Luku 14

Avioliitto ja perhe – Jumalan säätämiä

”Perhe on Jumalan parhaita linnoituksia meidän aikamme pahuutta vastaan. Auttakaa pitämään perheenne lujana ja läheisenä ja kelvollisena saamaan taivaallisen Isän siunauksia.”

Ezra Taft Bensonin elämänvaiheita

Avioliittonsa alusta alkaen Ezra ja Flora Benson asettivat kotinsa ja perheensä tärkeimmälle sijalle. Kun heidän lapsensa olivat pieniä, he alkoivat tähdentää ajatusta, etteivät he halunneet, että heidän perheessään olisi ”tyhjiä tuoleja” iankaikkisuudessa.¹ Presidentti Benson tähdensi tätä samaa sanomaa palvellessaan kirkon johtohenkilönä. Hän sanoi:

”Jumala tarkoitti perheen iankaikkiseksi. Koko sielustani todistan tämän julistuksen olevan totta. Siunatkoon Hän meitä lujittamaan kotiamme ja jokaisen perheenjäsenen elämää niin että aikanaan me voimme ilmoittaa taivaalliselle Isällemme Hänen selestisessä kodissaan, että olemme kaikki siellä – isä, äiti, sisko, veli, kaikki toisilleen rakkaat. Jokaisella tuolilla on istuja. Me kaikki olemme palanneet kotiin.”²

Presidentti ja sisar Bensonille pyrkimys lujittaa perhettään alkoi oman avioliiton vaalimisesta. He olivat rakastavia ja omistautuneita, lojaaleja ja uskollisia. Vaikka he eivät olleet taipuvaisia riitelyyn, he kävivät usein suorasukaisia keskusteluja.³ He luottivat toisiinsa ehdottomasti, minkä he tunsivat olevan yksi avioliittonsa suurista vahvuuksista. ”En ole koskaan, en koskaan epäillyt Floran uskollisuutta”, on presidentti Benson sanonut.⁴

Presidentti ja sisar Benson tukivat ja vahvistivat toisiaan. ”Floralla on ollut enemmän näkemystä minusta ja mahdollisuuksistani kuin kenelläkään muulla elämässäni. Hänen uskonsa ja tukensa ovat olleet suuri siunaus”, on presidentti Benson sanonut.⁵ Usein kun hän on tuntenut riittämättömyyttä vaativissa tehtävissään, sisar Benson on pyyhkinyt pois hänen kyyneleensä ja lohduttanut häntä.⁶ Sisar Benson on pyytänyt Herralta apua miehensä tukemiseen ja kannustanut lapsiaan tekemään samoin. ”Isän puolesta on rukoiltu ja paastottu paljon”, tytär Barbara on sanonut.⁷

President Ezra Taft Benson with Sister Flora Smith Amussen Benson — Presidentti ja sisar Benson olivat aina lojaaleja ja uskollisia toisilleen.

Avioliittonsa lujalle perustukselle pohjaten presidentti ja sisar Benson opettivat lapsilleen iankaikkisten perhesuhteiden tärkeyttä. ”Vanhempamme juurruttivat meidän lasten keskuuteen syviä uskollisuuden ja rakkauden tunteita”, on poika Mark sanonut. ”En usko, että sellainen ilmapiiri syntyy kotona luonnostaan, vaan siihen kannustavat ja sitä edistävät välittävä ja rakastava äiti ja isä.”⁸

