Ngaahi Fakataha Lotu 2024
Ko e Tokanga Taha ʻEtau Moʻuí kia Sīsū Kalaisí


Ko e Tokanga Taha ʻEtau Moʻuí kia Sīsū Kalaisí

Fakataha Lotu Fakaemāmani Lahi maʻá e Kakai Lalahi Kei Talavoú

Sāpate, 18 Fēpueli, 2024

ʻEletā Ulisses Soares: Ko e kotoa ʻo e ngaahi fehuʻi fakaʻofoʻofa kuo tau aleaʻi ʻi he pō ní ko hono tumutumú ko e tefito mahuʻinga taha kuo mou ʻomai ki heʻetau fakataha lotú: “ko e tokanga taha ʻetau moʻuí kia Sīsū Kalaisí.”

Vitioó, kātaki.

POLIVIA LA PASI—FEHUʻI 3

ʻEletā Soares, ʻoku ʻi ai ʻeku fehuʻi. Te tau lava fēfē, ʻi ha māmani faingataʻa pehē, ʻo fakatupulaki ha falala lahi ange ki he Fakamoʻuí mo fakaulo lelei ange atu ʻa e maama ʻa Sīsū Kalaisí ʻi he māmani ko ʻení?

MEKISIKOU SITI #1—FEHUʻI 4

ʻEletā Soares, te u lava fēfē nai ʻo ʻunuʻunu ofi ange ki he mālohi ʻo e ʻOtuá pea, ʻi heʻeku fai iá, ke fakaleleiʻi ai ʻeku moʻuí mo lava ke tokoniʻi ʻa e niʻihi kehé?

FILIPAINI SEPŪ—FEHUʻI 9

ʻEletā Soares, ʻoku ou fie fehuʻi, ʻoku tau fakafaikehekeheʻi fēfē ʻa e fiemaʻu ke haohaoá mei he fakaafe ʻa Kalaisi ke hoko ʻo haohaoa hangē ko Iá?

ʻEletā Soares: Fakamālō lahi atu ʻi hoʻomou holi māʻoniʻoni ke muimui ʻi he Fakamoʻuí kuo fakahaaʻi ʻi he ngaahi fehuʻi ko ʻení. ʻOku fiemaʻu ke mou ʻiloʻi ʻoku tuʻu hotau Fakamoʻui ko Sīsū Kalaisí ʻi he matapā ʻo hotau kuongá, ʻo mafao mai Hono ongo toʻukupu ʻaloʻofá kuo mateuteu, finangalo lelei, pea malava ke ʻōʻōfaki kitautolu ʻaki ʻEne ʻofá. ʻOkú Ne finangalo ke tau hoko ʻo hangē ko Iá, ke tau fakakaukau mo ngāue ʻo tatau mo Iá koʻeuhí ʻokú Ne ʻafioʻi ko e founga ia ke maʻu ai ʻa e nonga mo e fiefia tuʻuloá. Tuʻunga ʻi he meʻá ni, ʻoku fakaafeʻi maʻu pē kitautolu ʻe he Fakamoʻuí ke tau ʻunu ʻo ofi ange kiate Ia pea muimui fakaʻaufuli ʻiate Ia. Fakakaukau ki he fakaafé ni kuo lekooti ʻi he folofolá:

“Sio pē kiate au ʻi he fakakaukau kotoa pē; ʻoua ʻe tālaʻa, ʻoua ʻe manavahē.” ʻI heʻetau tali ʻa e fakaafe ko ʻení, ʻoku fakahoko leva ʻe he Fakamoʻuí ʻa ʻEne ngaahi talaʻofa fakaofó, kau ai ʻa e ʻaʻeva ʻi Heʻene māmá pea maʻu ʻa e fakahinohino fakafoʻituitui ʻi heʻetau moʻuí.

ʻOku fiemaʻu ke fakafenāpasi ʻetau fakakaukaú mo e ngaahi holí ki he Fakamoʻuí kae nofotaha ʻetau moʻuí ʻiate Ia. Ke fakahoko ʻa e feingá ni, ʻoku fiemaʻu ke tau fāifeinga ke ako lahi ange kiate Ia, ʻai ʻetau moʻuí ke fenāpasi mo ʻEne ongoongoleleí maʻu pē, pea feinga faivelenga fakaʻaho ke tokanga ki he meʻa kotoa pē ʻoku leleí.

ʻI heʻetau feinga ke fakafenāpasi ʻetau moʻuí mo e Fakamoʻuí, te tau ala puputuʻu pe ko e hā ʻa e ʻuhinga ke hoko ʻo haohaoa ʻia Kalaisí mo e fiemaʻu ke haohaoá. ʻOfaʻanga, te ke fie vahevahe ha fakakaukau ki ai?

