokolahi ʻo kinautolu ʻoku nau moʻui mamahi mo ilifia, pea tūkuhausia mo liʻekina. ʻOku fie maʻu ʻe he fānaú ia ʻa e maama ʻo e laʻaá. ʻOku nau fie maʻu ʻa e fiefiá. ʻOku nau fie maʻu ha ʻofa mo ha tokanga. ʻI he ʻapi kotoa pē, ʻo tatau ai pē pe ko e hā ʻa e mahuʻinga ʻo honau falé, te nau lava ʻo ʻoange ha ʻātakai ʻo e ʻofa ʻa ia ʻe hoko ko e ʻātakai ʻo e fakamoʻui.”2

Ko e ngaahi ʻapi fiefia mo nongá ko ha tāpuaki ia ki he mātuʻá mo e fānaú; ko e ngaahi ʻapi peheé ko ha teuteuʻanga ia ki he moʻui taʻengatá. Ko hono moʻoní, “ko e moʻui taʻengatá ko ha moʻui fakafāmili ia mo ha Tamai ʻi Hēvani ʻofa pea mo ʻetau ngaahi kuí mo hotau hakó.”3

Ko e Fakakaukau ʻa e Sosaietí Kau ki he Tauhi Fānaú

Ko e konga lahi ʻo e ʻulungaanga fakaetauhi fānaú ʻoku tākiekina ia ʻe he ngaahi fakakaukau ʻa e sosaietí ʻo pehē ko e fānaú ʻoku (1) fakanatula pē ke angakovi; (2) fakanatula pē ke angalelei; (3) ʻikai ha faʻahinga ʻilo pe ʻulungaanga ʻi he kamataʻangá; (4) faʻu ʻaki e ngaahi moʻoni tukufakaholó; pe (5) malava ke fakaʻuhingaʻi honau ʻātakaí, fakafōtunga honau ʻulungaanga, pea liliu pe liʻaki ʻa e mahuʻinga ʻo e tauhi fānaú.

  • Fakanatula Pē Ke Angakovi. Kuo fakakaukau ha kakai ʻe niʻihi ʻoku fakanatula pē ke angakovi ʻa e fānaú koeʻuhí ko e hinga ʻa ʻĀtama mo ʻIví. Ko ia ai, ʻoku nau tui ʻoku fie maʻu ke tautea fefeka ʻa e fānaú ke “fakamālohiʻi ʻa e ʻulungaanga koví” ki tuʻa meiate kinautolu. ʻOku tātāitaha ke fakahaaʻi ʻe he mātuʻa ʻoku nau tui ki he fakakaukaú ni ha ʻofa ki heʻenau fānaú pea ʻoku nau fakakaukau ko e angaʻofá ʻoku fakatupu maumau. Mahalo ko e kehekehe ʻo e fakakaukau ko ʻení ʻoku moʻui ia ʻi he ʻatamai ʻo e mātuʻa ʻe niʻihi ʻa ia ʻoku nau ngaohikovia ʻenau fānaú.4

  • Fakanatula Pē Ke Angalelei. Ko ha fakakaukau ʻe taha ko e fānaú ʻoku fakanatula pē ke angalelei mo poupouʻi-lelei, “ʻe toki faihala pē ʻi ha sosaieti ʻo e kakai lalahi ʻoku faihala.” Naʻe fokotuʻu mai ʻe he filōsefa Falanisē ko Sini-Seki Lōseú kapau naʻe “tuku pē [e fānaú] kiate kinautolu, te nau lava ʻo aʻusia honau tuʻunga lavameʻa lahi tahá.” Ko ia ai, ʻoku feinga e mātuʻá ke fakaʻatā kinautolu ke nau ako mei he ngaahi meʻa kuo nau aʻusiá mo muimui ki he ngaahi meʻa ʻoku nau saiʻia aí. Naʻe fakakaukau tatau pē mo e mataotao ki he ʻatamai fakaetangatá (humanistic psychologists), hangē ko Kā Lōsasi mo ʻĒpalahame Masiloú. 5

  • ʻIkai ha faʻahinga ʻilo pe ʻulungaanga ʻi he kamataʻangá. Naʻe poupouʻi ʻe Sione Loka ʻa e fakakaukau ko ia ʻoku hangē ʻoku ʻikai ha faʻahinga ʻilo pe ʻulungaanga ʻi he kamataʻangá ʻo e fānaú. Naʻá ne fakakaukau ko e fānaú naʻe fakafōtunga pē honau ʻulungaanga ʻe he ngaahi meʻa ne nau aʻusiá. Ko e ongo mataotao fakaeʻatamai ki he ʻulungaanga (behavioral psychologists), hangē ko Sione B. Uatesoni mo B. F. Sikiná, ne na fakahehema ke tui, mo fakamamafaʻi ʻoku lava ʻe he mātuʻá ke puleʻi pe fulihi ha tamasiʻi ke hoko ki ha faʻahinga taha pē ʻoku nau fie maʻú ʻaki hono puleʻi mo liliu ʻa e ʻātakaí. 6

  • ʻUlungaanga Tukufakaholó. Naʻe fuʻu mahuʻinga ʻa e fakakaukau ko ʻení lolotonga e senituli 20, kau ai ʻa e tupu māmālié, ko e faʻahinga ʻulungaanga ʻo ha taha ʻi hono fāʻeleʻí, mo e ngaahi fakakaukau tukufakaholó. ʻOku fokotuʻu mai ʻe he ngaahi fakakaukau ko ʻení ʻoku lahi ange ʻa e ʻikai ha faʻahinga ʻilo pe ʻulungaanga ʻi he kamataʻangá ʻo e fānaú ʻi hono fāʻeleʻi maí pea ʻoku lava ke fakamatalaʻi ki hano faʻahinga ngataʻanga pē ʻa e ngaahi faikehekehe tōmuʻa ko iá ʻe he ngaahi ʻulungaanga tukufakaholó. ʻOku lava ke fakapapauʻi ʻa e ngaahi fakamatala lahi ʻo e fakakaukaú ni pea ʻoku hangē ka molé ʻa e fatongia ʻo e fakafoʻituituí ki heʻene tauʻatāina ke filí.

  • Tokotaha langá. Naʻe poupouʻi ʻe he mataotao Suisalani ko Sini Piasei mo e niʻihi kehe pē ʻa e fakakaukaú ni, ʻa e tukutaha e tokangá ʻi he malava ke mahino ki he fakafoʻituituí—pe naʻa mo e langa—hono ʻātakaí. ʻOkú ne fakatokangaʻi e tauʻatāina ke filí ʻo laka ange ia ʻi ha ngaahi fakakaukau kehe mo fokotuʻu mai ʻe lava ke liliu ʻe he fakafoʻituituí ʻa e ola ʻo e ngaahi ivi tākiekina fakanatulá mo e ʻātakaí. Ka ʻoku ʻikai ke ne lava ʻo fakamatalaʻi ʻa e feituʻu ʻoku haʻu mei ai ʻene lavameʻá, pe tokoni ki ha mātuʻa pe tamasiʻi ke ne ʻilo ʻa e tonú pe halá. ʻOku tui e ngaahi konga ʻo e fakakaukaú ni ʻoku fakaʻaongaʻi ʻe he fānaú ʻenau mahinó ki he meʻa ne akoʻi kinautolu ki aí. Ko ia ai, ʻoku nau faʻa fokotuʻu mai ʻe ala liʻaki fakanatula mo taʻemataʻofi ʻe he fānaú pe liliu e ngaahi tuʻunga ʻulungaanga mahuʻinga ne akoʻi ʻe he mātuʻá mo e niʻihi kehé.

