Saatana

Saatana, myös vastustajaksi ja Perkeleeksi kutsuttu, on vanhurskauden vihollinen ja myös niiden vihollinen, jotka pyrkivät seuraamaan Jumalaa. Hän on Jumalan henkipoika, joka oli kerran enkeli ”valta-asemassa Jumalan edessä” (OL 76:25; ks. myös Jes. 14:12; OL 76:26–27). Mutta kuolevaisuutta edeltävässä neuvonpidossa taivaassa Lusifer, kuten Saatanaa silloin kutsuttiin, kapinoi taivaallista Isää ja pelastussuunnitelmaa vastaan. Tässä kapinassa Jumalaa vastaan Saatana ”pyrki hävittämään ihmisen tahdonvapauden” (Moos. 4:3). Hän sanoi: ”Lunastan koko ihmissuvun, niin ettei yksikään sielu huku, ja totisesti minä teen sen; anna siis minulle kunniasi” (Moos. 4:1).

Saatana suostutteli ”kolmasosan taivaan joukoista” kääntymään pois Isästä (OL 29:36). Tämän kapinan seurauksena Saatana ja hänen seuraajansa erotettiin pois Herran edestä ja heiltä kiellettiin fyysisen ruumiin saamisen siunaus (ks. Ilm. 12:9). Heiltä kiellettiin myös mahdollisuus saada mitään perintöosaa kirkkauden valtakunnassa.

Taivaallinen Isä sallii Saatanan ja Saatanan seuraajien kiusata meitä, sillä se kuuluu kuolevaisuuden kokemuksiimme (ks. 2. Nefi 2:11–14; OL 29:39). Koska Saatana ”pyrkii siihen, että kaikki ihmiset olisivat yhtä kurjia kuin hän itse” (2. Nefi 2:27), hän ja hänen seuraajansa yrittävät johdattaa meidät pois vanhurskaudesta. Hän suuntaa ankarimman vastustuksensa tärkeimpiä taivaallisen Isän onnensuunnitelman kohtia vastaan. Hän yrittää esimerkiksi halventaa Vapahtajaa ja pappeutta, herättää epäilyksiä sovituksen voimasta, väärentää ilmoitusta, eksyttää meidät pois totuudesta ja kiistää yksilöllisen tilivelvollisuuden. Hän yrittää nakertaa perheen merkitystä sekoittamalla sukupuolet, edistämällä avioliiton ulkopuolisia sukupuolisuhteita, pilkkaamalla avioliittoa ja herättämällä haluttomuutta lasten hankkimiseen avioparissa, joka muutoin kasvattaisi lapsensa vanhurskaudessa.

Sinun ei tarvitse antaa periksi Saatanan kiusauksille. Sinulla on sisäinen kyky valita hyvä pahasta, ja voit aina etsiä Herran apua rukouksen kautta. (Katso ”Kiusaus”, s. 68–70.)

Lisäviitteitä: Jes. 14:12–17; 1. Nefi 15:23–24; 2. Nefi 2:16–18; Moroni 7:12; OL 10:5; 29:36–40, 46–47; 76:25–29.

Katso myös Kiusaus; Synti; Tahdonvapaus.