Bensonien odottaman käyttäytymismallin sekä perheen etusijalle asettamisen keskipisteenä oli evankeliumi. He tekivät työtä luodakseen kodin, jossa vallitsi rakkaus, jossa lapset oppivat ja kehittyivät ja jossa heillä oli hauskaa. Bensonit halusivat, että heidän kotinsa on turvapaikka maailmalta. ”Se ei tarkoita sitä, etteikö meillä ollut vaikeuksia”, poika Reed on sanonut. ”Emme aina tulleet toimeen keskenämme. Emme aina tehneet kotiaskareitamme. Koettelimme äidin kärsivällisyyttä toisinaan äärirajoille. Mutta kaiken sen taustalla oli tunne perheykseydestä, että me kaikki pyrimme vetämään yhtä köyttä.”⁹ Sisar Benson on myöntänyt: ”Kukaan ei ole täydellinen. Meidän perheessämme tavoitteenamme ei ole liioitella toistemme puutteita vaan kannustaa toinen toistamme tulemaan paremmaksi.”¹⁰

Bensonien lapset olivat vielä pieniä, kun heidän isänsä kutsuttiin palvelemaan kahdentoista apostolin koorumissa, ja presidentti Benson oli huolissaan siitä, kuinka hänen matkustusaikataulunsa vaikuttaisi hänen aikaansa heidän kanssaan. Hän kirjoitti päiväkirjaansa: ”Laaja matkustaminen kirkon työssä vie minut suuressa määrin pois perheeni luota. – – Luotan vilpittömästi siihen, että voin olla uskollinen perheeni jäseniä kohtaan, pitää heidät lähellä kirkkoa ja silti täyttää velvoitteeni yhtenä johtavista auktoriteeteista. Tiedän kuitenkin, ettei se ole mikään helppo tehtävä.”¹¹

Se, ettei se ollut helppoa, sai presidentti Bensonin tekemään lujasti töitä, jotta hän pysyisi lähellä perhettään. ”Muutamat suloisimmista, sielua tyydyttävimmistä vaikutelmista ja kokemuksista elämässäni liittyvät kotiin ja perhesiteisiin”, hän on sanonut.¹²

Vuonna 1957, ollessaan Yhdysvaltain maatalousministeri, presidentti Benson teki neljä viikkoa kestäneen matkan maailman ympäri luodakseen kaupankäyntimahdollisuuksia. Hänen mukanaan olivat sisar Benson sekä tyttäret Beverly ja Bonnie. He kävivät 12 maassa, joissa he tapasivat hallitusten johtohenkilöitä ja kävivät tutustumassa nähtävyyksiin, pakolaiskeskuksiin ja maatalouden toimintaan. Presidentti Bensonista tuntui, että matka oli onnistunut, koska se oli lisännyt kaupankäyntimahdollisuuksia ja myös herättänyt suopeutta kirkkoa kohtaan. Heidän palatessaan kotiin tytär Beth oli odottamassa koneen laskeutumista. Nähdessään vanhempansa hän alkoi juosta kyynelsilmin heitä kohti. Hänen isänsä levitti kätensä ja veti hänet rakastavaan syleilyyn. Presidentti Benson muisteli: ”Kaikkien [näkemiemme] maailman ihmeiden rinnalla se hetki oli äkkiä koko matkan paras.”¹³

Ezra Taft Bensonin opetuksia

Perhe on tärkein organisaatio ajassa ja iankaikkisuudessa.

Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkko pitää perhettä tärkeimpänä organisaationa ajassa ja koko iankaikkisuudessa. Kirkko opettaa, että kaiken tulee keskittyä perheeseen ja perheen ympärille. Se painottaa, että perhe-elämän varjeleminen ajassa ja iankaikkisuudessa menee kaikkien muiden pyrkimysten edelle.¹⁴

Kodille ei voi olla tyydyttävää korviketta. Sen perusta on yhtä vanha kuin maailma. Sen tehtävän on Jumalan säätänyt.¹⁵

Yksikään kansakunta ei koskaan kohoa kotiensa yläpuolelle. Kirkko ei koskaan kohoa kotiensa yläpuolelle. Me emme ole yhtään sen parempia kansana kuin ovat kotilietemme, kotimme. – – Hyvä koti on kallioperustus, sivilisaation kulmakivi. Sitä on varjeltava. Sitä on vahvistettava.¹⁶

