Todistamme Jeesuksesta Kristuksesta sanoin ja teoin
Kun pyrimme elämään elämäämme sopusoinnussa Jeesuksen Kristuksen evankeliumin kanssa, meidän käytöksemme on elävä todistus Lunastajastamme.
Kasteessa yksi lupauksistamme on, että olemme halukkaita ottamaan päällemme Jeesuksen Kristuksen nimen. Tarkoitukseni tänään on muistuttaa meitä siitä, että me voimme osoittaa Jumalalle, että otamme Hänen Poikansa nimen päällemme, todistamalla sanoin ja teoin, niin usein kuin voimme, että Jeesus on Kristus.
Palvellessaan ja opettaessaan ihmisiä Amerikan mantereella ylösnousemuksensa jälkeen Vapahtaja julisti:
”Eivätkö he ole lukeneet kirjoituksia, jotka sanovat, että teidän täytyy ottaa päällenne Kristuksen nimi, joka on minun nimeni? Sillä tällä nimellä teitä kutsutaan viimeisenä päivänä;
ja jokainen, joka ottaa päällensä minun nimeni ja kestää loppuun asti, pelastuu viimeisenä päivänä.”1
Presidentti Russell M. Nelson on opettanut meille, että ”Vapahtajan nimen päällemme ottamiseen sisältyy se, että julistamme ja todistamme muille – teoillamme ja sanoillamme – että Jeesus on Kristus”2.
Meillä Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon jäsenillä on siunaus ja etuoikeus olla Herran ja Hänen nimensä todistajina kaikkialla, missä olemme.3 Kun pyrimme elämään elämäämme sopusoinnussa Jeesuksen Kristuksen evankeliumin kanssa, meidän käytöksemme on elävä todistus Lunastajastamme ja Hänen nimestään. Lisäksi me todistamme Kristuksesta sanoin kertomalla muille, mitä me uskomme, tunnemme tai tiedämme Jeesuksesta Kristuksesta.
Kun lausumme nöyrästi todistuksemme Herrasta sanoillamme ja teoillamme, Pyhä Henki vahvistaa4 niille, joilla on vakaat aikeet, avoin sydän ja aulis mieli, että Jeesus todellakin on Kristus.5
Haluaisin kertoa kaksi äskettäistä ja innoittavaa esimerkkiä jäsenistä, jotka osoittavat Jumalalle, että he ottavat päälleen Jeesuksen Kristuksen nimen puhumalla Hänestä ja lausumalla puhtaan todistuksen Herrasta kirkon kokouksissa.
Ensimmäinen esimerkki: Kun vaimoni Elaine ja minä kävimme Espanjassa vuonna 2022, osallistuimme siellä sunnuntaikokouksiin kirkon pienessä yksikössä. Kun istuin korokkeella ja vaimoni istui seurakuntalaisten joukossa, huomasin hänen istuvan erään iäkkään naisen vieressä. Kun sakramenttikokous päättyi, kävelin Elainen luo ja pyysin häntä esittelemään minut uudelle ystävälleen. Hän teki niin ja kertoi, että tämä nainen, joka ei ollut kirkon jäsen, oli käynyt kirkossa parin vuoden ajan. Kun kuulin sen, kysyin tältä Jumalaa pelkäävältä naiselta, mikä oli saanut hänet palaamaan ja osallistumaan kokouksiimme niin pitkän aikaa. Nainen vastasi lempeästi: ”Minusta on ihanaa tulla tänne, koska kokouksissanne puhutaan Jeesuksesta Kristuksesta.”
Selvästikin kirkon jäsenet siinä seurakunnassa Espanjassa puhuivat, opettivat ja todistivat Kristuksesta kokouksissaan.
Toinen esimerkki: Palveltuani Brasilian vyöhykkeellä sain uuden toimeksiannon palvella kirkon keskustoimistossa. Kun muutimme Salt Lake Cityyn tämän vuoden heinäkuun lopussa, osallistuimme sunnuntaikokouksiin uudessa ja suurenmoisessa seurakunnassamme. Yksi näistä kokouksista oli paasto- ja todistuskokous. Kun jäsenet olivat kunnioittavasti nauttineet sakramentin, he nousivat seisomaan ja lausuivat vilpittömän todistuksen Vapahtajasta yksi toisensa jälkeen. Kokous keskittyi Jeesukseen Kristukseen, ja saatoimme selvästi tuntea Hengen. Me rakennuimme, ja uskomme vahvistui. Jos siinä kokouksessa olisi ollut kirkon ystäviä, jotka vilpittömästi etsivät totuutta, he olisivat tunnistaneet, että tämä on Jeesuksen Kristuksen kirkko.