ʻOku ʻi ai pē ha ngaahi konga ʻoku moʻoni ʻi he lahi taha ʻo e ngaahi fakakaukau ko ʻení. Hangē ko ʻení, ʻoku maʻa mo taʻe halaia e fānaú, ʻoku ʻi ai ha natula hinga ʻo e tangatá, mo ha ʻātakai, saienisi ʻo e ʻātakaí, mo ha tauʻatāina fakatāutaha ke fili pea ʻoku nau tākiekina kotoa ʻetau moʻui ʻi he māmaní. Neongo ia, kapau ʻe ʻikai ha ʻilo mei he ʻOtuá, ko e ngaahi fakakaukau takitaha ko ʻení—pe ko ha fakatahatahaʻi ʻo kinautolu—ʻe tō nounou ia mei he moʻoní.

Ko e meʻa mahuʻinga tahá, ʻoku ʻikai ha fakakaukau ʻi he ngaahi fakakaukaú ni ʻokú ne ʻomai ha fakahinohino pau ki he ʻulungaanga fakaeangamaʻá. Ko e mātuʻa ko ē ʻoku nau fakakaukau ʻoku fakanatula pē ke angakovi ʻenau fānaú te nau fekumi mo siofi ʻa e meʻa ʻoku kovi taha meiate kinautolú, naʻa mo ʻenau maʻu hala mo hono fakaangaʻi ʻenau ngaahi tōʻonga taʻe halaiá. ʻE ala ongoʻi ʻe he mātuʻá ʻoku nau tauʻatāina ke kau ki ha faʻahinga ʻulungaanga pē ʻo e tauhi fānaú, neongo hano fakatuʻutāmaki, koeʻuhí ko e anga ʻenau fakaʻuhingaʻi honau mafai fakaeangamaʻá. ʻOku ʻikai ngata pē ʻi hono fakasiʻisiʻi ʻe he fakakaukau ʻo e ʻikai ha faʻahinga ʻilo pe ʻulungaanga ʻi he kamataʻangá ʻa e tauʻatāina ʻa e fānaú ke filí ʻaki hono fokotuʻu ange kiate ia ko e fua moʻoni ia ʻo e ʻātakaí, ʻokú ne taʻofi foki mo hono ʻoange ha fakahinohino fakaeangamaʻá. Ko e mātuʻa ko ē ʻoku nau fakakaukau ʻoku fakanatula pē ke angalelei ʻenau fānaú te nau ongoʻi ʻa e kiʻi fie maʻu siʻisiʻi pē ke tataki mo feinga ke mapuleʻi kinautolu, pea nau tali ha faʻahinga ʻulungaanga pē ʻe hā fakanatula mai mei ha taha. ʻI he maʻu ʻe he mātuʻá ʻa e fakakaukau ko ʻení, te nau ala tukunoaʻi mo tali lelei ʻa e ngaahi ʻulungaanga ko ia naʻe pehē ʻoku ʻikai taau pe taʻe feʻungá.

Ko e mātuʻa ʻoku nau tui ʻoku puleʻi ʻe he saienisi ʻo e ʻātakaí ʻa e ʻulungaanga te na ala fakatupu ha ʻātakai ʻa ia ʻe ongoʻi ai ʻe he fānaú ʻoku ʻikai ke nau haʻisia ki heʻenau ngaahi ngāué. Ko e mātuʻa ʻoku nau tui ki he fakakaukau langaki haké ʻoku nau fakatokangaʻi ʻa e malava ʻe heʻenau fānaú ke fai ha ngaahi fili fakapotopoto, ka ʻoku ʻikai ke nau lava ʻo maʻu ha meʻafua ki he tonú mo e halá kae ngata pē ʻi he meʻa ʻoku tali ʻe he sosaietí. ʻIkai ngata aí, ka ko e taimi ʻoku liʻaki ai ʻe he fānaú ʻa e ngaahi meʻa ʻoku mahuʻingaʻia ai ʻa e mātuʻá koeʻuhí ko e ngaahi meʻa ʻoku mahuʻingaʻia ai honau toʻú, ʻoku faʻa taku ʻo pehē ʻoku nau fakaʻuhinga ʻi ha tuʻunga māʻolunga ange. ʻI he fakakaukau ko ʻení, ʻe ala fakaʻuhingaʻi ʻe ha faʻahinga kulupu pē ʻene ngaahi tuʻunga moʻui ʻo e tonú mo e halá.

Ko e Maama ʻo e Moʻoni ʻo e Ongoongoleleí

ʻOku fakafou ʻi he fakahaá ʻa e ʻiloʻi ʻe he Kāingalotú ʻa e natula fakalangi ʻo e tangatá pea mo e ʻulungaanga ʻoku totonu ke ohi hake ʻaki ʻe he mātuʻá ʻenau fānaú. ʻI he fanongonongo ʻo e fāmilí, naʻe pehē ʻe he Kau Palesitenisī ʻUluakí mo e Kōlomu ʻo e Toko Hongofulu Mā Uá:

“Ko e kakai kotoa pē—ʻa e tangata mo e fefine—naʻe fakatupu ia ʻi he tatau ʻo e ʻOtuá. Ko e tokotaha fakafoʻituitui kotoa pē ko e foha mo ha ʻofefine ia ʻo ha mātuʻa fakalangi, pea ʻi heʻene peheé, ʻoku maʻu ai ʻe he tokotaha kotoa pē ha natula fakalangi pea mo ha ikuʻanga pau. …

“… ‘Ko e fānaú ko ha tofiʻa mei he ʻEikí’ (Saame 127:3). ʻOku maʻu ʻe he mātuʻá ha fatongia toputapu ke ohi hake ʻa ʻenau fānaú ʻi he ʻofa mo e māʻoniʻoni, mo tokonaki maʻa ʻenau ngaahi fie maʻu fakatuʻasinó mo fakalaumālié, pea hinoiʻi kinautolu ke nau feʻofoʻofani mo fetauhiʻaki, tauhi ʻa e ngaahi fekau ʻa e ʻOtuá, pea hoko ko ha kau tangataʻi fonua tauhi lao. … Kuo pau ke ʻekeʻi mei he husepānití mo e uaifí—ʻa e faʻē mo e tamai—ʻi he ʻao ʻo e ʻOtuá ʻa e anga ʻo ʻenau fakahoko ʻo e ngaahi fatongiá ni.”7

ʻOku fakamahinoʻi ʻe he folofolá ʻoku maʻa mo taʻe halaia ʻa e fānaú koeʻuhí ko e Fakalelei ʻa Sīsū Kalaisí. Naʻe akonaki ʻaki ʻe he palōfita ko Molomoná “ʻoku ʻikai ha angahala ʻa e fānau īkí, he ʻoku ʻikai te nau faʻa lava ʻo fai angahala; ko ia, kuo toʻo ʻa e malaʻia ʻo ʻĀtamá meiate kinautolu” (Molonai 8:8). Ko ia, “ʻi heʻenau kamata ke tupu haké, ʻoku tupu hake ʻa e angahalá ʻi honau lotó” (Mōsese 6:55). Naʻe fakamatala ʻe Palesiteni Tēvita O. Makei: “ʻOku maʻu ʻe he tangatá ha natula ʻe ua—ko e taha, ʻoku fekauʻaki mo e matelié pe moʻui ʻa e monumanú; ko e tahá, ko e moʻui fakalaumālié, ʻoku kāinga mo e faka-ʻOtuá. Ko e sino ʻo e tangatá ko e tāpanekale ia ʻoku ʻafio ai Hono laumālié.”8 ʻOku ʻa e mātuʻá ʻa e fatongia ke ʻiloʻi ʻa e ʻulungaanga faka-ʻOtua ʻoku ʻi heʻenau fānaú mo akoʻi kinautolu ke nau moʻui angatonu mo fili ʻa e leleí (vakai, T&F 68:25).