Jotkut kysyvät minulta kirkon johtohenkilönä, miksi me panemme niin paljon painoa kodille ja perheelle, kun ympärillämme on paljon suurempia ongelmia. Vastaus on tietenkin, että suuremmat ongelmat ovat pelkästään heijastusta yksilöiden ja perheiden ongelmista.¹⁷

Jumala on säätänyt avioliiton ja perhe-elämän. Iankaikkisessa mielessä pelastus on perheasia. Jumala pitää vanhempia vastuullisina taloudenhoitotehtävästään, joka on perheen kasvattaminen. Se on mitä pyhin tehtävä.¹⁸

Onnellisessa avioliitossa aviomies ja vaimo rakastavat ja palvelevat Jumalaa ja toisiaan.

Avioliitto, koti ja perhe ovat enemmän kuin pelkästään yhteiskunnallisia instituutioita. Ne ovat jumalallisia, eivät ihmistekoisia. Jumala on säätänyt avioliiton aivan alusta asti. Ensimmäisessä Mooseksen kirjassa olevassa kertomuksessa tuosta ensimmäisestä avioliitosta Herra tuo esiin neljä merkittävää asiaa: ensiksi, että ihmisen ei ole hyvä olla yksin; toiseksi, että nainen luotiin miehelle kumppaniksi; kolmanneksi, että heidän kahden tulee olla yksi liha; ja neljänneksi, että miehen tulee jättää isänsä ja äitinsä ja liittyä vaimoonsa. (Ks. 1. Moos. 2:18, 24.)

Myöhemmin, aivan kuin tähdentääkseen aiempaa lausuntoaan, Herra sanoi: ”Minkä Jumala on yhdistänyt, sitä älköön ihminen erottako” (Matt. 19:6). Hän on sanonut myös: ”Rakasta vaimoasi koko sydämestäsi ja liity häneen äläkä kehenkään muuhun” (OL 42:22).¹⁹

Pyhissä kirjoituksissa meille sanotaan: ”Aadam alkoi viljellä maata – –, niin kuin minä, Herra, olin häntä käskenyt. Ja Eevakin, hänen vaimonsa, teki työtä hänen kanssansa. – – He alkoivat lisääntyä ja täyttää maata. – – Ja Aadam ja Eeva, hänen vaimonsa, huusivat avuksi Herran nimeä – –. Ja Aadam ja Eeva siunasivat Jumalan nimeä, ja he ilmoittivat kaikki asiat pojillensa ja tyttärillensä. – – Eivätkä Aadam ja Eeva, hänen vaimonsa, lakanneet huutamasta avuksi Jumalaa.” (Moos. 5:1–2, 4, 12, 16.)

Tästä innoitetusta kirjoituksesta näemme, että Aadam ja Eeva antoivat meille ihanteellisen esimerkin avioliiton liittosuhteesta. He tekivät yhdessä työtä, he saivat yhdessä lapsia, he rukoilivat yhdessä ja he opettivat lapsilleen evankeliumia – yhdessä. Tämä on kaava, jota Jumala haluaisi kaikkien vanhurskaiden miesten ja naisten noudattavan.²⁰

Avioliittoa tulee pitää pyhänä liittona Jumalan edessä. Avioparilla ei ole velvollisuuksia ainoastaan toisiaan vaan myös Jumalaa kohtaan. Hän on luvannut siunauksia niille, jotka kunnioittavat tätä liittoa.

Uskollisuus avioliittolupauksille on rakkauden, luottamuksen ja mielenrauhan ehdoton edellytys. Aviorikoksen Herra on kiistattomasti tuominnut. – –

Itsehillinnän ja mielenmaltin tulee olla aviosuhteen vallitsevia periaatteita. Avioparin täytyy oppia hillitsemään kielensä samoin kuin intohimonsa.

