Synti

Kun olemme tahallamme tottelemattomia Jumalan käskyjä kohtaan, me teemme syntiä. Me syyllistymme syntiin myös silloin, kun tiedämme, mitä on tehtävä, mutta emme tee (ks. Jaak. 4:17).

Herra on sanonut, ettei Hän ”voi suvaita syntiä vähäisimmässäkään määrin” (OL 1:31). Synnin seurauksena on Pyhän Hengen vetäytyminen pois ja iankaikkisuudessa se, ettei voi asua taivaallisen Isän edessä, sillä ei ”mikään epäpuhdas voi asua Jumalan luona”(1. Nefi 10:21).

Jokainen meistä on rikkonut käskyjä tai jättänyt toimimatta tietomme mukaan totuudesta. Apostoli Johannes opetti: ”Jos väitämme, ettemme ole syntisiä, me petämme itseämme eikä totuus ole meissä. Jos me tunnustamme syntimme, niin [Jeesus Kristus], joka on uskollinen ja vanhurskas, antaa meille synnit anteeksi ja puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä.” (1. Joh. 1:8–9.) Me voimme tehdä parannuksen ja saada syntimme anteeksi Jeesuksen Kristuksen sovituksen kautta.

Lisäviitteitä: Room. 3:23; 6:23; Alma 5:41–42; 11:37; Hel. 5:10–11; OL 82:1–3; 88:34–35.

Katso myös Anteeksianto; Armo; Jeesuksen Kristuksen sovitus; Kiusaus; Kuolema, hengellinen; Kuuliaisuus; Laupeus; Oikeudenmukaisuus; Parannus.