Ngaahi Fakataha Lotu 2024
Ko hono Kātekina ʻo e Ngaahi Faingataʻá


Ko hono Kātekina ʻo e Ngaahi Faingataʻá

Fakataha Lotu Fakaemāmani Lahi maʻá e Kakai Lalahi Kei Talavoú

Sāpate, 18 Fēpueli, 2024

ʻEletā Ulisses Soares: ʻOku lelei ʻaupito. Mālō ʻaupito. Tau vakai angé ki he ngaahi fehuʻi fekauʻaki mo hono “kātekina ʻo e ngaahi faingataʻá.”

KANA—FEHUʻI 7

ʻEletā Soares, ʻoku ou fie ʻilo pe ko e hā ʻoku faingataʻa maʻu ai pē ke fakaʻaongaʻi ʻa e tuí ʻi he taimi faingataʻá.

SILEI KONISEPASIANO—FEHUʻI 8

Mālō e lelei, ʻEletā Soares. Ko ʻeku fehuʻí ʻeni: Te ke tokoniʻi fēfē nai ha taha naʻe faingataʻaʻia lahi ʻi heʻene moʻuí ʻo hangē ia kuo teʻeki ai ke ne maʻu ʻa e ngaahi tāpuaki ʻo e ongoongolelei ʻo Sīsū Kalaisí?

SIPEINI PILIPAO—FEHUʻI 2

ʻEletā Soares, ʻoku tau maʻu ʻi he Siasí ha kakai kei talavou moʻui taau kuo nau lava ʻo ngāue fakafaifekau mo hoko atu ke ngāue ʻi he Siasí pea mo e koló fakatouʻosi. Ka neongo ʻenau ngāue tokoní, kuo teʻeki ai pē ke nau lava ʻo mamata ki he ngaahi tāpuaki kuo talaʻofa maí. Ko e hā haʻo lau ki he kakai kei talavou ko ia kuo ʻikai fuʻu monūʻia ʻenau fononga ʻi māmaní ʻo hangē ko ia naʻe palōmesi ange ʻe peheé?

ʻEletā Soares: Fakamālō atu ʻi he ngaahi fehuʻi lelei ko ʻení. Sai, ko ha maʻuhala angamaheni ʻi hotau tokolahi tokua kapau te tau feinga ʻaki hotau iví kotoa ke muimui ki he finangalo ʻo e ʻEikí, ʻo moʻui angatonu, he ʻikai ha kovi ʻe hoko kiate kitautolu. ʻI he taimi naʻa tau tali ai ʻa e palani ʻa ʻetau Tamai Hēvaní, kimuʻa ʻi he moʻui fakamatelié, naʻa tau ʻiloʻi te tau foua ʻa e fiefiá pehē ki ha ngaahi sivi mo ha ngaahi ʻahiʻahi lolotonga ʻetau fononga ʻi he moʻui fakamatelié. Ko hono foua ʻa e ngaahi tūkunga faingataʻa ko ʻení ʻi he taimi ʻe niʻihi, ko ha konga ia ʻo ʻetau akó kae lava ke tau taau ke toe foki ki he ʻao ʻo ʻetau Tamai Hēvaní. Ko ia ko e moʻoni te tau fepaki mo e faingataʻá ʻi heʻetau moʻuí ʻo tatau ai pē pe ko e hā ʻa e lahi ʻo ʻetau angatonú. ʻI he tafaʻaki ʻe tahá, kuo pau ke hoko mai ʻa e ngaahi ola ʻo ʻetau ngāue leleí ka ko e taimi ʻe niʻihi he ʻikai hoko ʻi he taimi pē ko iá. ʻE ala hoko mai ʻa e ngaahi tāpuakí ni ʻi ha faʻahinga taimi ʻoku kehe mei haʻatautolú ʻo fakatatau ki he finangalo ʻo e Tamaí, ʻa ia ʻokú Ne ʻafioʻi ʻi Hono potó mo ʻEne tokaimaʻanangá, ʻa e meʻa ʻoku tau fiemaʻú mo ia ʻoku lelei taha maʻatautolu ʻi he moʻui ko ʻení.