Rukoileminen kodissa ja kahdenkeskinen rukous vahvistavat [avioparin liittoa]. Vähitellen ajatukset, toiveet ja ideat tulevat yhteisiksi, kunnes pyritte samoihin tavoitteisiin ja päämääriin.

Luottakaa Herraan, profeettojen opetuksiin ja pyhiin kirjoituksiin avun ja ohjauksen lähteinä etenkin erimielisyyksien ja ongelmien ilmaantuessa.

Hengellinen kasvu on seurausta ongelmien ratkaisemisesta yhdessä – ei niiden pakoilemisesta. Nykyajan kohtuuton yksilöllisyyden korostaminen aiheuttaa itsekeskeisyyttä ja erkaantumista. Herran esittämä tapa on yhä se, että kaksi yksilöä tulee yhdeksi lihaksi. (Ks. 1. Moos. 2:24.)

Onnellisen avioliiton salaisuus on Jumalan ja toinen toisensa palveleminen. Avioliiton päämäärä on ykseys ja yhteenkuuluvuus sekä itsensä kehittäminen. Paradoksaalista on, että mitä enemmän palvelemme toinen toistamme, sitä enemmän kasvamme hengellisesti ja tunneperäisesti.²¹

Polynesian couple on a couch with a photo album. — ”Se rakkaus, jota tunnemme täällä, [on] juuri se aines, joka sitoo perheet yhteen ajaksi ja iankaikkisuudeksi.”

Apostoli Paavalin neuvo on mitä kaunein ja osuvin. Hän sanoi yksinkertaisesti: ”Miehet, rakastakaa vaimoanne niin kuin Kristuskin rakasti seurakuntaa” (Ef. 5:25).

Myöhempien aikojen ilmoituksessa Herra puhuu uudelleen tästä velvollisuudesta. Hän sanoo: ”Rakasta vaimoasi koko sydämestäsi ja liity häneen äläkä kehenkään muuhun” (OL 42:22). Minun tietääkseni pyhissä kirjoituksissa on mainittu vain yksi muu asia, jota meidän on käsketty rakastaa koko sydämestämme, ja se on Jumala itse. Ajatelkaa, mitä se merkitsee!

Voitte osoittaa tällaista rakkautta vaimoanne kohtaan monin tavoin. Ensinnäkin ja ennen kaikkea mikään muu kuin itse Jumala ei saa olla vaimoanne tärkeämmällä sijalla elämässänne – ei työ, ei huvitukset, ei harrastukset. Teidän vaimonne on teidän kallisarvoinen, iankaikkinen apunne – teidän kumppaninne.

Mitä merkitsee rakastaa jotakuta koko sydämestään? Se merkitsee sitä, että rakastaa kaikilla tunteillaan ja kaikella omistautumisellaan. Kun rakastatte vaimoanne koko sydämestänne, ette varmastikaan voi halventaa tai arvostella häntä tai etsiä hänestä vikoja tai loukata häntä sanoilla tai pahantuulisella käytöksellä tai teoilla.

Mitä merkitsee liittyä häneen? Se merkitsee sitä, että pysytte lähellä häntä, olette hänelle lojaaleja ja uskollisia, vaihdatte ajatuksia hänen kanssaan ja ilmaisette hänelle rakkauttanne.²²

Aviomies ja vaimo, jotka rakastavat toisiaan, huomaavat, että rakkaus ja uskollisuus saavat aikaan rakkautta ja uskollisuutta. Tämänkaltainen rakkaus luo lasten tunne-elämän kasvulle otollisen ilmapiirin. Perhe-elämän tulee olla onnen ja ilon aikaa, jota lapset muistelevat mielellään.²³

Lujat perheet vaalivat rakkautta, kunnioitusta ja tukea jokaista perheenjäsentä kohtaan.

