Luku 16

Ikäihmiset kirkossa

”Olkoot nämä kultaiset vuodet kaikkein parhaat vuotenne, kun täysipainoisesti elätte, rakastatte ja palvelette. Ja Jumala siunatkoon niitä, jotka huolehtivat tarpeistanne – perhettänne, ystäviänne, veljiänne ja sisarianne ja johtohenkilöitänne kirkossa.”

Ezra Taft Bensonin elämänvaiheita

Ezra Taft Benson oli 86-vuotias, kun hänestä tuli kirkon presidentti. Hän ymmärsi ne ilot ja haasteet, joita kohtaa elämän myöhempinä vuosina. Yksi ilonaihe hänelle oli se, että hän sai olla edelleen vaimonsa Floran kanssa. Aviopari juhli 60. hääpäiväänsä, kun presidentti Benson oli ensimmäistä vuotta kirkon presidenttinä. He nauttivat toistensa seurasta ja kävivät yhdessä temppelissä lähes joka perjantaiaamu. Presidentti Bensonin 87-vuotispäivän juhlissa joku kysyi häneltä, mikä oli hänen pitkän, onnellisen elämänsä salaisuus. ”Ennen kuin hän ehti vastata, sisar Benson sanoi pilke silmäkulmassa mutta paljonpuhuvasti: ’Hänellä on hyvä vaimo.’”¹

Vanhoilla päivillään presidentti ja sisar Benson viettivät mielellään aikaa lastensa ja lastenlastensa kanssa, ja heidän perheensä oppi jatkuvasti heidän esimerkistään. ”Yhden lapsen tytär asui isovanhempiensa luona suuren osan presidenttikauden ensimmäisistä puolestatoista vuodesta ja matkusti heidän pyynnöstään usein heidän kanssaan auttaen heitä ja huolehtien heidän henkilökohtaisista tarpeistaan. Ja hän havainnoi omakohtaisesti isovanhempiaan näiden kodissa – heidän treffejään jäätelöbaariin, istumista käsi kädessä sohvalla muistelemassa, laulamassa ja nauramassa yhdessä, lämpimiä tapaamisia kotiopettajien ja muiden kanssa, jotka tulivat käymään.”²

Lastenlapset ymmärsivät, mikä siunaus oli saada nauttia viisaiden ja rakastavien isovanhempien vaikutuksesta. ”Yksi lapsenlapsi kirjoitti kiitoksensa, kun presidentti Benson oli neuvonut häntä ja hänen aviomiestään eräässä vaikeassa päätöksessä. ’Kysyimme sinulta, mitä ajattelit, ja sinä sanoit: ”Rukoilkaa siitä. Minä uskon, että teette oikean päätöksen.” Uskosi meihin antoi meille lisää itseluottamusta.’”³

Heti 90-vuotispäivänsä jälkeen pidettyyn yleiskonferenssiin presidentti Benson valmisti puheen, joka oli osoitettu ”ikäihmisille kirkossa sekä heidän perheilleen ja niille, jotka huolehtivat heidän tarpeistaan”. Sen johdannossa hän ilmaisi oman yhteytensä aiheeseen: ”Tunnen erityistä lämpöä ajatellessani ikäihmisiä – tuota ihmeellistä miesten ja naisten ryhmää. Tunnen jossakin määrin ymmärtäväni heitä, sillä olen yksi heistä.”⁴

President Ezra Taft Benson smiling. Photographed at the October 1982 general conference. — ”Tunnen erityistä lämpöä ajatellessani ikäihmisiä. – – Tunnen jossakin määrin ymmärtäväni heitä, sillä olen yksi heistä.”

Ezra Taft Bensonin opetuksia

Herra tuntee ikäihmiset, rakastaa heitä ja on uskonut heille monia suurimmista tehtävistään.

Herra tuntee kansansa ikäihmiset ja rakastaa heitä. Näin on aina ollut, ja juuri heille Hän on uskonut monet suurimmista tehtävistään. Eri taloudenhoitokausilla Hän on johtanut kansaansa jo ikääntyneiden profeettojensa kautta. Hän on tarvinnut iän tuomaa viisautta ja kokemusta, innoittavaa ohjausta niiltä, jotka vuosia ovat olleet uskolliset Hänen evankeliumilleen.

