Ystävien kesken
Pelastus rantakivien välistä
Haastattelusta Haley Yanceyn kanssa.
Kun olin kuusivuotias, perheemme lähti retkelle joelle. Vesi oli hyvin kylmää, koska se tuli Chilen vuorilta. Kun olimme jonkin aikaa leikkineet joella, minä halusin lämmitellä.
Aurinko paistoi läheisille kiville. Niinpä painoin selkäni vasten yhtä kiveä ja nostin jalkani toiselle ottaakseni aurinkoa.
Kivien pinnalla oli liukasta sammalta, minkä vuoksi minä hitaasti liu’uin alemmas. Se tapahtui niin hitaasti, etten ymmärtänyt, että olin liukumassa.
Mutta sitten jäin jumiin! Polveni painuivat rintaani vasten. En voinut hengittää. En voinut liikkua. Ja olin liukumassa yhä alemmas! Joka sekunti polveni painuivat lujemmin rintaani vasten. Katseeni oli kohti taivasta, ja kaikki valo oli häviämässä.
Sitten näin veljeni kasvot. Hän otti minua kädestä ja veti minut ylös. En ollut enää jumissa! Pystyin hengittämään ja näkemään taas valon.
Jeesus Kristus on Vapahtajamme ja vanhin veljemme. Hän tietää aina, missä me olemme. Hän vetää meidät pois vaarasta. Hän on aina ojentamassa meille käden.
Kuvitus Kelly Kennedy