Sisitā Rosana Soares: ʻIo. ʻOku ou toe fie fakaongo atu ʻa e meʻa naʻe akoʻi ʻe ʻEletā Veni Sitenifila mei he Kau Fitungofulú fekauʻaki mo e meʻá ni. Naʻá ne pehē ʻoku fiemaʻu ke tau manatuʻi ʻoku ʻikai tatau ʻa e fiemaʻu ke haohaoá mo e hoko ʻo haohaoa ʻia Kalaisí. ʻOku fiemaʻu ki he tuʻunga haohaoá ha tuʻunga moʻui māʻolunga fakaekita ʻoku taʻemalava ʻa ia ʻoku fakahoa ai kitautolu ki he niʻihi kehé. ʻOku fakatupu heni ʻa e ongoʻi halaiá mo e loto-hohaʻá, mo ʻai ke tau fie holomui mo fie nofo mavahé.

Ko e hoko ʻo haohaoa ʻia Kalaisí ko ha meʻa kehe ia. Ko e founga ia—ʻo e hoko ʻo hangē ko e Fakamoʻuí—ʻoku tataki ʻi he ʻofa ʻe he Laumālie Māʻoniʻoní. ʻOku fokotuʻu ʻa e ngaahi tuʻunga moʻui māʻolungá ʻe ha Tamai Hēvani angaʻofa mo tokaimaʻananga pea ʻoku fakamatalaʻi mahino ia ʻi he ngaahi fuakava ʻoku fakaafeʻi kitautolu ke tau talí. ʻI heʻetau tali ʻa e fakaafe ʻa e Fakamoʻuí ke haʻu kiate Iá, ʻoku tau fakatokangaʻi leva ai ʻoku lelei feʻunga pē hotau lelei tahá pea ʻe fakakakato ʻa e taʻekakató ʻe he ʻaloʻofa ʻa ha Fakamoʻui ʻofa ʻi ha ngaahi founga ʻoku ʻikai ke tau lava ʻo mafakakaukaua.

ʻEletā Soares: Siʻoku ngaahi kaungāmeʻa, ko e kau ki he foungá ni, ʻo ʻikai toe fehuʻia, ko ha ngāue māmālie ia ʻi he moʻuí pea ʻoku fiemaʻu ki ai ha tui lahi ange kae ʻikai ko ha kihiʻi tui. Ka ʻi heʻetau tali iá, te tau aʻusia ha fiefia, nonga, mo ha tupulaki fakalaumālie, pea ʻe lava ke hoko ʻa e ngaahi ʻulungaanga ʻo e Fakamoʻuí ko hotau ʻulungaanga, pea lava ke tohitongi hono ʻīmisí ʻi hotau fofongá.

Kuó u sio tonu ʻi he founga hono ʻomai ʻe he tokanga taha ʻa ʻetau moʻuí ki he Fakamoʻuí, ha ivi ke matuʻuaki ʻa e ngaahi faingataʻá, vaivaí, mo e mamahi ʻo e moʻuí, ʻa ē ʻoku fuʻu faingataʻa ke fuesia taʻekau ai ʻEne tokoní mo Hono mālohi faifakamoʻuí. ʻOku ʻi ai haku kaungāmeʻa ʻokú ne siʻi foua ha fokoutua faingataʻa, pea ʻoku ʻikai lelei hono siví. ʻOku ʻikai hohaʻa ʻa e kaungāmeʻa ko ʻení ki he meʻa ʻe ala hokó. Ko siʻono lotó ke ʻiloʻi pe naʻe toʻa mo lotolahi ʻi heʻene fakamoʻoni ki he Fakamoʻui ko Sīsū Kalaisí ʻi siʻene moʻuí. ʻOku mahino kiate au naʻe tokanga ʻa e moʻui ʻa e kaungāmeʻá ni ki he Fakamoʻuí mo ʻosi ongoʻi ʻa e mafao mai Hono toʻukupú ʻo ʻōʻōfaki iá, tautautefito ʻi ha taimi faingataʻa pehē.

Naʻe akoʻi ʻe Palesiteni Nalesoni: “ʻOku fiemaʻu ha ngāue ʻiloʻi pau mo hokohoko ke fakafonu ʻetau moʻui fakaʻahó ʻaki [ʻa e] folofola [ʻa e Fakamoʻuí], ʻEne ngaahi akonakí, mo ʻEne ngaahi moʻoní.” ʻOku ʻikai ha meʻa te ne fakaafeʻi lahi ange ʻa e Laumālié ka ko hono tuku ko ia ʻetau tokangá kia Sīsū Kalaisí.