Herra siunasi iäkästä Saaraa niin että tämä synnytti Abrahamille lapsen. Kuningas Benjamin piti kenties suurimman saarnansa, kun hän oli jo vanhus ja lähellä kuolemaansa. Hän oli todella väline Herran käsissä, koska hän pystyi johtamaan kansaansa ja saamaan aikaan rauhan sen keskuudessa.

Monet muut miehet ja naiset kautta aikojen ovat saaneet paljon aikaan, kun he ovat ryhtyneet palvelemaan Herraa ja Hänen lapsiaan vielä vanhoilla päivilläänkin.

Meidän taloudenhoitokaudellamme monet Herran kutsumista profeetoista ovat saaneet kutsun, kun he ovat olleet yli 70- tai 80-vuotiaita tai sitäkin vanhempia. Herra todella tuntee lapsensa, jotka ovat antaneet niin paljon kokemustensa vuosina, ja Hän rakastaa heitä!

Me rakastamme teitä, jotka olette ikäihmisiä kirkossa. Te olette nopeimmin kasvava väestönosa nykyään maailmassa ja kirkossa.

Me soisimme, että kultaiset vuotenne olisivat suurenmoisia ja antoisia. Me rukoilemme, että te tuntisitte iloa, joka koituu hyvin eletystä elämästä, mieluisista muistoista ja Kristuksen sovituksen kautta tulevista vielä suuremmista odotuksista. Me toivomme, että tunnette rauhaa, jonka Herra on luvannut niille, jotka pyrkivät jatkuvasti pitämään Hänen käskynsä ja noudattamaan Hänen esimerkkiään. Me toivomme, että päivänne ovat täynnään tekemistä ja mahdollisuuksia palvella muita, jotka eivät ole yhtä onnekkaita kuin te. Iäkkäämpi merkitsee melkein aina parempaa, sillä viisautenne ja kokemustenne runsaus voi kasvaa kasvamistaan, kun palvelette muita.⁵

Me voimme elää myöhemmät vuotemme parhaalla mahdollisella tavalla.

Haluaisimme mainita kahdeksan tapaa, joiden avulla voimme saada eniten vanhuusvuosistamme:

1. Työskennelkää temppelissä ja käykää siellä usein. Meidän vanhempien ihmisten tulee käyttää voimiamme paitsi esivanhempiemme siunaukseksi myös varmistuaksemme siitä, että sikäli kuin mahdollista kaikki jälkeläisemme saavat temppelin tuomat korotuksen toimitukset. Tehkää työtä perheenne parissa, neuvotelkaa niiden kanssa, jotka ovat ehkä vielä haluttomia valmistautumaan, ja rukoilkaa heidän puolestaan.

Kehotamme kaikkia, jotka vain voivat, käymään temppelissä usein ja ottamaan vastaan tehtäviä palvella temppelissä, milloin terveys ja voimat ja etäisyys sen sallivat. Me odotamme teidän auttavan temppelipalveluksessa. Temppelien määrän kasvaessa on tarpeen, että useammat jäsenet valmistautuvat tähän suloiseen palvelukseen. Sisar Benson ja minä olemme kiitollisia siitä, että miltei joka viikko voimme käydä yhdessä temppelissä. Mikä siunaus se onkaan ollut elämässämme!

2. Kootkaa ja kirjoittakaa perhe- ja sukuhistorioita. Me pyydämme teitä kokoamaan ja kirjoittamaan ahkerasti henkilö-, perhe- ja sukuhistorioitanne. Niin monessa tapauksessa te olette ainoita, joiden muistissa on rakkaidenne historia, muistot, päivämäärät ja tapahtumat. Joissakin tapauksissa te olette perheenne historia. Eipä ole juuri parempaa tapaa perintönne säilyttämiseksi kuin se, että kokoatte ja kirjoitatte historioitanne.

3. Osallistukaa lähetystyöhön. Me tarvitsemme yhä enemmän vanhempia lähetyssaarnaajia lähetystyöhön. Me pyydämme sadoittain useampia aviopareja, joiden terveys ja varallisuus sallivat, järjestämään elämänsä ja asiansa ja lähtemään lähetystyöhön. Kuinka me tarvitsemmekaan teitä lähetyskentällä! Te pystytte tekemään lähetystyötä tavalla, johon meidän nuoret lähetyssaarnaajamme eivät pysty.