Lujittakaamme perhettä. Perherukoukset ja yksin lausutut rukoukset aamuin ja illoin voivat tuoda Herran siunauksia perhekunnallemme. Ruoka-aika tarjoaa erinomaisen ajankohdan käydä läpi perheen päivän toimia ja ravita kehon lisäksi myös henkeä, kun perheenjäsenet vuorotellen lukevat pyhiä kirjoituksia, erityisesti Mormonin kirjaa. Iltahetki on hieno ajankohta kiireiselle isälle mennä kunkin lapsensa vuoteen vierelle juttelemaan heidän kanssaan, vastaamaan heidän kysymyksiinsä ja kertomaan heille, kuinka paljon heitä rakastetaan.²⁴

Perhe on Jumalan parhaita linnoituksia meidän aikamme pahuutta vastaan. Auttakaa pitämään perheenne lujana ja läheisenä ja kelvollisena saamaan taivaallisen Isän siunauksia. Näin tehdessänne saatte uskoa ja lujuutta, mikä on ikuisesti siunauksena elämällenne.²⁵

Yksi suuri asia, jota Herra vaatii meiltä jokaiselta, on se, että luomme kodin, jossa vallitsee iloinen ja positiivinen, hyvään tähtäävä ilmapiiri. Huonekalujen rahallinen arvo ja kylpyhuoneiden määrä eivät tulevina vuosina merkitse paljoakaan, kun taas sillä, ovatko lapset tunteneet kotonaan rakkautta ja hyväksyntää, on huomattava merkitys. Suuri merkitys on myös sillä, vallitsiko kodissa ilo ja nauru vaiko riita ja kiista.²⁶

Onnellisissa perheissä jokaista perheenjäsentä rakastetaan ja kunnioitetaan. Perheenjäsenet tietävät olevansa rakastettuja ja arvostettuja. Lapset tuntevat, että vanhemmat rakastavat heitä. Siksi he tuntevat turvallisuutta ja itsevarmuutta.

Lujissa perheissä vaalitaan tehokasta kommunikointia. Perheenjäsenet selvittävät ongelmansa, tekevät yhdessä suunnitelmia ja pyrkivät yhteistyössä yhteisiin päämääriin. Perheiltaa ja perheneuvostoa pidetään ja käytetään tehokkaana keinona tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

Lujissa perheissä isä ja äiti pysyvät lähellä lapsiaan. He puhuvat. Jotkut isät pitävät kullekin lapselle virallisia puhutteluja, toiset tekevät sen epävirallisesti, ja toiset taas viettävät säännöllisesti aikaa kunkin lapsen kanssa erikseen.

Jokaisella perheellä on ongelmia ja haasteita, mutta onnelliset perheet yrittävät löytää ratkaisut yhdessä turvautumatta arvosteluun ja riitaan. Perheenjäsenet rukoilevat toistensa puolesta, keskustelevat keskenään ja kannustavat toisiaan. Toisinaan nämä perheet paastoavat yhdessä jonkun perheenjäsenen puolesta.

Lujien perheiden jäsenet tukevat toisiaan.²⁷

Koti on lapsille paras paikka oppia evankeliumin periaatteet ja tavat.

Perheessä voidaan kaikkein tehokkaimmin juurruttaa kestäviä arvoja perheenjäsenten mieleen. Kun perhe-elämä on lujaa ja perustuu Jeesuksen Kristuksen evankeliumin periaatteille ja tavoille, – – ongelmia ei niin helposti esiinny.²⁸

Menestyvät vanhemmat ovat havainneet, että lasten kasvattaminen paheen saastuttamassa ympäristössä ei ole helppoa. Sen tähden he pyrkivät määrätietoisesti tarjoamaan parhaita tervehenkisiä vaikutteita. He opettavat moraaliperiaatteita. He hankkivat ja lukevat hyviä kirjoja. He valvovat television katselua. He hankkivat kuunneltavaksi hyvää ja kohottavaa musiikkia. Mutta mikä tärkeintä, he lukevat pyhiä kirjoituksia ja keskustelevat niistä luodakseen hengellisen ajattelutavan.