Ko ia, ko e taha ʻo e ngaahi meʻa mahuʻinga taha te tau lava ke fai ʻi heʻetau fepaki mo e faingataʻá ʻi he moʻui fakamatelié ko e tafoki hotau lotó mo ʻetau falalá ki he Fakamoʻuí. ʻI heʻetau fai iá, he ʻikai ngata pē ʻi haʻatau maʻu ʻa e fakafiemālie ʻoku tau kumiá, ka ʻoku tau maʻu foki ai ha tui lahi ange mo ha fakamoʻoni ki hono moʻoni ʻo e Fakamoʻuí mo ʻEne Fakaleleí. Naʻe fuesia ʻe Kalaisi ʻa e mamahi, faingataʻa pea mo e ʻahiʻahi kehekehe kotoa pē koeʻuhí ke fonu ʻi he ʻaloʻofa mo ʻafioʻi ʻa e founga ke tokoniʻi ai kitautolu ʻo fakatatau ki hotau ngaahi vaivaí. ʻE lava ʻe he Fakamoʻuí, ʻo lelei ange ʻi ha toe taha, ke fakamoʻui ʻa e haʻahaʻa ʻo e ngaahi tūkunga faingataʻa ʻo e moʻui fakamatelié. ʻI ha ngaahi meʻa ʻe niʻihi, mahalo he ʻikai fakamoʻui fakatuʻasino kitautolu ʻi he taimi pē ko iá mei he mamahí pe mahamahakí, ka ʻe lava ke fakamoʻui fakalaumālie kitautolu ʻi hano foaki mai ha ivi, mahino, mo e kātaki ke tau fuesia ʻa e kavenga ʻoku hili kiate kitautolú. Ko ia, ʻi he tafoki hotau lotó ki hotau Fakamoʻuí, te Ne fakahoko ha ngaahi meʻa fakaofo ʻi heʻetau moʻuí.

Ko e meʻa ʻe taha ke fakakaukauʻí ko ʻetau lava ke lau hotau faingataʻaʻiá mo e ngaahi siví ko ha faingamālie ke tupulaki kae ʻikai tuku ke nau fakamafasiaʻi kitautolu. ʻOku ou fakapapauʻi atu ʻe lava ʻe heʻetau ngāue ʻi he founga ko ʻení ʻo ʻomai ʻa e faingamālie ke tau fakahaaʻi ai ki he ʻEikí pea mo kitautolu te tau lava pea te tau fakahoko ʻa e meʻa kuo fekauʻi ʻe he ʻEikí ke tau faí—pea mo ofi ange ai ki he ngaahi meʻa ʻoku mahuʻinga taʻengatá neongo pe ko e hā hotau tūkungá. ʻOkú Ne ʻafioʻi te tau lava ke fai ʻa e ngaahi meʻa faingataʻá! ʻOkú Ne ʻomi kiate kitautolu ha mālohi ʻoku lahi.

Hangē ko e akoʻi ʻe ʻEletā ʻOasoni F. Uitenī, ko e taha ʻo e kau ʻAposetolo ʻo e Fakafoki mai ʻo e Ongoongoleleí: “ʻOku ʻikai [ha] mamahi, pe ha faingataʻa ʻoku tau [foua], ʻe taʻeʻaonga. ʻOku tokoni ia ki hotau akoʻí, ki he fakatupulaki ʻo e faʻahinga ʻulungaanga lelei hangē ko e faʻa kātakí, tuí, ivi matuʻuakí, mo e loto fakatōkilaló, … [pea] ko e taimi ʻoku tau kātakiʻi lelei ai iá, ʻokú ne fakatupulaki hotau ʻulungāngá, fakahaohaoaʻi hotau lotó, fakalahi hotau laumālié, mo ʻai ke tau angavaivai mo angaʻofa ange, pea ke taau ange hono ui kitautolu ko e fānau ʻa e ʻOtuá. ʻOku fakafou mai ʻi he mamahí mo e faingataʻaʻiá, ongosiá mo e ʻahiʻahí, ʻetau maʻu ʻa e ako naʻe tau omi ke maʻu ʻi hení.”