ʻOku makehe ʻa e fānau fakalaumālie kotoa pē ʻa e ʻOtuá. ʻOku hū ʻa e laumālie takitaha ki ha sino fakamatelie, pea toe makehe foki e faʻunga hono tukufakaholó. Ko ia ai, ʻoku fakahaaʻi ʻe he tamasiʻi takitaha e ngaahi meʻa ʻoku manako fakafoʻituitui aí, talēnití, ʻulungaanga, ngaahi meʻa ʻoku holi ki aí, mo e ngaahi meʻa ʻokú ne malavá. ʻOku tākiekina foki ʻe he mātuʻá, ngaahi tokouá mo e niʻihi kehé ʻa e tupulaki ʻa e kiʻi tamasiʻi takitaha.

ʻOku fokotuʻu mai ʻe he fekumi fakasaienisí ʻoku uesia ʻe he ngaahi ʻulungaanga ki he saienisi ʻo e moʻuí “ʻa e loto mo e ʻulungaanga ʻo e fānaú,” kau ai ʻa e “fakahehema ki he … maá, anga fakakaumeʻá, loto-ʻoho … , tuʻunga longomoʻuí … , [mo e] fakaelotó.” ʻIkai ko ia pē, ka ʻoku aʻu ʻa e fānaú ki ha tuʻunga ʻoku nau “fili, liliu, pea aʻu ki heʻenau ngaohi honau ʻātakaí ʻo fakatatau ki honau loto ne nau tomuʻa tupu mo iá.”9 Hangē ko ʻení, ʻe fekumi pē ʻa e tamasiʻi anga fakakaumeʻá ki ha faingamālie ke fetuʻutaki ai mo hono toʻú, ka ʻe fakaʻehiʻehi ʻa e tamasiʻi ʻulungaanga maá mei he ngaahi fakatahaʻanga fakasosialé; ʻoku fakatou fakamālohia ʻe he ongo tamaikí ʻa e ngaahi sīpinga ʻulungaanga ʻe ala feʻao mo kinaua ʻo aʻu ki heʻena lalahí.

Neongo ʻe ala tākiekina ʻe he ngaahi moʻoniʻi meʻa ʻo e ʻātakaí mo e saienisi ʻo e moʻuí ʻa e tupulaki ʻa e tamasiʻí, ka ko e tamasiʻi kotoa pē ʻa e ʻOtuá ʻoku ʻi ai ʻene tauʻatāina ke fili. Naʻe pehē ʻe ʻEletā Niila A. Mekisuele ʻo e Kōlomu ʻo e Kau ʻAposetolo ʻe Toko Hongofulu Mā Uá: “Ko e moʻoni foki ʻoku mātuʻaki mahuʻinga heni ʻa hotau ngaahi afá, ngaahi tuʻungá, pea mo hotau ʻātakaí, he ʻoku nau fakafōtunga kitautolu. Ka ʻoku kei ʻi ai ha konga ʻo ʻetau moʻuí ʻoku tau pule kakato ki ai, tuku kehe kapau te tau liʻaki ia. ʻOku ʻi he konga ko ʻeni ʻo ʻetau moʻuí ʻa e uho ʻo ʻetau moʻuí pea mo ʻetau haʻisia fakafoʻituituí.”10

ʻE ala fie maʻu ha ngaahi tali kehekehe mei he mātuʻá ki he ngaahi faikehekehe ʻi he fānaú. ʻE ala fakatupu ʻe he fānau longomoʻuí ha hohaʻa, toe tānaki mai mo ha ngaahi lao, mo toe fakalahi hono tokangaʻí mei he mātuʻá. ʻE ala fie maʻu mei he fānau ʻulungaanga maá ha kiʻi puleʻi pe tokanga siʻisiʻi pē. ʻIkai ngata aí, ʻoku tali ʻaki ʻe he fānaú ʻa e ngaahi founga tauhi fānau tatau pē ʻo fakatatau ki heʻenau ngaahi fakakaukau kehekehe pē. Hangē ko ʻení, ko ha kiʻi tamasiʻi manavahē te ne sio ki he fekau ʻa e mātuʻá ko ha meʻa fakamanavahē. ʻE fai fakafatongia pē ʻa e talangofua ʻa e fānaú ʻi hono kolé ka ʻokú ne ongoʻi ʻoku ʻikai ke ne lava ha meʻa pea ilifia. ʻE sio ha kiʻi tamasiʻi ʻe taha ki he fekau tatau pē hangē ha meʻa faingataʻá peá ne tali ʻaki e taungutú pe talangataʻá.

Kuo pau ke fakapotopoto ʻa e mātuʻá he anga ʻenau tali ki heʻenau fānaú. Naʻe fakalotolahiʻi ʻe Pilikihami ʻIongi ʻa e mātuʻá ke “fakatokangaʻi ʻenau ngaahi tōʻongá [ʻa e fānaú] mo honau ʻulungaanga, pea fakatonutonu lelei kinautolu.”11

Ko e Founga Puleʻi he Tauhi Fānaú

ʻOku kehekehe ʻa e ngaahi founga ʻa e mātuʻá ʻi hono ohi hake ʻenau fānaú hangē pē ko e kehekehe ʻa e loto mo e ʻulungaanga ʻo e fānaú. ʻOku ngāue lelei ange ʻa e ngaahi founga ʻe niʻihi ʻi he niʻihi. ʻOku faʻa ʻiloʻi ʻe he mātuʻá ʻoku tokoni ke faʻa lotu ʻi hono ako e ngaahi founga kehekehe ʻo e tauhi fānaú, ʻo fakapapauʻi ʻa e meʻa ʻe ngāue lelei tahá mo e meʻa ʻoku hangē ʻoku ʻikai ke ola leleí.

Ko e Ngaahi Founga ʻe Tolu ki he Tauhi Fānaú

ʻOku faʻa tō e fakamamafa ʻo e ngaahi founga tauhi fānaú ki he taha ʻo e ngaahi sīpinga ko ʻení: puleʻi fefeka, fakanainaiʻi, mo fakafiemālie.12

Pule fefeka. “ʻOku feinga ʻa e ongomātuʻa pule fefeká ke liliu, mapuleʻi, mo vakaiʻi ʻa e ʻulungaanga mo e tōʻonga ʻa e fānaú ʻo fakatatau mo e ngaahi tuʻunga ʻo e ʻulungaanga.” ʻI he feinga ʻa e ongomātuʻá ke tataki e ʻulungaanga ʻo ha fānaú, ʻoku ʻikai ai ke na fakaafeʻi ʻa e fānaú ke kau ʻi hano aleaʻi ʻo ha ngaahi tuʻutuʻuni mo e ngaahi meʻa ʻoku fai ki ai e ʻamanakí, ʻo na “tui ʻoku totonu ke tali ʻe he fānaú ʻa e lea ʻa e ongomātuʻá he meʻa ʻoku tonú.” ʻOku mahuʻingaʻia e ongomātuʻa ko ʻení ʻi hono puleʻi fefeka e ʻulungaanga ʻo ʻena fānaú, pea ʻokú na faʻa fakahaaʻi ha kiʻi ʻofa siʻisiʻi pē. ʻOku tātaaitaha ke na poupouʻi ʻena fānaú ke fakahaaʻi ʻenau ngaahi ongó pe ko ʻenau fakakaukaú, tautefito ki he ngaahi tuʻunga ki hono fakatonutonu kinautolú.13