Olen kiitollinen siitä, että kaksi leskeksi jäänyttä sisartani saivat olla yhdessä lähetystyössä Englannissa. He olivat täyttäneet 68 ja 73 vuotta, kun heidät kutsuttiin, ja se oli heille molemmille aivan erinomainen kokemus.

Minkä esimerkin ja siunauksen jälkeläisilleen isovanhemmat antavatkaan palvellessaan lähetystyössä. Lähetystyöpalvelu vahvistaa useimpia vanhempia aviopareja, jotka lähtevät, ja tuo heille elinvoimaa. Tämän pyhän palveluksen tien kautta monet tulevat pyhitetyiksi ja tuntevat sen ilon, jonka saa auttaessaan muita tuntemaan Jeesuksen Kristuksen evankeliumin täyteyden. – –

4. Toimikaa johtajina luomalla perheen yhteenkuuluvuutta. Me kehotamme kaikkia vanhempia jäseniä mahdollisuuksiensa mukaan kutsumaan perheensä yhteen. Järjestäkää heidät yhtenäiseksi yksiköksi. Toimikaa johtajina perheen tilaisuuksissa. Järjestäkää perhetapaamisia, joissa sinne saapuvat voivat tuntea ja oppia yhteenkuuluvuutta ja perheen perintöä. Jotkin suloisimmista muistoista, mitä minulla on, ovat oman perheeni jälleennäkemisistä ja kokoontumisista yhteen. Vaalikaa perheen suurenmoisia perinteitä, jotka yhdistävät teitä iankaikkisesti. Kun me tämän teemme, me voimme luoda kappaleen taivasta yksittäisessä perheessä täällä maan päällä. Iankaikkisuushan on itse asiassa vain vanhurskaan perhe-elämän jatke.

5. Ottakaa vastaan ja hoitakaa kirkon tehtäviä. Luotamme siihen, että kaikki vanhemmat jäsenet, jotka vain voivat, ottavat vastaan kirkon tehtäviä ja hoitavat ne arvokkaasti. Olen kiitollinen siitä, että tunnen henkilökohtaisesti veljiä, jotka ovat yli 70- ja 80-vuotiaita ja jotka palvelevat piispoina ja seurakunnanjohtajina. Kuinka me tarvitsemmekaan teidän neuvojanne ja vaikutustanne, teidän, jotka olette kulkeneet elämän tietä! Meidän on kaikkien tarpeen kuulla onnistumisistanne ja siitä, kuinka te olette selviytyneet suruista, tuskista ja pettymyksistä, joita kokemalla olette vahvistuneet.

Teille on tarjolla runsaasti tilaisuuksia palvella useimmissa kirkon apujärjestöissä. Teillä on aikaa ja vakaa perustus evankeliumissa, minkä ansiosta voitte tehdä suurenmoista työtä. Te voitte monin tavoin olla esimerkkinä uskollisesta palvelemisesta kirkossa. Me kiitämme teitä kaikesta, mitä olette tehneet, ja rukoilemme, että Herra vahvistaa teitä, jotta voitte tehdä vieläkin enemmän.

6. Suunnitelkaa taloudellinen tulevaisuutenne. Kun etenette kohti eläkepäiviä ja senjälkeisiä vuosikymmeniä, kehotamme kaikkia teitä vanhempia jäseniä suunnittelemaan ja säästämään kokopäivätyön päättymistä seuraavia vuosia varten. Välttäkäämme tarpeetonta velkaa. Varoitamme teitä myös allekirjoittamasta nimeänne edes perheenjäsenten velkasitoumuksiin, jos se vaarantaa eläketulonne.

Varokaa elämänne ehtoopuolella entistäkin enemmän äkkirikastumisohjelmia, asuntonne kiinnittämistä tai riskisijoittamista. Edetkää varovaisesti, jotta koko elinikäinen suunnittelu ei valuisi hukkaan yhden tai useampien huonojen taloudellisten päätösten vuoksi. Suunnitelkaa taloudellinen tulevaisuutenne varhain ja noudattakaa sitten suunnitelmaanne.

