Pioneereja jokaisessa maassa
Vaha’i Tonga
Esimerkki Tongassa
Kirjoittajat asuvat Waikatossa Uudessa-Seelannissa ja Utahissa Yhdysvalloissa.
Vaha’i jatkoi rukoilemista, ja yhtenä päivänä se oli erilaista.
Vaha’i polvistui vuoteensa ääreen pitämään rukouksensa. Se oli hänen ensimmäinen iltansa sisäoppilaitoksessa, ja samassa huoneessa oli paljon muitakin poikia. Yksikään heistä ei ollut Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon jäsen niin kuin hän oli.
”Rakas taivaallinen Isä…” Vaha’i alkoi rukoilla sydämessään. Mutta se ei ollut helppoa. Muut pojat juttelivat ja nauroivat äänekkäästi.
”Hei, katsokaa!” yksi hänen huonetovereistaan, Akau, huusi. ”Hän rukoilee!”
Vaha’i liikahti vaivautuneena. Hän tiesi, että Akau teki hänestä pilaa. Mutta hän teeskenteli, ettei kuullut Akauta. Hän vain jatkoi rukoilemista.
Kun Vaha’i kuuli evankeliumista, hänen isovanhempansakaan eivät olleet oikein pitäneet kirkosta. Vaha’i oli käynyt Alkeisyhdistyksessä enonsa tai ystäviensä kanssa.
Kun hän täytti 12, hän päätti mennä kasteelle. Hänen isovanhempansa eivät alkuun ilahtuneet siitä. Mutta sitten hänen isoäitinsä sanoi: ”Tästä lähtien sinä olet sen kirkon jäsen. Me haluamme, että pysyt uskollisena.”
Nyt kun Vaha’i oli muualla koulussa, hän oli päättänyt tehdä juuri niin. Niinpä hän jatkoi rukoilemista. Silloinkin kun muut pojat tekivät hänestä pilaa.
Yhtenä iltana, kun Vaha’i polvistui, hän kuuli jotakin erilaista.
”Hei, olkaa hiljaa! Vaha’i rukoilee”, joku sanoi.
Vaha’i päätti rukouksensa ja avasi silmänsä.
Akau istui hänen vuoteellaan. ”Se on sinulle tosi tärkeää, vai mitä?”
Vaha’i nyökkäsi. ”Niin on.”
Sen jälkeen muut pojat olivat hiljaa aina kun Vaha’i rukoili. Pian Akau alkoi polvistua hänen kanssaan. Muutkin pojat liittyivät mukaan. Lopulta kaikki pojat huoneessa polvistuivat rukoilemaan Vaha’in kanssa joka ilta.
Vaha’i tunsi itsensä onnelliseksi. Hän ei ollut koskaan kokenut perherukousta kotona. Mutta nyt hän voisi pitää perherukouksen koulutoveriensa kanssa!
Yhtenä päivänä Vaha’i sai idean. Oli tulossa iso kirkon kokous. Hän voisi kutsua sinne ystävänsä!
Rukouksen jälkeen Vaha’i kertoi kaikille kokouksesta. ”Sitä sanotaan piirikonferenssiksi”, hän sanoi. ”Ihmiset tulevat oppimaan Jeesuksesta. Te kaikki voitte tulla, jos haluatte!”
Koska heidän olisi lähdettävä koulusta mennäkseen kokoukseen, jokaisen pojan oli allekirjoitettava paperi luvan saamiseksi. Vaha’i hämmästyi, kun hän näki paperin. Luettelossa oli 77 nimeä!
Vaha’in sydämessä oli lämmin tunne, kun hän istui yhdessä luokkatoveriensa kanssa, joita oli riveittäin, ja kuunteli puheita konferenssissa. Akau ja muutamat muutkin tunsivat varmastikin lämmön sisällään. Konferenssin lähestyessä loppuaan seitsemän heistä halusi mennä kasteelle!
Sinä iltana pidettyään rukouksen ystäviensä kanssa Vaha’i piti vielä oman rukouksensa. ”Kiitos siitä, että olet siunannut minua hyvillä ystävillä”, hän sanoi taivaalliselle Isälle. ”Ja että autoit minua olemaan hyvä esimerkki.”