Fakanainaiʻí. Ko ha ongomātuʻa ʻoku angamaheni ʻaki hono fakanainaiʻi [ʻena fānaú] ʻokú na fakahaaʻi e māfana mo e ʻofa ki heʻena fānaú ka ʻoku siʻisiʻi ʻaupito ʻena ʻoange ha tataki pe fakahinohino. ʻOkú na “feinga ke ngāue ʻi ha ʻulungaanga taʻe tautea, tali lelei, mo fakapapauʻi. … ʻOkú na fakahaaʻi kinaua ko ha ongo maʻuʻanga tokoni ke fakaʻaongaʻi ʻo fakatatau ki he fakaʻamu ʻena fānaú, kae ʻikai ko ha ongo fakafofonga longomoʻui ʻokú na fatongiaʻaki hono fulihi pe liliu e ʻulungaanga ʻena fānaú ki he hoko atú pe ko e kahaʻú. ʻOkú na fakaʻatā ʻena fānaú ke nau fokotuʻutuʻu ʻenau ngaah ʻekitivitií ʻi he lahi taha te nau malavá, fakaʻehiʻehi mei hono mapuleʻi kinautolú, pea ʻoku ʻikai ke na loto ke talangofua ʻena fānaú ki he ngaahi tuʻunga moʻui mahino mei tuʻá [sosaietí].” Ko ha ongomātuʻa pehení ʻokú na “fakaʻehiʻehi mei hono fakaʻaongaʻi ʻa e mālohi ʻoku hā mahino maí” ka ʻokú na feinga ke liliu e ʻulungaanga ʻena fānaú ʻi ha ngaahi founga ʻoku ʻikai ke fuʻu mahinó. ʻOkú na fakaʻehiʻehi mei hono fakahaaʻi fakahangatonu haʻana taʻe fiemālie.14

Pule Fakafiemālie Ko e ongomātuʻa pule fakafiemālié ʻokú na fakahaaʻi ʻena ʻamanaki māʻolunga tatau ki heʻena fānaú ʻi heʻena hoko ko e ongomātuʻa pule fefeká, ka ʻokú na toe fakahā foki ha tuʻunga māʻolunga ʻo e māfaná mo e ongoʻingofuá. ʻOkú na ʻofa mo poupou. ʻI heʻena tataki ʻena fānaú, ʻokú na “poupouʻi e fetuʻutakí mo e vahevahe mo ʻena fānaú ʻa e ʻuhinga ʻo ʻena ngaahi tuʻutuʻuní.” Ko e ongomātuʻa pehení “ʻokú na ngāue ʻaki ʻa e puleʻi fefeká ʻi he ʻuhinga ko e faikehekehe ʻa e ongomātuʻá mo e tamasiʻí ka ʻoku ʻikai ke na fakangatangata ʻa e ngaahi ngataʻanga ʻo ʻena fānaú. Ko e ongomātuʻa pule fakafiemālié ʻokú na fuʻu fie maʻu ʻa e founga ʻoku paú pea hokohoko maʻu pē ʻena tataki ʻa e ngaahi ʻekitivitī ʻena fānaú peá na fie maʻu ke nau tokoni ʻi he ngaahi ngāue ʻa e fāmilí ʻaki ʻenau tokoni ki he ngaahi ngāue fakaʻapí. ʻOkú na loto fiemālie ke lea fakahangatonu ki heʻena fānaú ke nau tuitala, fakahaaʻi mahino ʻenau ngaahi tuʻunga moʻuí, mo ʻamanaki ʻe fakaʻapaʻapaʻi ʻe heʻena fānaú ʻa e ngaahi tuʻunga moʻuí.” Naʻe ʻilo ʻe he mataotao ki he saienisi ʻo e ʻatamaí ko Taiana Pomolini ko e fānau naʻe ohi hake ʻi he ngaahi ʻapi pule fakafiemālié, naʻe lahi taha pē ke nau maʻu e loto falala ʻi heʻenau feohi fakasosialé, anga fakakaumeʻa, mapuleʻi pē kitá, tokoni, pea fakahehema ki he lavameʻá.15

ʻOku tatau tofu pē ʻa e ngaahi tefitoʻi moʻoni ʻo e tauhi fānau ʻoku akoʻi ʻi he lēsoni ko ʻení mo ia ʻi he tauhi fānau ʻoku pule fakafiemālié. Ko e founga ʻeni ʻoku tatau taha mo e folofolá mo e ngaahi akonaki mei he kau taki ʻo e Siasí.

Fakatatau ki he tuʻunga moʻui ko ʻení, ʻoku akoʻi mo tataki ʻe he ongomātuʻá ʻena fānaú ʻaki e feifeingaʻi, faʻa kātaki, mo e ʻofa (vakai, T&F 121:41–44). ʻOkú na loto fiemālie ke aleaʻi ʻenau ngaahi filí mo ʻenau fānaú pea fakamatalaʻi ʻenau ngaahi ʻuhinga ki he ngaahi fili ko iá. ʻOkú na loto fiemālie foki ke valokiʻi ʻena fānaú ʻi he taimi ʻoku tataki ai ʻe he Laumālié mo ʻoange kiate kinautolu ʻa e tokoni ʻoku nau fie maʻú.

Ko e Ngaahi Tefitoʻi Moʻoni ki he Tauhi Fānau ʻOku Ola Leleí

Naʻe ʻoange ʻe he Kau Palesitenisī ʻUluakí mo e Kōlomu ʻo e Toko Hongofulu Mā Uá ʻa e ngaahi tefitoʻi moʻoni ʻe hiva ke tataki ʻaki ʻa e tamaí mo e faʻeé ʻi hona fatongia ko e tauhi fānaú: “ʻOku faʻu mo pukepuke ʻa e nofo-malí mo e ngaahi fāmili ʻoku fiefiá ʻi he ngaahi tefitoʻi moʻoni ʻo e tuí, lotú, fakatomalá, faʻa fakamolemolé, fakaʻapaʻapá, ʻofá, manavaʻofá, ngāué pea mo e ngaahi ʻekitivitī ʻoku fakatupulakí.”16 ʻOku lava ke akoʻi mo fakahoko e ngaahi tefitoʻi moʻoni ko ʻení ʻe he ongomātuʻá ʻi he ngaahi founga lahi.

  • Tuí ʻOku totonu ke akoʻi ʻe he mātuʻá ʻena fānaú ke tui kia Sīsū Kalaisi pea fakaʻaongaʻi e tupulaki ʻenau tuí ʻi he ngaahi tefitoʻi moʻoni ʻo e ongoongoleleí ke ne puleʻi ʻenau moʻui fakatāutahá (vakai, Mātiu 17:20; Hepelū 11:6; 3 Nīfai 18:20; T&F 68:25).

  • Lotú ʻOku totonu ke ako ʻa e fānaú ke lotu fakafoʻituitui mo fakafāmili. ʻOku lava ke ako kei siʻi pē e fānaú ki he mālohi ʻo e lotú (vakai, ʻĪnosi 1:1–5; Mōsaia 27:8–14; ʻAlamā 34:17–27; 37:37; 3 Nīfai 18:21).

  • Fakatomalá ʻOku totonu ke fakahaaʻi, fakatomala, pea liʻaki e faiangahalá ʻe he mātuʻá ke nau lava ʻo fiefia ʻi he tākiekina ʻa e Laumālie Māʻoniʻoní. Te nau lava ʻo tokoni ki heʻenau fānaú ke mahino kiate kinautolu mo fakahoko ʻa e ngaahi tefitoʻi moʻoni ko ʻení ʻi heʻenau moʻuí (vakai, ʻAlamā 34:33; 3 Nīfai 9:22; Molonai 10:32–33; T&F 6:9; 58:42–43).