7. Palvelkaa Kristuksen kaltaisella tavalla. Kristuksen kaltainen palveleminen tuo korotuksen. Koska tiedämme sen, kehotamme kaikkia vanhempia jäseniä, jotka vain pystyvät, panemaan sirppinsä työhön muiden palvelemiseksi. Se voi olla osa pyhittymisprosessia. Herra on luvannut, että ne, jotka kadottavat elämänsä muiden palvelemisessa, löytävät sen. Profeetta Joseph Smith kertoi meille, että meidän tulee ”käyttää elämämme” (ks. OL 123:13) Herran tarkoitusten toteuttamiseen.

Rauha, ilo ja siunaukset seuraavat niitä, jotka palvelevat toisia. Me todella suositamme Kristuksen kaltaista palvelemista kaikille, mutta erityisen suloista se on ikäihmisten elämässä.

8. Pysykää fyysisesti hyvässä kunnossa, terveinä ja aktiivisina. Olemme hyvillämme niistä toimista, joilla niin monet ikäihmiset pyrkivät pysymään terveinä ikääntyessään. – –

Kuinka mukavaa onkaan nähdä, että ikäihmisemme pysyvät reippaina ja aktiivisina! Pysymällä aktiivisena sekä mieli että ruumis toimivat paremmin.⁶

A Brazilian man reading the scriptures. He is sitting on a bus. — ”Olkoot nämä kultaiset vuodet aivan parhaimmat vuotenne, kun täysipainoisesti elätte, rakastatte ja palvelette.”

Ne, jotka ovat menettäneet rakkaitaan tai jotka pelkäävät olla yksin, saavat apua toipumiseensa palvelemalla muita.

Niille, jotka ovat menettäneet puolisonsa, haluamme myös ilmaista rakkautemme. Joskus jotkut teistä tuntevat lähes ylivoimaista tarpeettomuutta ja yksinäisyyttä. Monessa tapauksessa näin ei kuitenkaan tarvitse olla. Edellä mainitsemieni kahdeksan ehdotuksen lisäksi tässä on joitakin toimintamuotoja, joista on ollut apua muille.

Joillakuilla yksin elävillä riittää tekemistä, kun he valmistavat tilkkutäkin jokaiselle lapsenlapselle, joka avioituu, tai jokaiselle uudelle vauvalle, joka syntyy sukuun. Toiset kirjoittavat kirjeitä syntymäpäiviksi tai käyvät lastenlasten koulu- ja urheilutapahtumissa, kun vain pystyvät. Jotkut kokoavat kuva-albumeja kustakin lapsenlapsesta heidän syntymäpäivälahjoikseen. – –

Näemme useiden leskiemme toimivan vapaaehtoisina sairaaloissa tai suorittavan muuta palvelua asuinpaikkakunnallaan. Hyvin monet saavat tyydytystä auttamalla tällaisilla tavoilla.

Fyysisesti hyvässä kunnossa olevalle paras keino yksinäisyyden ja tarpeettomuuden tunteen voittamiseen on unohtaa itsensä ja ryhtyä auttamaan muita, jotka todella tarvitsevat apua. Lupaamme niille, jotka palvelevat tällä tavoin, että pystytte voittamaan jossakin määrin rakkaanne menetyksen tuoman tuskan tai yksinään jäämisen pelon. Paras tapa tuntea olonsa paremmaksi omassa tilanteessaan on parantaa jonkun toisen olosuhteita.⁷

Sairauden ja tuskan aikoina me voimme pysyä vahvoina asenteissamme ja hengessämme.

Niille, jotka ovat sairaita ja jotka kärsivät tuskaa ja tämän elämän vastoinkäymisiä, tarjoamme erityistä rakkautta ja huolenpitoa. Olette lähellä sydäntämme ja rukouksissamme. Muistakaa, mitä isä Lehi sanoi siunauksenaan pojalleen Jaakobille, joka oli kärsinyt vanhempien veljiensä Lamanin ja Lemuelin käsissä. Hän sanoi: ”Sinä – – tunnet Jumalan suuruuden, ja hän on pyhittävä ahdinkosi sinun hyväksesi” (2. Nefi 2:2). Sen Hän tekee myös teille.