Onnellisissa myöhempien aikojen pyhien kodeissa vanhemmat opettavat lapsiaan ymmärtämään uskoa Jumalaan, parannusta, kastetta ja Pyhän Hengen lahjaa. (Ks. OL 68:25.)

Perherukous on näissä perheissä säännöllinen tapa. Rukous on oikea keino ilmaista kiitollisuutta siunauksista ja tunnustaa nöyrästi riippuvuus kaikkivaltiaan Jumalan antamasta voimasta, avusta ja tuesta.

Viisaasti ja totuudenmukaisesti sanotaan, että perhe, joka polvistuu yhdessä, seisoo suoraselkäisenä Herran edessä!²⁹

Lapset tarvitsevat tietoa siitä, keitä he ovat iankaikkisuuden näkökulmasta katsottuna. Heidän on tarpeen tietää, että heillä on iankaikkinen taivaallinen Isä, johon he voivat luottaa, jota he voivat rukoilla ja jolta he voivat saada ohjausta. Heidän on tarpeen tietää, mistä he ovat tulleet, jotta heidän elämällään olisi tarkoitus ja päämäärä.

Lapsia täytyy opettaa rukoilemaan, luottamaan Herran johdatukseen ja ilmaisemaan kiitollisuutensa siunauksistaan. Muistan polvistuneeni lasteni vuoteen viereen ja auttaneeni heitä heidän rukouksissaan.

Lapsia täytyy opettaa erottamaan oikea väärästä. He voivat ja heidän täytyy oppia Jumalan käskyt. Heille täytyy opettaa, että on väärin varastaa, valehdella, petkuttaa tai himoita toisten omaa.

Lapsia täytyy opettaa tekemään työtä kotona. Heidän tulee kotona oppia, että rehellinen työ kasvattaa omanarvontuntoa ja itsekunnioitusta. Heidän tulee oppia tuntemaan työniloa, joka on seurausta hyvin suoritetusta tehtävästä.

Lapsia täytyy ohjata vapaa-aikanaan tervehenkisten ja myönteisten toimintojen pariin.³⁰

Kirkon perheiltaohjelmassa, jonka tarkoituksena on lujittaa ja varjella perhettä, on yksi ilta joka viikko varattu siihen, että isät ja äidit kokoavat poikansa ja tyttärensä ympärilleen kodissaan.³¹

Evankeliumin periaatteita voidaan juurruttaa [nuorten mieleen] tehokkaiden perheiltojen avulla, joissa nuoria vahvistetaan niin, ettei heillä ole mitään tarvetta pelätä tulevaisuuttaan. Tällaisen opetuksen täytyy tapahtua uskon, todistuksen ja valoisan asenteen avulla.³²

Huoneenne saattaminen järjestykseen on Jumalan käskyjen pitämistä. Se luo sopusointua ja rakkautta – –. Sitä on päivittäinen perherukous. Sitä on perheenne opettaminen ymmärtämään Jeesuksen Kristuksen evankeliumia. Sitä on jokaisen perheenjäsenen eläminen Jumalan käskyjen mukaan. Sitä on – – kelvollisuus saada temppelisuositus, jotta kaikki perheenjäsenet saisivat korotuksen toimitukset ja perheenne sinetöitäisiin yhteen iankaikkisuudeksi. Sitä on liiallisen velan välttäminen ja se, että perheenjäsenet maksavat rehellisesti kymmenyksensä ja uhrinsa.³³

Jumala on ilmoittanut, että perhe voi säilyä haudan tuolle puolen.

