Pioneereja jokaisessa maassa
Kim Ho Jik
Kirkon ensimmäinen korealainen jäsen
Jumala oli tuonut hänet sinne erityisestä syystä.
Kim Ho Jik veti syvään henkeä. Hän oli aloittamassa opiskelemisen ja opettamisen yliopistossa Yhdysvalloissa.
Oppiminen oli tärkeää Ho Jikille. Hän halusi oppia mahdollisimman paljon ravinnosta. Se auttaisi häntä parantamaan ihmisten elämää Etelä-Koreassa, josta hän oli kotoisin.
Ho Jik kantoi laatikollisen kirjoja portaita pitkin uuteen toimistoonsa.
”Hei”, viereisen toimiston mies tervehti häntä. ”Minä olen Oliver. Minäkin opiskelen täällä.”
”Hauska tavata”, Ho Jik sanoi.
Viikot vierivät. Ho Jikistä ja Oliverista tuli keskenään ystäviä. He juttelivat siitä, mitä he oppivat. Ho Jik huomasi, että Oliver ei ikinä juonut eikä polttanut. Oliver ei myöskään työskennellyt sunnuntaisin. Miksiköhän, Ho Jik mietti.
Eräänä päivänä Oliver antoi Ho Jikille kirjan. Se käsitteli uskonkappaleita. ”Tämä kirja kertoo sinulle, mihin minä uskon”, Oliver sanoi. ”Kerro, jos haluat tietää lisää.”
Ho Jik luki kirjan alle viikossa. Oliver antoi hänelle toisen kirjan – Mormonin kirjan. Ho Jik luki senkin nopeasti. Hän alkoi käydä kirkossa Oliverin kanssa. Mutta hän ei ollut varma, halusiko hän mennä kasteelle.
Pian koitti Oliverin viimeinen päivä yliopistossa. Ho Jik näki hänet käytävässä. ”Uskon, että Jumala toi sinut tänne erityisestä syystä”, Oliver sanoi. ”Mutta ei vain siksi, että voisit opettaa kansallesi ravinnosta. Sinun on kerrottava heille myös evankeliumista.”
Ho Jik pohti pitkään Oliverin sanoja. Viimein hän päätti mennä kasteelle. Hänet kastettiin samassa joessa, jossa Joseph Smith oli kastettu 122 vuotta aiemmin!
Kun Ho Jik valmistui yliopistosta, hän palasi takaisin Etelä-Koreaan. Hän oli innoissaan, kun pääsi kertomaan evankeliumista perheelleen. Hän kertoi myös monille muille Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkosta.
Ho Jikista tuli johtaja. Hän työskenteli tärkeissä tehtävissä opetus- ja hallintoalalla. Hän auttoi maansa kansalaisia saamaan ravinteikkaampaa ruokaa. Hänellä oli suuri vaikutus heidän elämäänsä.
Mutta Ho Jik halusi saada aikaan vielä enemmän. Lähetyssaarnaajat eivät saaneet opettaa Koreassa. Ho Jik halusi siihen muutoksen. Hän tiesi, että jos hän pyytäisi hallitusta antamaan lähetyssaarnaajille luvan opettaa, hän voisi joutua vaikeuksiin. Mutta hän tiesi sen olevan sen arvoista. Hän oli valmis luopumaan kaikesta, jos hän voisi tuoda evankeliumin Koreaan.
Ho Jik pyysi hallitusta antamaan lähetyssaarnaajille luvan opettaa Etelä-Koreassa. Ja hallitus vastasi myöntävästi! Pian lähetyssaarnaajat saapuivat, ja Ho Jik auttoi heitä opettamaan entistä suurempaa joukkoa ihmisiä.
Ho Jik tiesi, että Oliver oli ollut oikeassa. Hänet oli lähetetty tuohon yliopistoon, jotta hän saisi kuulla evankeliumista. Hän oli kiitollinen siitä, että Jumala oli siunannut häntä evankeliumilla ja mahdollisuudella levittää sitä.
Etelä-Korea on maa Itä-Aasiassa.
Nykyään Etelä-Koreassa on yli 88 000 kirkon jäsentä.
Maan pääkaupungissa Soulissa on myös temppeli.
Kim Ho Jikista tuli soijapavun ravintoarvon asiantuntija.
Ho Jikin lapset kastettiin kirkkoon ensimmäisten joukossa Koreassa.
Ho Jik käänsi uskonkappaleet koreaksi.
Kuvitus Alyssa Tallent