Rukoilemme, että pyritte jatkuvasti pysymään vahvoina asenteissanne ja hengessänne. Tiedämme, ettei se ole aina helppoa. Rukoilemme, että ne, jotka nyt hoitavat ne tehtävät, joihin ette itse enää kykene, tekevät sen rakkautta tuntien, hellästi ja huolehtivassa hengessä.

Toivomme, että vaalitte edelleen sydämessänne ja mielessänne hyviä ajatuksia ja tunteita ja karkotatte sieltä nopeasti sellaiset, jotka ovat teille vahingollisia ja tuhoisia. Luotamme siihen, että rukoilette päivittäin ja tarpeen mukaan jopa tunneittain. Mormonin kirjassa opetetaan elämään ”kiittäen päivittäin niistä monista armoteoista ja siunauksista, joita [Jumala] teille lahjoittaa” (Alma 34:38).

Tulette huomaamaan, että päivittäinen Mormonin kirjan lukeminen kohottaa henkeänne, vetää teitä lähemmäksi Vapahtajaanne ja auttaa teitä tuntemaan paremmin evankeliumia, niin että voitte kertoa sen suurista totuuksista muille.⁸

On tärkeää, että perheet osoittavat iäkkäille vanhemmilleen ja isovanhemmilleen sitä rakkautta, huolenpitoa ja arvonantoa, jonka nämä ansaitsevat.

Saanen nyt puhua kotvasen ikäihmisten perheille. Toistamme kohdan Psalmeista: ”Älä hylkää minua nyt vanhuuden päivinä, älä jätä, kun voimani uupuvat” (Ps. 71:9).

Kehotamme perheitä osoittamaan iäkkäille vanhemmilleen ja isovanhemmilleen sitä rakkautta, huolenpitoa ja huomiota, jonka he ansaitsevat. Muistakaamme pyhien kirjoitusten sisältämä käsky, että meidän täytyy huolehtia omaisistamme, ettei meitä havaittaisi epäuskoisia pahemmiksi (ks. 1. Tim. 5:8). Olen hyvin kiitollinen omasta rakkaasta perheestäni ja siitä rakastavasta huolenpidosta, jota he ovat osoittaneet vanhemmilleen niin monen vuoden ajan.

Muistakaa, että vanhemmat ja isovanhemmat ovat meidän vastuumme, ja meidän on huolehdittava heistä parhaalla mahdollisella tavalla. Kun iäkkäillä jäsenillä ei ole perhettä, joka huolehtisi heistä, tulee pappeusjohtajien ja Apuyhdistyksen johtohenkilöiden pyrkiä kaikin tavoin huolehtimaan heidän tarpeistaan samalla rakkautta osoittavalla tavalla. Annamme muutamia ehdotuksia ikäihmisten perheille.

Aina siitä pitäen, kun Herra kaiversi kymmenen käskyä kivitauluihin, Hänen sanansa Siinailta ovat kaikuneet kautta vuosisatojen: ”Kunnioita isääsi ja äitiäsi” (2. Moos. 20:12).

Vanhempiemme kunnioittaminen merkitsee sitä, että me arvostamme heitä suuresti. Me rakastamme heitä, olemme heistä kiitollisia ja tunnemme huolta heidän onnestaan ja hyvinvoinnistaan. Me kohtelemme heitä kohteliaasti ja huomaavaisesti. Me pyrimme ymmärtämään heidän näkökantansa. Kunnioitukseen kuuluu toki myös vanhempien vanhurskaiden halujen ja toiveiden kunnioittaminen.

Vanhempamme ansaitsevat kunnioituksemme myös siksi, että he ovat antaneet meille elämän. He ovat lisäksi lähes poikkeuksetta joutuneet tekemään lukemattomia uhrauksia, kun he ovat huolehtineet meistä varhaisen ja myöhemmän lapsuutemme ajan, huolehtineet elämämme välttämättömyyksistä sekä hoivanneet meitä sairastaessamme ja kun olemme läpikäyneet kasvamisen tunnekuohut. Monissa tapauksissa he ovat antaneet meille mahdollisuuden saada koulutuksen ja jossakin määrin itse kouluttaneet meidät. Suuren osan siitä, mitä me tiedämme ja teemme, olemme oppineet heidän esimerkistään. Olkaamme heille alati kiitollisia ja osoittakaamme tuota kiitollisuutta.