  • Faʻa fakamolemolé ʻOku lava ke hoko ʻa e ongomātuʻá ko ha faʻifaʻitakiʻanga ʻo e faʻa fakamolemolé ʻaki ʻena fakamolemoleʻi pē kinaua, hona malí, mo ʻena fānaú ʻi heʻenau ngaahi tōnounoú (vakai, Mātiu 6:14–15; ʻEfesō 4:32; Mōsaia 26:29–31; T&F 64:8–10).

  • Fakaʻapaʻapá ʻOku totonu ke ako ʻe he kau mēmipa ʻo e fāmilí ke nau fefakaʻapaʻapaʻaki. ʻE lava ke ako ʻa e mātuʻá mo e fānaú ke nau fetokangaʻiʻaki ʻi he feangaleleiʻaki mo e feangavaivaiʻaki, ʻo fetakinima ʻi he fefakamahuʻingaʻiaʻaki māʻolunga tahá (vakai, Maʻake 9:42; T&F 121:41–46). ʻOku totonu ke feinga e ongomātuʻá ke toʻo e ngaahi fakakaukau fefakaangaʻakí mo e ngaahi lea ki he niʻihi kehé mo ʻenau fānaú.

  • ʻOfá, ʻOku totonu ke ʻofa ʻa e mātuʻá ki heʻenau fānaú ʻi he anga naʻe fakamatalaʻi ʻe Paula, ʻAlamā, mo Molomoná—ʻi he faʻa kātaki, angaʻofa, angamalū, taʻe siokita, mo e loto fakatōkilalo (vakai, 1 Kolinitō 13; ʻAlamā 7:23–24; Molonai 7:45–48).

  • Manavaʻofá ʻOku lava ʻe he mātuʻá ʻo fakahaaʻi e manavaʻofá ki he niʻihi kehé mo ʻenau fānaú. ʻOku totonu ke nau ongoʻi loto mamahi ʻi he ngaahi faingataʻa ne aʻusia ʻe he kau mēmipa ʻo e fāmilí pea fekumi ke mahino mo poupouʻi e kau mēmipa ʻo e fāmilí lolotonga e ngaahi taimi faingataʻá (vakai, Lute 1:11–17; Sākalaia 7:8–10; Luke 15:11–32).

  • Ngāué. ʻOku ʻoange ʻe he ngāue fakafāmilí ki he fānaú ha ngaahi faingamālie ke nau ako ke fakahoungaʻi e ngāué pea ke ongoʻi ʻa e fakafiemālie ʻo e lavameʻá (vakai, T&F 42:42; 58:27–28), tautefito ki he taimi ʻoku ngāue fakataha ai ʻa e mātuʻá mo e fānaú. ʻOku totonu ke fakafeʻungaʻi ʻa e ngāué ki he taʻú mo e ngaahi meʻa ʻe malava ʻe he fānaú ke fakatupulaki e ngaahi ongo ʻo e lavameʻá mo e loto falalá.

  • ʻEkitivitī Fakatupulakí. ʻOku fakamālohia mo fakaivia e fāmilí ʻi he taimi ʻoku nau kau fakataha ai ʻi he ngaahi ʻekitivitī lelei mo fakafiefiá.

Ko e lahi taha ʻo e ngaahi tefitoʻi moʻoni ko ʻení ko ʻofa. (vakai, Mātiu 22:36–40; 1 Kolinitō 13:13; Molonai 7:46). Ko e meʻa mahuʻinga taha ʻoku lava ke fai ʻe he mātuʻá maʻa ʻenau fānaú ko e ʻofaʻi kinautolu ʻi he ʻofa faka-Kalaisí. ʻI he taimi ʻoku ongoʻi ai ʻe he fānaú ʻoku ʻofaʻi kinautolú, ʻoku nau fanongo leva ki he ngaahi akonaki ʻenau mātuʻá, muimui ki heʻenau sīpingá, mo tali ʻena fakatonutonuʻi kinautolú. ʻOku totonu ke poupouʻi mo tataki ʻe he ʻofá ʻa e ʻulungaanga tauhi fānaú kotoa.

Ko e Tuʻunga ʻo e Ongoongoleleí ʻi he Ivi Tākiekina ʻo e Tauhi Fānaú

Naʻe ʻoange ʻe he ʻEikí ha faleʻi ʻo fakafou ʻi he Palōfita ko Siosefa Sāmitá ʻa ia naʻá ne fokotuʻu ʻa e tuʻunga [ʻo e ongoongoleleí] ʻi he ivi tākiekina ʻo e tauhi fānaú:

“ʻOku ʻikai lava, pe ʻoku ʻikai totonu, ke ngāue ʻaki ha mālohi pe ivi ʻi he mafai ʻo e lakanga fakataulaʻeikí, kae ngata pē ʻi he feifeingaʻi, ʻi he faʻa kātaki fuoloa, ʻi he angavaivai mo e angamalū pea mo e ʻofa taʻemālualoi;

“ʻI he angaʻofa, mo e ʻilo haohaoa, ʻa ia ʻe fuʻu fakafuofuolahi ʻa e laumālié taʻe ʻi ai ha mālualoi pea taʻe-ha-kākā—

“Pea valokiʻi ʻi hono taimí, ʻi he lea māsila, ʻo ka ueʻi ke fai pehē ʻe he Laumālie Māʻoniʻoní; pea hili iá ke toki fakahā ange ʻa e ʻofa lahi ange kiate ia kuó ke valokiʻí, telia naʻá ne lau koe ko hono fili;

“Koeʻuhí ke ne ʻiloʻi ʻoku mālohi ange ʻa hoʻo angatonú ʻi he ngaahi afo ʻo e maté” (T&F 121:41–44).

Fakatatau ki he tuʻunga ko ʻení, ʻoku akoʻi mo tataki ʻe he ongomātuʻá ʻena fānaú ʻi he feifeingaʻi, faʻa kātaki fuoloa, mo e ʻofa. ʻOkú na loto fiemālie ke na aleaʻi ʻenau ngaahi filí mo ʻena fānaú mo fakamatalaʻi ʻenau ngaahi ʻuhinga ki he ngaahi fili ko iá. ʻOkú na ʻoange ki he fānaú ʻa e tataki ʻoku nau fie maʻú mo valokiʻi kinautolu ʻi he taimi ʻoku tataki ai ʻe he Laumālié. ʻI he taimi kuo valokiʻi ai ʻe he mātuʻá ʻena fānaú, ʻokú na fakahaaʻi ʻa e fakautuutu ʻo ʻena ʻofa kiate kinautolú ke ʻiloʻi ʻe heʻena fānaú ʻa ʻena ʻofá.