Millainen siunaus onkaan nähdä, että kirkkomme kokoukset ovat meille oivallisia tilaisuuksia todistaa Kristuksesta ja osoittaa Jumalalle, että riemuitsemme ottaessamme päällemme Hänen Poikansa nimen.
Saanen nyt mainita voimallisen esimerkin siitä, kuinka otamme Jeesuksen Kristuksen nimen päällemme todistamalla Hänestä teoillamme.
Viime elokuussa olin vanhin Jonathan S. Schmittin mukana Feather Riverin temppelin avoimien ovien tilaisuudessa Yuba Cityssä Kaliforniassa Yhdysvalloissa. Siellä sain siunauksen opastaa ryhmiä temppelikierroksella. Eräässä näistä ryhmistä oli mukana kirkon jäsen Virgil Atkinson ja seitsemän muihin uskontokuntiin kuuluvaa ystävää. Vierailun loppupuolella temppelin sinetöimishuoneessa veli Atkinson ilmaisi liikuttuneena rakkautensa ystäviään kohtaan, jotka olivat tulleet temppeliin sinä päivänä. Miltei heti kun hän oli tehnyt niin, eräs nainen ryhmästä nousi seisomaan ja sanoi: ”Me kaikki rakastamme Virgilia. Hän ei ole koskaan tyrkyttänyt meille uskoaan. Mutta hän ei myöskään kainostele sitä. Hän vain elää sen mukaan, mihin uskoo.”
Vuosien varrella veli Atkinsonin Kristuksen kaltainen elämä on ollut voimallisena todistuksena hänen ystävilleen. Hänen esimerkkinsä on vahva todiste siitä, että hän on ottanut päälleen Kristuksen nimen.
Lopuksi saanen kertoa, mitä olen oppinut siitä, kuinka ottaa päällemme Kristuksen nimi ja todistaa Hänestä käyttämällä kirkon oikeaa nimeä.
Presidentti Nelson, Jumalan elävä profeetta, sanoi vuoden 2018 yleiskonferenssipuheessa nimeltä ”Kirkon oikea nimi”: ”Se on oikaisu. Se on Herran käsky. Joseph Smith ei nimennyt kirkkoa, joka palautettiin hänen kauttaan, eikä sitä tehnyt Mormon. Vapahtaja itse sanoi: ’Sillä näin kirkkoani on kutsuttava viimeisinä aikoina, nimittäin Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkoksi’ [OL 115:4].”6
Me kaikki lähdimme yleiskonferenssista sinä päivänä sitoutuneina ja päättäväisinä seuraamaan profeettaa ja siitä lähtien käyttämään kirkon ilmoitettua nimeä. Tarkkailin todella itseäni varmistaakseni, että käytin kirkon oikeaa nimeä. Ensimmäisillä kerroilla minun oli oltava asiasta hyvin tietoinen, jotta en antaisi itseni palata vanhoihin tapoihin. Ensimmäisten yritysten jälkeen tuntui luontevammalta käyttää kirkon ilmoitettua nimeä. Myönnän, että monesti minulla oli tapana sanoa kirkon nimi nopeasti. Olin huolissani siitä, että ihmiset eivät kiinnittäisi huomiota kirkon koko nimeen ja että he saattaisivat pitää sitä vähän pitkänä.
Myöhemmin kuitenkin tajusin, että kirkon koko nimen lausuminen harkitusti antoi minulle arvokkaita tilaisuuksia lausua Jeesuksen Kristuksen nimen ja itse asiassa todistaa Vapahtajasta julistamalla Hänen nimeään kirkon nimessä. Huomasin myös, että kun mainitsin kirkon oikean nimen muiden kuullen, muistin useammin Jeesusta Kristusta ja tunsin Hänen vaikutuksensa elämässäni.
Seuraamalla profeettaa me kaikki voimme oppia todistamaan enemmän Jeesuksesta Kristuksesta käyttämällä kirkon oikeaa nimeä ja ottamalla siten täydemmin päällemme Herran nimen.
Tänä lepopäivän aamuna todistan ilomielin, että presidentti Nelson on Jumalan elävä profeetta ja että Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkko on Kristuksen palautettu kirkko. Todistan nöyrästi Jumalan Pojasta ja Hänen jumalallisuudestaan. Hän on Jumalan Esikoinen ja ainosyntyinen Poika, meidän Vapahtajamme ja Lunastajamme, Immanuel.7 Jeesuksen Kristuksen nimessä. Aamen.