Oppikaamme myös olemaan anteeksiantavaisia vanhempiamme kohtaan, jotka ovat saattaneet tehdä virheitä meitä kasvattaessaan, mutta jotka miltei aina ovat kasvattaneet meitä parhaimpien kykyjensä mukaan. Antakaamme heille aina anteeksi, kuten mekin toivoisimme omien lastemme antavan meille anteeksi meidän tekemämme virheet.

Kun vanhemmat ikääntyvät, meidän tulisi kunnioittaa heitä suomalla heille valinnanvapaus ja tilaisuus olla itsenäisiä niin kauan kuin mahdollista. Älkäämme ottako heiltä pois oikeutta tehdä valintoja, joita he yhä pystyvät tekemään. Jotkut vanhemmat pystyvät elämään ja huolehtimaan itsestään hyvinkin pitkään ja haluavat tehdä sen. Jos he pystyvät siihen, antakaa heidän tehdä se.

Jos he eivät enää oikein pysty huolehtimaan itsestään, niin perheen, kirkon ja yhteiskunnan voimavaroja saatetaan tarvita heidän avukseen. Kun vanhukset eivät enää pysty huolehtimaan itsestään edes lisäavun turvin, heitä voidaan mahdollisesti hoitaa jonkun omaisen kotona. Tällaisessa tilanteessa saatetaan tarvita myös kirkon ja yhteiskunnan voimavaroja.

Avustajan rooli on erittäin tärkeä. Sellainen henkilö tarvitsee paljon tukea ja apua. Hän on tavallisesti iäkäs puoliso tai keski-ikäinen tytär, jolla on myös omia lapsia hoidettavanaan iäkkään isän tai äidin lisäksi.⁹

Ne, joita on siunattu läheisillä suhteilla isovanhempiin ja muihin ikäihmisiin, saavat nauttia rikkaasta toveruudesta ja yhdessäolosta.

Toivomme myös, että otatte ikäihmiset mukaan perheen toimintaan, mikäli mahdollista. On todella ilo nähdä eloisia ja suloisia lastenlapsia rakastava isoisä tai isoäiti keskellään. Lapset rakastavat sellaisia hetkiä. Heille ovat mieleen isovanhempien vierailut ja osallistuminen perheen aterioihin, perheiltoihin ja muihin erityistapahtumiin. Tämä tarjoaa tilaisuuksia opettaa lapsia kunnioittamaan, rakastamaan ja arvostamaan ikääntyneitä ihmisiä sekä huolehtimaan heistä.

Isovanhemmilla voi olla syvällinen vaikutus lastenlapsiinsa. He eivät yleensä ole niin rasittuneita ja kiireisiä kuin vanhemmat, ja siksi he voivat avata kirjoja, lukea ja kertoa tarinoita ja opettaa evankeliumin periaatteiden mukaista elämää. Lapset saavat elämästä näkymän, joka on antoisa ja joka voi tuoda heille turvallisuutta, rauhaa ja voimaa. Te voitte lähettää kirjeitä, ääninauhoja ja kuvia eritoten silloin, kun välimatkat ovat pitkiä eikä tapaaminen ole mahdollista kovin usein. Ne, joita on siunattu läheisillä suhteilla isovanhempiin ja muihin ikäihmisiin, saavat nauttia rikkaasta toveruudesta ja yhdessäolosta. Iäkkäät voivat osallistua valmistujaisiin, häihin, temppelimatkoihin – – sekä muihin erityistilaisuuksiin perheenjäsenten kanssa.

Meistä on mieluisaa nähdä lastemme ja lastenlastemme kasvavan ja yltävän saavutuksiin eri tavoin, kun osallistumme heidän iloihinsa ja riemuitsemme heidän voitoistaan. Onnellisuus siunaa elämäämme, kun lapsemme ponnistelevat elämässään ja pääsevät tavoitteisiinsa. Kohdasta 3. Joh. 4 luemme: ”Mikään ei tuota minulle suurempaa iloa kuin se, että kuulen lasteni elävän totuudessa.” Ja sen tietäessämme voimme tuntea suurempaa rakkautta ja rohkeutta jatkaa omissa taistoissamme.¹⁰

A young woman visting with an elderly woman in a wheelchair. — ”Isovanhemmilla voi olla syvällinen vaikutus lastenlapsiinsa.”