Se rakkaus, jota tunnemme täällä, ei ole ohikiitävää varjoa vaan juuri se aines, joka sitoo perheet yhteen ajaksi ja iankaikkisuudeksi.³⁴

Taivaan Jumala ilmoitti Joseph Smithin kautta totuuden, että perhe voi säilyä haudan tuolle puolen – että myötätuntomme, kiintymyksemme ja rakkautemme toisiamme kohtaan voivat olla olemassa ikuisesti.³⁵

Mikään uhraus ei ole liian suuri iankaikkisen avioliiton siunausten saamiseksi. Useimmille meistä temppelissä käyminen on niin helppoa ja kenties niin vaivatonta, että suhtaudumme tähän siunaukseen liian välinpitämättömästi. Aivan samoin kuin on asianlaita muiden uskollisuutta edellyttävien asioiden kohdalla evankeliumin mukaisessa elämässä, avioliiton solmiminen Herran tavalla vaatii halua kieltää itseltä jumalattomuus – maailmallisuus – ja päättäväisyyttä tehdä Isän tahto. Tämän uskoa osoittavan teon avulla me osoitamme rakkautemme Jumalaa kohtaan ja otamme huomioon vielä syntymättömät jälkeläisemme. Koska perheemme on suurin ilonlähteemme tässä elämässä, se voi hyvin olla sitä myös iankaikkisuudessa.³⁶

Koti ja perhe. Mitä suloisia muistoja tulvahtaakaan rintaamme, kun nämä rakkaat sanat vain mainitaan! Saanen rukoillen ja koko sieluni palavalla innolla toivoa, että te tuntisitte kunniakkaan vanhemmuuden tuoman sanomattoman ilon ja tyytyväisyyden. Teiltä jää kokematta yksi tämän elämän ja iankaikkisuuden syvimmistä ilonaiheista, jos harkitusti vältätte vanhemmuuden ja kodin perustamisen vastuun. Kuten profeetta Joseph Smithin kautta ilmoitettiin, täällä ja tämän jälkeen kokemamme onnen todellinen perusta on suurenmoinen oppi kodista ja kestävistä perhesuhteista.³⁷

Opiskelu- ja opetusehdotuksia

Kysymyksiä

Presidentti Benson opetti: ”Iankaikkisessa mielessä pelastus on perheasia” (osa 1). Mitä tämä merkitsee sinulle? Mitä perheenjäsenet voivat tehdä toistensa pelastamiseksi?
Kun tutkit presidentti Bensonin neuvoja osassa 2, pohdi, kuinka se kaikki liittyy siihen, mitä hän kutsui onnellisen avioliiton salaisuudeksi. Miksi mielestäsi tämä salaisuus johtaa onneen?
Mieti, mitä presidentti Benson sanoi osassa 3 onnellisten perheiden tavoista. Miten nämä tavat lujittavat perheitä? Pohdi, mitä voit tehdä noudattaaksesi näitä neuvoja.
Mistähän syystä juuri perheessä voidaan kaikkein tehokkaimmin juurruttaa kestäviä arvoja? (Pane osasta 4 merkille presidentti Bensonin erityisiä neuvoja opettamisesta perheessä.) Milloin olet nähnyt perheenjäsenten auttavan toisiaan oppimaan evankeliumin periaatteita?
Presidentti Benson todisti, että perheet voivat säilyä haudan tuolle puolen (ks. osa 5). Mitä ajatuksia ja tunteita sinussa herää, kun mietit tätä totuutta? Mitä suloisia muistoja tulee mieleesi, kun puhutaan kodista ja perheestä?

Aiheeseen liittyviä pyhien kirjoitusten kohtia

Ps. 127:3–5; 1. Kor. 11:11; 3. Nefi 18:21; OL 49:15; 132:18–19; ks. myös ”Perhe – julistus maailmalle”, Liahona, marraskuu 2010, s. 129

Tutkimisen avuksi

”Evankeliumin tutkimisesi on tehokkainta, kun Pyhä Henki opettaa sinua. Aloita aina evankeliumin tutkimisesi rukoilemalla, että Pyhä Henki auttaisi sinua oppimaan.” (Saarnatkaa minun evankeliumiani, 2005, s. 18.)