Ko e Mālohi ʻo e Ngaahi Fuakavá

ʻOku ʻikai ke tuenoa e mātuʻá ʻi heʻena ngaahi ngāue ke fakahaofi ʻena fānaú. Kuo ʻomi ʻe he Tamai Hēvaní ha ngaahi fuakava toputapu ʻa ia ʻe lava ke maʻu ai ʻe Heʻene fānaú ha ngaahi tāpuakí. ʻI he taimi ʻoku fakahoko ai ʻe he ongo meʻa malí ʻa e fuakava ʻo e mali taʻengatá mo moʻui ʻaki e ngaahi lea ʻo e fuakava ko iá, ʻoku talaʻofa ange ʻe he Tamaí kiate kinaua ʻa e moʻui taʻengatá. (vakai, T&F 132:20). Naʻe ako ʻaki kotoa ʻe Siosefa Sāmita, Pilikihami ʻIongi, mo Siosefa Filitingi Sāmita ʻoku toe tānaki mai ha ngaahi tāpuaki ki he fānau ʻoku silaʻi ʻenau mātuʻá ʻi he fuakava ʻo e mali temipalé, ʻi hono tokoniʻi kinautolu ke nau foki ki heʻenau Tamai Hēvaní.17 Naʻe pehē ʻe Pilikihami ʻIongi ko e fānau ʻo e fuakava ʻi he mali ko ʻení ʻoku nau hoko “ko e ʻea hoko ki he Puleʻangá mo e kotoa ʻo hono ngaahi tāpuakí mo e ngaahi talaʻofá.”18

Taimi ʻe niʻihi ʻoku hē ʻa e fānaú mei he ongoongoleleí. Naʻe fakalotolahiʻi ʻe ʻEletā ʻOasoni F. Uitenī ʻo e Kōlomu ʻo e Kau ʻAposetolo ʻe Toko Hongofulu Mā Uá ʻa e mātuʻá ke ʻoua naʻa nau foʻi ʻi he fānau talangataʻa ko ʻení.

“ʻA kimoutolu ʻa e mātuʻa ʻa e fānau taʻe fieauna mo talangataʻá! ʻOua ʻe tukuange kinautolú. ʻOua ʻe tuli kinautolú. ʻOku ʻikai ke nau mole fakaʻaufuli. ʻE kumi ʻe he Tauhisipí ʻEne fanga sipí. Naʻa nau hoko ko ʻEne fanga sipi kimuʻa pea nau toki hoko ko hoʻo fanga sipí—kimuʻa ia peá Ne toki tuku mai kinautolu ke ke tauhí; pea he ʻikai ke ke fuofua ʻofa ʻiate kinautolu ʻo hangē ko ʻEne ʻofa ʻiate kinautolú. Ka kuo nau hē ʻi he taʻe ʻiló mei he Hala ʻo e Totonú, pea ʻoku manavaʻofa ʻa e ʻOtuá ki he taʻe ʻiló. ʻOku toki ʻomi pē ʻe he kakato ʻo e taʻe ʻiló ʻa e kakato ʻo e ʻekea meiate kita ʻa e meʻa ʻokú te fai pe taʻe faí. ʻOku ope atu ʻa e manavaʻofa ʻa ʻetau Tamai Hēvaní, taʻe fakangatangata ange ʻEne ʻofa ʻi Heʻene kau tamaioʻeiki lelei tahá, pea ʻoku mālohi ange ʻa e Ongoongolelei Taʻengatá ke fakahaofi ʻi he meʻa ʻoku lava ke mahino ki hotau fanga kiʻi ʻatamai pukupuku mo fakangatangatá.

“Naʻe fakahā ʻe he Palōfita ko Siosefa Sāmitá—pea naʻe teʻeki ke ne akoʻi ha tokāteline fakafiemālie ange —hangē ko e fakamaʻu taʻengata ʻa ha ongomātuʻa faivelenga mo e ngaahi talaʻofa fakalangi naʻe fakahoko kiate kinauá koeʻuhí ko ʻena ngāue faivelenga ʻi he Hala ʻo e Moʻoní (Cause of Truth), he ʻikai ngata pē heʻena fakahaofi kinauá, ka ʻe pehē ki hona hakó. Neongo ʻe feʻalufanoʻaki holo ʻa e niʻihi ʻo e fanga sipí, ʻoku ʻafioʻi kinautolu ʻe he Tauhisipí, pea te nau ongoʻi vave ange pe tuai ange … ʻOku tulimui atu ʻa e Tauhi ʻOfa Fakalangí kiate kinautolu pea fakafoki mai kinautolu ki he tākangá. Te nau foki mai, ʻo tatau ai pē pe ʻi he moʻuí ni pe ko e moʻui ka hoko maí. Kuo pau ke nau totongi honau moʻuá ki he fakamaau totonú; te nau mamahi koeʻuhí ko ʻenau ngaahi angahalá; pea te nau ala ʻalu ʻi ha hala ʻoku talatalá; ka ʻo kapau ʻe faifai pea tataki kinautolu, hangē ko e Foha Maumau Koloa ne fakatomalá, ki ha ʻapi mo ha tamai loto ʻofa mo faʻa fakamolemole, ʻe ʻikai ke taʻe ʻaonga ʻa e meʻa ne nau aʻusia he mamahí. Lotua hoʻo fānau taʻe tokanga mo talangataʻá; pīkitai kiate kinautolu mo hoʻo tuí. ʻAmanaki lelei ki ai, falala ki ai, kae ʻoua kuó ke mamata ki he fakamoʻui ʻa e ʻOtuá.”19

Naʻe fai ʻe Palesiteni Sēmisi E. Fausi ʻo e Kau Palesitenisī ʻUluakí ʻa e fakamahino ko ʻeni ʻo e akonaki ʻa ʻEletā Uitenií:

“ʻOku ʻi ai ha tefitoʻi moʻoni ʻi he lea ko ʻení ʻoku ʻikai ke faʻa fakatokangaʻi ʻa ia kuo pau ke nau [fānau talangataʻá] fakatomala kakato pea ʻmamahi ʻi heʻenau faiangahalá’pea ʻtotongi honau moʻua ki he fakamaau totonú.’ …

“… ʻE toe maʻu ʻe he mālohi ʻo e sila ʻa e ongomātuʻa faivelengá ʻena fānau talangataʻá tuʻunga pē ʻi heʻenau fakatomalá mo e Fakalelei ʻa Kalaisí. ʻE fiefia ʻa e fānau moʻui talangataʻa ʻoku fakatomalá ʻi he fakamoʻuí he te nau maʻu ʻa e tāpuaki kotoa pē ʻoku fononga fakataha mo iá ka ko e meʻa kehe ʻa e hākeakiʻí ia. Kuo pau ke ngāueʻi kakato pea toki maʻu ia. Kuo pau ke tuku ki he ʻEikí mo ʻEne ʻaloʻofá ke Ne fakapapauʻi pe ko hai ʻe hākeakiʻí.

“ʻOku fuʻu tokosiʻi ʻaupito ha niʻihi ʻoku fuʻu lahi ʻenau angatuʻú mo e fai koví ʻo ʻikai ke nau toe maʻu ai ʻa e ʻmālohi ke fakatomala mei heʻenau ngaahi angahalá’ (Alonzo A. Hinckley, ʻi he Conference Report, Oct. 1919, 161). Ko e fakamaau ko iá kuo pau ke tuku foki mo ia ki he ʻEikí ke Ne fai. ʻOkú Ne folofola mai kiate kitautolu, ‘Ko au, ko e ʻEikí, te u fakamolemoleʻi ʻa ia ʻoku ou loto ke fakamolemoleʻí, ka ʻoku ʻekeʻi meiate kimoutolu ʻa hoʻomou fakamolemoleʻi ʻa e kakai kotoa pē’ (T&F 64:10).”20

ʻI he lea tatau pē, naʻe fokotuʻu mai ʻe Palesiteni Fausi ʻe ʻikai mahino ki he moʻui matelié “ko ha ʻelemēniti mahuʻinga ʻo ʻetau fai ʻa hotau tūkuingatá ʻi heʻetau hoko ko e ngaahi mātuʻá.” Naʻá ne akonaki ʻe ʻi ai ʻa e “maʻuʻanga tokoni lahi ange ʻi he ngāué ʻoku tau ʻilo ki ai” ke fakafoki mai ʻa e fānau talangataʻá ki heʻenau Tamai ʻi Hēvaní, kau ai e ivi tākiekina ʻo e ngaahi kui ʻofaʻanga ʻi he tafaʻaki ʻe taha ʻo e veilí. 21 ʻOku fakamahinoʻi ʻe he ngaahi fakamatala fakakikité ʻoku maʻongoʻonga taha ʻa e mālohi ke fakahaofi e fānaú ʻi he taimi ʻoku fakahoko mo tauhi ai ʻe he mātuʻá ʻa e ngaahi talaʻofa ʻo e fuakavá.

