Uhri
Uhraaminen tarkoittaa jostakin arvostamastamme luopumista jonkin suuriarvoisemman takia. Meillä myöhempien aikojen pyhillä on mahdollisuus uhrata maallisia asioita Herran ja Hänen valtakuntansa hyväksi. Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon jäsenten pitäisi olla valmiita mihin tahansa Herran vaatimiin uhrauksiin. Ellei meiltä vaadittaisi uhrauksia, me emme kykenisi milloinkaan saamaan iankaikkiselle pelastukselle välttämätöntä uskoa.
Jeesuksen Kristuksen sovitus on suuri ja iankaikkinen uhri evankeliumin ytimessä (ks. Alma 34:8–16). Ennen kuin Vapahtaja toteutti sovituksen, Hänen liittokansansa uhrasi eläimiä vertauskuvana Hänen uhristaan. Tämä käytäntö auttoi heitä katsomaan eteenpäin sovitukseen (ks. Moos. 5:4–8). Käsky uhrata eläinuhreja päättyi Jeesuksen Kristuksen kuolemaan. Kirkossa me nautimme nykyisin sakramentin Vapahtajan sovitusuhrin muistoksi.
Sen lisäksi että muistamme Jeesuksen Kristuksen sovitusuhrin meidän tulee antaa oma uhrimme: särkynyt sydän ja murtunut mieli. Vapahtaja sanoi: ”Eikä teidän enää pidä uhrata minulle verenvuodatusta; niin, teidän teuras- ja polttouhrienne on lakattava, – –. Ja teidän tulee uhrata minulle uhrina särkynyt sydän ja murtunut mieli. Ja jokaisen, joka tulee minun luokseni särkynein sydämin ja murtunein mielin, minä kastan tulella ja Pyhällä Hengellä.” (3. Nefi 9:19–20.)
Särkynyt sydän ja murtunut mieli tarkoittaa nöyryyttä ja vastaanottavaisuutta Jumalan tahdolle sekä niiden neuvoille, jotka Hän on kutsunut johtamaan kirkkoaan. Se tarkoittaa myös syvää murhetta synnin tähden ja vilpitöntä halua tehdä parannus. Profeetta Lehi tähdensi tämän uhrin uhraamisen tärkeyttä: ”Katso, [Kristus] antaa itsensä uhriksi synnin tähden täyttääkseen lain vaatimukset kaikkien niiden hyväksi, joilla on särkynyt sydän ja murtunut mieli, eikä kenenkään muun hyväksi voida lain vaatimuksia täyttää” (2. Nefi 2:7). Ellemme me uhraa särjetyn sydämen ja murtuneen mielen uhria, me emme voi täysin vastaanottaa sovituksen kautta tulevia siunauksia.
Jos olet valmis uhraamaan kuten Herra on käskenyt, Hän hyväksyy sinut. Hän opetti: ”Kaikki – –, jotka tietävät, että heidän sydämensä on vilpitön ja särkynyt ja heidän mielensä murtunut, ja jotka haluavat noudattaa liittojaan uhrin kautta – niin, jokaisen uhrin, jonka minä, Herra, käsken antaa – heidät minä hyväksyn” (OL 97:8). Iankaikkisesta näkökulmasta katsoen näet, ettei maailmallisista asioista luopuminen ole todellakaan mikään uhri. Saamasi siunaukset ovat suurempia kuin mikään, mistä milloinkaan luovut.
Lisäviitteitä: Matt. 19:16–22; OL 59:8.
Katso myös Jeesuksen Kristuksen sovitus; Kuuliaisuus; Palveleminen; Parannus; Rakkaus; Sakramentti.