Kirkon johtohenkilöiden tulee rukoillen tavoitella Henkeä, kun he auttavat jäseniä täyttämään ikäihmisten tarpeet.

Kehotamme ikäihmisten pappeusjohtajia olemaan vastaanottavaisia taivaallisen Isämme hengelle, kun he arvioivat ja täyttävät näiden hengellisiä, fyysisiä, emotionaalisia ja taloudellisia tarpeita. Luotamme siihen, että käytätte neuvonantajianne, Melkisedekin pappeuden koorumien johtohenkilöitä ja Apuyhdistyksen johtohenkilöitä, kotiopettajia ja kotikäyntiopettajia tämän suuren tehtävän suorittamiseen, sillä meidän täytyy täyttää nämä velvollisuudet auliisti ja epäröimättä.

Toivomme, että pappeusjohtajat ja apujärjestöjen johtohenkilöt antavat edelleenkin iäkkäille tehtäviä, joissa nämä voivat käyttää viisauden ja neuvojen varastojaan. Toivomme, että jokainen voi mahdollisuuksiensa mukaan olla kotiopettaja tai kotikäyntiopettaja. Jopa ne, joille liikkuminen kodin ulkopuolella on vaikeaa, voivat osallistua toisinaan tähän huolenpitoon puhelinsoitoin, kirjoittamalla kirjeitä tai suorittamalla joitakin muita erityistehtäviä.

Pappeusjohtaja voi tehdä paljon auttaakseen ja rohkaistakseen yksittäisiä ihmisiä ja aviopareja, kun nämä valmistautuvat palvelemaan lähetystyössä. Nimienpoimintaohjelma [jota kutsutaan sukututkimuksessa nykyään indeksoinniksi] ja huoltotyöohjelma ovat hyötyneet suuresti niistä, jotka ovat jo ikääntyneitä ja joilla on mahdollisuus palvella tällä tavoin.

Toivomme, että kaikki iäkkäät ihmiset ja avioparit saavat kotiopettajikseen ja kotikäyntiopettajikseen sellaisia henkilöitä, jotka huomaavat heidän tarpeensa ja haluavat huolehtia heistä. On hyvin lohdullista ja rauhoittavaa tietää, että on joku, jonka puoleen voi kääntyä hädän tullen ja tarpeen vaatiessa. Tarpeiden arvioimisessa ja täyttämisessä on kuitenkin tärkeää toimia huomaavaisesti, diplomaattisesti ja vilpittömästi.

Toivomme, että annatte itsenäisesti toimeen tuleville ikäihmisille mahdollisuuden osallistua laupeudentyöhön. Ottakaa heidät mukaan myös vaarnan ja seurakunnan tapahtumiin, varsinkin jäsenet, joilla ei ole puolisoa tai joilla on heistä riippuvainen puoliso. Niin monta kertaa heidät unohdetaan. Voimme osoittaa rakastavaa huolenpitoamme erityisesti puolison kuollessa. Se on useimpien kohdalla hyvin paljon tahdikkuutta vaativaa aikaa.

Toisinaan perheenjäsenet, jotka huolehtivat jatkuvasti sellaisten henkilöiden fyysisestä ja emotionaalisesta hyvinvoinnista, joilla on erityistarpeita, tarvitsevat kipeästi lomaa tehtävästään ja arvostavat sitä suuresti. On tärkeää auttaa perhettä toimimaan edelleenkin perheenä suomalla sille ajoittain vapautus niistä raskaista tehtävistä, jotka liittyvät pitkäaikaissairaan tai kuolevan potilaan hoitoon. Kaikki tarvitsevat rakastavaa tukea ja helpotusta vakavan sairauden tai ongelman tuomista raskaista velvollisuuksista.

Kulkeminen paikasta toiseen on iäkkäille usein suuri ongelma. Me voimme auttaa tarjoamalla heille keinon päästä sunnuntaikokouksiin, käymään rakkaiden luona, kaupassa tai lääkärissä tai terveyskeskuksessa.