Ko Hono Fakafuofuaʻi e Ola Lelei ʻo e Tauhi Fānaú

ʻOku fekumi e mātuʻa ʻe niʻihi ki ha ngaahi fakaʻilonga ʻo e lelei e meʻa ʻoku nau faí. Naʻe fai ʻe Palesiteni Hauati W. Hanitā ʻa e fakahinohino ko ʻení: “Ko ha mātuʻa lavameʻa ʻa e tokotaha ko ia kuó ne ʻofaʻi, feilaulauʻi, tokangaʻi, akoʻi, pea feau e ngaahi fie maʻu ʻa ha fānau. Kapau kuó ke fai kotoa ʻa e ngaahi meʻá ni kae kei talangataʻa, pe angakovi mo anga fakamāmani hoʻo fānaú, mahalo ʻokú ke kei hoko pē ko ha mātuʻa lavameʻa. Mahalo ʻoku ʻi ai ha fānau ʻe omi ki he māmaní te nau kei hoko pē ko ha pole ki ha ongomātuʻa ʻi ha faʻahinga tūkunga pē. Mahalo ʻoku ʻi ai ha niʻihi te nau faitāpuekina pea hoko ko ha fiefia ʻanga ki ha tamai mo ha faʻē pē.” 22

Naʻe akonaki ʻa Palesiteni Fausi ko e mātuʻa leleí “ko kinautolu ia kuo nau akonekina ʻa ʻenau fānaú ʻi he ʻofa, faʻa lotu pea ʻi he loto fakamātoato ʻi he faʻifaʻitakiʻanga mo e akonaki ‘ke lotu, pea ke ʻaʻeva ʻi he angatonu ʻi he ʻao ʻo e ʻEikí’ (T&F 68:28). ʻOku moʻoni ʻeni neongo ʻe ʻi ai ha niʻihi ʻo ʻetau fānaú te nau talangataʻa pe ʻe anga fakamāmani. … Ko e ngaahi mātuʻa lavameʻá ʻa kinautolu ko ia ʻoku nau feilaulau pea nau fematematei ke fai honau tūkuingatá ʻi ha ngaahi tuʻunga fakafāmili pē ʻoku nau ʻi ai.”23

Ko e mātuʻa ko ia kuo nau ohi leleiʻi hake ʻenau fānaú ʻoku totonu ke nau ongoʻingofua kiate kinautolu ʻoku nau tui kuo ʻikai ke nau fai peheé. Ko e mātuʻa ko ia ʻoku nau ongoʻi ʻoku ola leleí ʻoku totonu ke nau houngaʻia, ʻoua ʻe polepole ʻi ha faʻahinga founga te ne fakatupu ha mamahi lahi ange ʻa e mātuʻa kehé. Naʻe fai ʻe Palesiteni Fausi e faleʻi ko ʻení:

“ʻOku ʻikai totonu pea ʻoku taʻeʻofa ke tau hanga ʻo fakamāuʻi ʻa e ʻilo mo e faivelenga ʻa ha ngaahi mātuʻa tuʻunga ʻi ha angatuʻu ʻa ha niʻihi ʻo ʻenau fānaú pe ko ʻenau hē atu mei he ngaahi akonaki pea mo e ʻofa ʻa ʻenau mātuʻá. Monūʻia ā ka ko e ngaahi mātuʻa ʻoku nau fiemālie mo fiefia ʻi heʻenau fānaú mo e makapuná. ʻOku totonu ke tau fakaʻatuʻi mo tokaʻi e ngaahi mātuʻa taau mo angatonu ko ia ʻoku nau fefaʻuhi pea faingataʻaʻia mo ʻenau fānau moʻui talangataʻá

“Naʻe faʻa pehē ʻe ha taha ʻo hoku ngaahi kaungāmeʻá, ‘Kapau kuo teʻeki ai ke ʻi ai haʻo ngaahi palopalema mo hoʻo fānaú, peá ke tatali pē he kuo pau ke hoko atu ia.’ “24

Naʻe fai ʻe Palesiteni Sipenisā W. Kimipolo ha faleʻi mo ne fakaʻapaʻapa ki he mātuʻa ʻoku nau tui ʻoku ʻikai ke nau lava e tauhi fānau leleí, “Ko e taimi ʻoku ʻi ai ha ngaahi faingataʻa [mo e kau mēmipa ʻo e fāmilí] ʻokú ke taʻe lavameʻa pē ko e ʻikai hokohoko atu hoʻo feingá!”25 ʻOku ʻikai totonu ke fakahalaiaʻi ʻe he mātuʻá kinautolu ʻi he taimi ʻoku hoko ai ha ngaahi palopalemá pea hoko mo e fehalākí ka ke feinga ke ako mei ai, fāifeinga ke toe lelei ange. Ko e tauhi fānaú ko ha fatongia heʻikai ke ʻosi, tatau ai pē kapau ʻoku mavahe ʻa e fānaú mei ʻapi pea ohi hake ʻenau fānau ʻanautolú. ʻOku ʻikai totonu ke tukuange ʻe he mātuʻá ʻenau fānaú. ʻOku totonu ke hokohoko atu pē ʻenau ʻofaʻi kinautolú, lotua kinautolu, pea fakaʻaongaʻi fakapotopoto ʻa e faingamālie kotoa pē ke tokoniʻi kinautolu.

Naʻe fai ʻe Palesiteni Fausi ʻa e fakafiemālie ko ʻení: “ʻOku mau pehē kiate kinautolu ʻa e ngaahi mātuʻa loto mamahi ʻa ia ʻoku nau moʻui angatonu mo faivelenga mo faʻa lotu ʻi heʻenau akoʻi ʻa ʻenau fānau talangataʻá, ʻoku tokangaʻi kinautolu ʻe he Tauhisipi Leleí. ʻOku ʻafioʻi ʻe he ʻOtuá pea ʻoku tokaimaʻananga kiate Ia ʻa hoʻomou ngaahi mamahí. ʻOku kei ʻi ai pē ha ʻamanaki lelei. ʻOfa ke hoko ʻa e ngaahi lea ʻa Selemaiá ko ha fakafiemālie: ‘ʻE totongi hoʻo ngāué,’ pea ʻe lava hoʻo fānaú ʻo ʻtoe haʻu mei he fonua ʻo e filí’ (Selemaia 31:16).”26

Maʻuʻanga Fakamatalá

  1. ʻI he Conference Report, Oct. 1997, 94; pe Ensign, Nov. 1997, 69.

  2. ʻI he Conference Report, Oct. 1994, 74–75; pe Ensign, Nov. 1994, 54.

  3. Dallin H. Oaks, ʻi he Conference Report, Apr. 1995, 115; pe Ensign, May 1995, 86–87.

  4. Vakai, Craig Hart mo e niʻihi kehé, “Proclamation-Based Principles of Parenting and Supportive Scholarship,” ʻi he Strengthening Our Families: An In-Depth Look at the Proclamation on the Family, ed. David C. Dollahite (Salt Lake City: Bookcraft, 2000), 101.