Siʻoku ngaahi kaungāmeʻa ʻofeina, te u pehē kuo tau fakaofi ki he ngataʻanga ʻo ʻetau aʻusia fakataha fakaʻofoʻofá. Kimuʻa peá u fakahoko ʻeku lea fakaʻosí, ʻoku ou fie fakaafeʻi ʻa Brother mo Sisitā Uepi ke na vahevahe ha fakamoʻoni nounou pea hoko atu ai hoku uaifi ʻofeiná. Te ke fai nai ia? Mālō ʻaupito.

Sisitā Kristi Webb: Ngaahi tuongaʻane mo e ngaahi tokoua, ʻoku ou ʻofa ʻi hotau Fakamoʻui, ko Sīsū Kalaisí. Kuo liliu ʻeku moʻuí ʻi he fakaʻau ke mahino ʻEne ʻofa haohaoá. Naʻá Ne liliu au. ʻOku ou fakamoʻoni ʻokú Ne moʻui. ʻOku ou fakamoʻoni ʻokú Ne ʻofa ʻiate kitautolu takitaha. ʻOku ou fakamoʻoni naʻá Ne foaki ʻEne moʻuí ke huhuʻi kitautolu. ʻOku ueʻi fakalaumālie fakaʻaho au ʻe he sīpinga ʻo ʻEne loto fakatōkilaló, talangofuá, mo e ʻofá. ʻOkú Ne akoʻi au ʻi he founga ke u falala mo tauhi ai ki heʻeku Tamai Hēvaní. Ko Ia hoku māmá, mālohí, mo e ʻamanaki leleiʻangá. ʻI he huafa ʻo Sīsū Kalaisí, ʻēmeni.

Brother Chad H Webb: Ko ha faingamālie moʻoni ke ma ʻi heni mo kimoutolu ʻi he poó ni fakataha mo ʻEletā mo Sisitā Soālesi. ʻOku ou fie tānaki ʻeku fakamoʻoni ki he uiuiʻi ʻo ʻEletā Soālesi ko ha ʻAposetolo ʻa e ʻEiki ko Sīsū Kalaisí. ʻOku ou ʻiloʻi foki ko Palesiteni Nalesoní ko e palōfita ia ʻa e ʻEikí ʻi māmani ʻi he ʻahó ni. ʻOku ou toe tānaki atu ʻeku fakamoʻoní ʻoku ʻofa ʻa e Tamai Hēvaní ʻiate kimoutolu. ʻOku ʻi ai Haʻane palani haohaoa ʻo e fiefiá ke fakamoʻui mo hakeakiʻi ʻa ʻEne fānaú. Ko Sīsū Kalaisi ʻa e tokotaha mahuʻinga ʻo e palani haohaoa ko iá pea ko e Fakamoʻui mo e Huhuʻi ia ʻo māmaní. Ko hotau faʻifaʻitakiʻanga haohaoá Ia. Ko Ia ʻa e Kalaisi moʻuí. Ko ha ʻOtua ʻo e fakahaofí. Te tau lava ʻo falala kiate Ia ʻaki hotau lotó kotoa. ʻOku ou houngaʻia lahi ke hoko ko ha mēmipa ʻo Hono Siasí pea mo e ngaahi tāpuaki kotoa ʻoku tau maʻu ʻi Heʻene ongoongolelei kuo fakafoki maí. ʻI he huafa ʻo Sīsū Kalaisí, ʻēmeni.

Sisitā Rosanna Soares: Siʻoku ngaahi kaungāmeʻa ʻofeina, ʻoku ou fakamālō foki ki ha ʻOtua ʻoku kau ʻi he ngaahi meʻa iiki ʻi heʻetau moʻuí. ʻOkú Ne ʻafioʻi ʻa e meʻa ʻoku tau fiemaʻú, pea ʻokú Ne maʻu ʻa e tali ki heʻetau ngaahi fehuʻí. Ko e meʻa pē ʻoku fiemaʻú ke tau kole! ʻI heʻetau fakahaaʻi ʻetau faʻa kātakí, houngaʻiá, mo ʻetau tui kiate Iá ʻo fakafou ʻi he lotu fakamātoató, ʻokú Ne ʻi ai maʻu pē, ʻo mateuteu ke tokoniʻi kitautolu. He ʻikai ʻaupito te Ne teitei liʻaki kitautolu. Neongo kapau ʻoku ʻikai ke tau ongoʻi ʻokú Ne ʻi ai, ʻokú Ne ʻi ai maʻu pē.

Pea ko e meʻa ʻoku ou maʻu ai ʻa e ʻamanaki lelei lahi tahá ko hono ʻiloʻi ko ia ʻoku tau maʻu ha Fakamoʻui ʻokú Ne tataki Hono Siasi ʻi he māmaní ʻo fakafou ʻia Palesiteni Nalesoni mo ʻEne kau palōfitá, kau tangata kikité, mo e kau tangata maʻu fakahaá. ʻI he huafa ʻo hotau Fakamoʻui ko Sīsū Kalaisí, ʻēmeni.

Paaki