Siʻoku ngaahi kaungāmeʻa, ʻoku tokoni hono fakatupulaki ʻo e faʻa kātakí ke tau vakai ki he moʻuí mei ha fakakaukau ʻoku taʻengatá, pea ʻoku hoko leva ia ko ha ivi faifakamoʻui ki hotau laumālié. ʻI heʻetau ako mei he meʻa kuo tau aʻusiá, ʻoku tau maʻu ai ha loto-mahino mo e loto-ʻofa ki he niʻihi kehé mo lava ke hoko ko ha tokoni ʻo hiki hake kinautolu ʻi honau ngaahi momeniti faingataʻá.

ʻOfaʻanga, ʻokú ke fie lea ki he meʻa mahuʻingá ni?

Sisitā Rosana Soares: Koia, ʻofaʻanga. ʻOku ʻi ai ha kakai ʻoku kehe ʻa e meʻa ʻoku nau faí ʻi he ngaahi faingataʻa tatau pē pe ʻi he lahi ʻo e faingataʻaʻiá.

ʻOku fakakaukau hanau niʻihi ko hano fakaleleiʻi kinautolu ʻi he toʻukupu ʻo hotau Tupuʻanga Fisifisimuʻá, ʻa ia ko hotau ʻOtuá. ʻOku fakakaukau ha niʻihi kehe kuo ngalo kinautolu ʻi he ʻEikí mo ʻeke maʻu pē “Ko e hā ʻoku hoko ai ʻení?” ʻi he ngaahi tūkungá ni. Ko ha niʻihi ʻoku nau faʻa-kātaki mo tui kia Sīsū Kalaisi pea ʻoku nau lava ʻo sio mo tali ʻa e finangalo ʻo e ʻEikí kiate kinautolú kae lava ʻo fakamoʻui fakalaumālie honau laumālié. ʻOku tau ʻi heni ʻi māmaní ke ako mo tupulaki. Te tau lava māmālie ʻo sio ki he fua ʻo ʻetau ngaahi ngāué; ka kuo pau ke tau ngāue pē mo faʻa kātaki. Naʻe ʻikai teitei faingofua, pea ko e ʻuhinga ia ʻoku tau maʻu ai hotau Fakamoʻui ko Sīsū Kalaisí!

ʻEletā Soares: Mālō, ʻofaʻanga. Fakamatala mātuʻaki mahino.

Ko ha niʻihi hotau ngaahi faingataʻaʻiá ko e tupu ia mei he ngaahi tūkunga ʻo e moʻui fakamatelié, pea he ʻikai ke nau hoko atu ʻi he moʻui kahaʻú. Ko e ʻaho ní, mahalo he ʻikai ke lava ʻo mahino kotoa ʻa e ʻuhinga ʻo ʻetau faingataʻaʻiá pe ngaahi faingamālie te nau ʻomai ke tau tupulaki aí. ʻI heʻetau kātakiʻi lelei ʻi he angatonú, ʻe ala fakahā mai ʻe he ʻEikí ha mahino lahi ange fekauʻaki mo hotau ngaahi faingataʻá pea mo e taumuʻa ʻo ʻenau hoko ʻi heʻetau moʻuí.

Ngaahi Maʻuʻanga Fakamatalá

  1. Vakai, ʻAlamā 7:11–12.

  2. Hangē ko hono fakaʻaongaʻi ʻe Spencer W. Kimball ʻi he Faith Precedes the Miracle (1972), 98. Naʻe akoʻi foki ʻe Pilikihami ʻIongi, “Ko e sivi mo e faingataʻa kotoa pē kuó ke fouá ʻoku ʻaonga ia ki ho fakamoʻuí” (Ngaahi Akonaki ʻa e Kau Palesiteni ʻo e Siasí: Pilikihami ʻIongi [1997], 303).

Paaki