Meidän tulee siis rukoillen pyrkiä saamaan innoitusta ja ohjausta huolehtiessamme iäkkäistä. Ihmisiä ja heidän tarpeitaan on aina hyvin monenlaisia.¹¹

Myöhemmät vuotemme voivat olla parhaat vuotemme.

Jumala siunatkoon ikäihmisiä kirkossa. Rakastan teitä koko sydämestäni. Olen yksi teistä.

Teillä on niin paljon, minkä vuoksi elää. Olkoot nämä kultaiset vuodet kaikkein parhaat vuotenne, kun täysipainoisesti elätte, rakastatte ja palvelette. Ja Jumala siunatkoon niitä, jotka huolehtivat tarpeistanne – perhettänne, ystäviänne, veljiänne ja sisarianne ja johtohenkilöitänne kirkossa.

Jätän teille todistukseni elämisen ilosta – ilosta, joka koituu täysipainoisesta elämisestä evankeliumin mukaan, metallinpuhdistajan tulen kestämisestä ja käynnissä olevasta pyhittymisprosessista. Apostoli Paavali sanoikin hyvin: ”Me tiedämme, että kaikki koituu niiden parhaaksi, jotka rakastavat Jumalaa” (Room. 8:28).

Jätän teille siunaukseni. Vapahtaja elää. Tämä on Hänen kirkkonsa. Työ on totta, ja Herramme ja Vapahtajamme sanoin: ”Turvautukaa minuun ja kestäkää loppuun asti, niin te saatte elää; sillä sille, joka kestää loppuun asti, minä annan iankaikkisen elämän” (3. Nefi 15:9).¹²

Opiskelu- ja opetusehdotuksia

Kysymyksiä

Kuinka sinä olet hyötynyt itseäsi vanhempien ihmisten viisaudesta ja kokemuksesta? (Ks. osa 1.)
Osassa 2 presidentti Benson luettelee kahdeksan asiaa, joita iäkkäät ihmiset voivat tehdä, jotta he voisivat elää myöhemmät vuotensa parhaalla mahdollisella tavalla. Pohdi kutakin ehdotusta. Kuinka nämä ehdotukset voivat rikastaa elämäämme iästämme riippumatta?
Mistähän syystä palveleminen on paras keino voittaa yksinäisyys ja tarpeettomuuden tunne? (Ks. osa 3.) Milloin olet nähnyt sen olevan totta?
Pohdi presidentti Bensonin neuvoja meille silloin, kun olemme sairaita ja meillä on tuskaa (ks. osa 4). Kuinka nämä neuvot voivat auttaa meitä ”pysymään vahvoina asenteissamme ja hengessämme”?
Pohdi presidentti Bensonin opetuksia, jotka ovat osassa 5. Millä tavoin lapset ja lastenlapset voivat kunnioittaa iäkkäitä vanhempiaan ja isovanhempiaan?
Milloin olet nähnyt nuorten ja iäkkäiden ihmisten nauttivan toistensa seurasta? (Ks. osa 6.) Mitä voimme tehdä perheessämme ja kirkossa vaaliaksemme sellaisia ihmissuhteita?
Millä tavoin kirkon johtohenkilöt ja seurakunnan jäsenet voivat auttaa ikäihmisten tarpeiden täyttämisessä? (Katso joitakin esimerkkejä osasta 7.)
Mitä sinulle tarkoittaa sellaisen ilon kokeminen, joka tulee täysipainoisesta elämisestä evankeliumin mukaan? (Ks. osa 8.) Mitä esimerkkejä olet nähnyt ihmisistä, jotka ovat kestäneet uskollisesti loppuun asti?

Aiheeseen liittyviä pyhien kirjoitusten kohtia

Sananl. 20:29; Jes. 46:3–4; Luuk. 2:36–38; Ef. 6:1–3; Tit. 2:1–5; Jaak. 1:27; OL 121:7–8

Tutkimisen avuksi

”Toimiminen oppimasi mukaan tuo lisää kestävää ymmärrystä (ks. Joh. 7:17)” (Saarnatkaa minun evankeliumiani, 2005, s. 19). Voisit kysyä itseltäsi, kuinka voit käyttää evankeliumin opetuksia kotona, työssä ja kirkon tehtävissäsi.