Kuolema, hengellinen
Hengellinen kuolema on ero Jumalasta. Pyhissä kirjoituksissa puhutaan kahdesta hengellisen kuoleman aiheuttajasta. Ensimmäinen aiheuttaja on lankeemus, ja toinen on meidän oma tottelemattomuutemme.
Mormonin kirjan profeetta Samuel opetti: ”Koko ihmissuku, joka on Aadamin lankeemuksen tähden erotettu pois Herran edestä, katsotaan kuolleeksi sekä siihen nähden, mikä on ajallista että siihen nähden, mikä on hengellistä” (Hel. 14:16). Maanpäällisen elämämme aikana me emme ole Jumalan edessä. Jeesus Kristus lunastaa sovituksen kautta jokaisen tästä hengellisestä kuolemasta. Samuel todisti, että Vapahtajan lunastus ”lunastaa koko ihmissuvun ensimmäisestä kuolemasta – siitä hengellisestä kuolemasta – –. Katso, Kristuksen ylösnousemus lunastaa ihmissuvun, niin, vieläpä koko ihmissuvun, ja tuo sen takaisin Herran eteen.” (Hel. 14:16–17.) Profeetta Lehi opetti, että sovituksen ansiosta ”kaikki ihmiset tulevat Jumalan luokse; niinpä he seisovat hänen edessään hänen tuomittavinaan totuuden ja pyhyyden mukaisesti, joka hänessä on” (2. Nefi 2:10).
Hengellinen kuolema tulee myös meidän oman tottelemattomuutemme seurauksena. Syntimme tekevät meistä epäpuhtaita ja kykenemättömiä asumaan Jumalan edessä (ks. Room. 3:23; Alma 12:12–16, 32; Hel. 14:18; Moos. 6:57). Jeesus Kristus tarjoaa lunastuksen tästä hengellisestä kuolemasta sovituksen kautta, mutta vain, kun me osoitamme uskoa Häneen, teemme parannuksen synneistämme ja noudatamme evankeliumin periaatteita ja toimituksia (ks. Alma 13:27–30; Hel. 14:19; UK 3).
Lisäviitteitä: 1. Nefi 15:33–35; Alma 40:26; 42:23.
Katso myös Jeesuksen Kristuksen sovitus; Kuuliaisuus; Lankeemus; Parannus; Synti; Usko.