  5. Vakai, “Proclamation-Based Principles,” 103.

  6. Vakai, “Proclamation-Based Principles,” 102.

  7. “Ko e Fāmilí: Ko Ha Fanongonongo ki Māmani,” Liahona, ʻOkatopa 2004, 49.

  8. ʻI he Conference Report, Apr. 1967, 6; pe Improvement Era, June 1967, 24–25.

  9. “Proclamation-Based Principles,” 104–5.

  10. ʻI he Conference Report, Oct. 1996, 26; pe Ensign, Nov. 1996, 21.

  11. Discourses of Brigham Young, sel. John A. Widtsoe (Salt Lake City, Deseret Book, 1954), 207.

  12. Vakai, Diana Baumrind, “Effects of Authoritative Parental Control on Child Behavior,” ʻi he Child Development, Dec. 1966, 889–92.

  13. Diana Baumrind, “Rearing Competent Children,” ʻi he Child Development Today and Tomorrow, ed. William Damon (San Francisco: Jossey-Bass Publishers, 1989), 353.

  14. Baumrind, “Rearing Competent Children,” 354, 356.

  15. Baumrind, “Rearing Competent Children,” 353–54.

  16. “Ko e Fāmilí: Ko ha Fanongonongo,” Liahona, ʻOkatopa 2004, 49.

  17. Vakai, Conference Report, Apr. 1929, 110; Discourses of Brigham Young, 208; Doctrines of Salvation, naʻe fakatahatahaʻi ʻe Bruce R. McConkie, 3 vols. (Salt Lake City: Publishers Press, 1954–56), 2:90.

  18. Discourses of Brigham Young, 195.

  19. ʻI he Conference Report, Apr. 1929, 110.

  20. ʻI he Conference Report, Apr. 1990, 62; pe Liahona, Mē 2003, 62.

  21. ʻI he Conference Report, Apr. 2003, 68 (Liahona, Me 2003, 67).

  22. ʻI he Conference Report, Oct. 1983, 94; pe Ensign, Nov. 1983, 65.

  23. ʻI he Conference Report, Apr. 2003, 67 (Liahona, Mē 2003, 67).

  24. ʻI he Conference Report, Apr. 2003, 69 (Liahona, Mē 2003, 69).

  25. ʻI he Conference Report, Oct. 1980, 5; pe Liahona, Mē 2003.

  26. ʻI he Conference Report, Apr. 1949, 191 (Liahona, Mē 2003, 70).

“ʻOku maʻu ʻe he mātuʻá ha fatongia toputapu ke ohi hake ʻa ʻenau fānaú ʻi he ʻofa mo e māʻoniʻoni, … pea hinoiʻi kinautolu ke nau feʻofoʻofani mo fetauhiʻaki.”

Ko e Fāmilí: Ko ha Fanongonongo ki Māmani”

Ko e Anga Hono Tataki ʻe he Ngaahi Fuakavá e ʻULUNGĀNGÁ

ʻOku faʻa fakahoko ʻe he kāingalotu ʻo e Siasí ha ngaahi fuakava mo e ʻEikí. ʻOku fakamahinoʻi ʻe he lisi ko ʻení ʻa e meʻa ʻoku tukupā e kāingalotú ke fai ʻi he taimi ʻoku nau fakahoko ai ha ngaahi fuakava mo e ʻEikí. ʻOku maʻu ʻe kinautolu ʻoku nau tauhi e ngaahi fuakava ko ʻení ha ngaahi tāpuaki, kau ai ʻa e takaua ʻo e Laumālie Māʻoniʻoní, ke fakamālohia kinautolu ʻi heʻenau moʻui fakaʻahó.

ʻOku fakaofo ʻa e ivi lavameʻa ʻo e ngaahi fuakavá ni. Kapau ʻe moʻui ʻaki ʻe he mātuʻá ʻa e fuakava ʻo e papitaisó ʻataʻatā pē, te nau malava pē ke fakaleleiʻi ha ngaahi palopalema lahi ʻoku hoko honau fāmilí.

Papitaisó

(Vakai, 2 Nīfai 31:17–21; Mōsaia 18:8–10; T&F 20:37; Ngaahi Tefito ʻo e Tuí 1:4.)

  • Toʻo kiate kita ʻa e huafa ʻo Sīsū Kalaisí.

  • Tuʻu ko e fakamoʻoni maʻa Sīsū Kalaisi.

  • Tauhi maʻu pē ʻa e ngaahi fekaú.

  • Fefuaʻaki ʻa hoʻomou ngaahi kavengá; tangi mo kinautolu ʻoku tangí; fakafiemālieʻi ʻa kinautolu ʻoku ʻaonga ki ai ʻa e fakafiemālié.

  • Fakahaaʻi ha loto vēkeveke ke ngāue maʻá e ʻOtuá ʻi he kotoa ʻo e moʻuí.

  • Fakahaaʻi ʻa e fakatomalaʻi ʻo e faiangahalá.

Sākalamēnití

(Vakai, 3 Nīfai 18:28-29; Molonai 4, 5; T&F 20:75-79; 27:2; 46:4.)

  • Fakafoʻou e ngaahi fuakava ʻo e papitaisó.

  • Toe tukupā ke toʻo kiate kita ʻa e huafa ʻo Kalaisí, manatu maʻu ai pē kiate Ia, mo tauhi ʻEne ngaahi fekaú.

Fakapapau mo e Fuakava ʻo e Lakanga Fakataulaʻeikí

(Vakai, Sēkope 1:19; T&F 84:33–44; 107:31.)

  • Fakatupulaki e ngaahi uiuiʻí ʻaki hono fakahoko faivelenga e ngaahi fatongia ʻo e lakanga fakataulaʻeikí.

  • Akoʻi e folofola ʻa e ʻOtuá pea ngāue faivelenga ke ʻunuaki e ngaahi taumuʻa ʻa e ʻEikí.

  • Ke talangofua; maʻu ha ʻilo ki he ongoongoleleí pea moʻui ʻo fakatatau ki he ʻilo ko iá.

  • Tokoni ki he niʻihi kehé pea ngāue ke faitāpuekina ai ʻenau moʻuí.

Ko e ʻEnitaumeni ʻi he Temipalé

“ʻOku fakafofongaʻi ʻe he ngaahi ouau ʻo e ʻenitaumení ʻa e ngaahi fatongia pau ko e konga ia ʻo e fakafoʻituituí, hangē ko e fuakava mo e talaʻofa ke tauhi e fono ʻo e angamaʻá mo e angatonú, ke ʻofa, loto ʻofa, anga kātaki mo maʻa; ke foaki fakatouʻosi e talēnití mo e ngaahi meʻa fakatuʻasinó ki hono fakamafola ʻo e moʻoní mo hono hiki hake ʻo e matakalí; ke hokohoko atu e mateakiʻi ʻo e moʻoní; pea ke fekumi ʻi he founga kotoa pē ke tokoni ki he teuteu lahi ʻa māmani ke mateuteu ke tali hono Tuʻí,—ʻa e ʻEiki ko Sīsū Kalaisí” (James E. Talmage, The House of the Lord [1968], 84).

Mali Fakasilesitialé

  • ʻOfa ho malí pea hokohoko atu e faivelenga kiate iá pea ki he ʻOtuá ʻi he kotoa ʻo ʻitānití.

  • Moʻui ʻi ha ngaahi founga ʻe tokoni ki ha moʻui fakafāmili fiefia pea ngāue ke faitāpuekina ai ʻa e moʻui ʻa e malí mo e fānaú.

  • “Fanafanau, mo fakatokolahi, mo fakakakai ʻa māmani” (Sēnesi 1:28).

Paaki