Työnhakua, elämän kohottamista

NEIL K. NEWELL

huoltotyöosasto

Kirkon työllisyysohjelmilla on kansainvälinen ulottuvuus – ja pitkäkestoinen kyky kohottaa niitä ihmisiä, joita ne koskevat.

Yanira Torres El Salvadorista oli nähnyt parempiakin päiviä. Hänen miehensä oli jättänyt hänet, hän asui vanhempiensa luona, oli työtön ja vailla tuloja. Mikä pahempaa, hänen pieni tyttärensä oli sairas ja vaati jatkuvaa hoitoa.

Kirkon jäsenenä hän oli kuullut kirkon työllisyyspalveluista – San Salvadorissa oli työllisyystoimisto – mutta ennen kuin hänen tyttärensä terveys paranisi, hän ei voisi etsiä työtä, saati sitten vastaanottaa kokopäivätyötä.

Vaikka Yaniran isä José oli itsekin työtön eikä kuulunut kirkkoon, hän tarjoutui käymään kirkon työllisyystoimistossa katsomassa, mitä tietoja hän voisi saada tyttärensä auttamiseksi. ”Ehkä voin tuoda sinulle keskuksesta jotakin, mistä saattaisi olla sinulle hyötyä”, hän sanoi.

Se päätös muutti hänen elämänsä.

José ilmoittautui urapajaan ja alkoi noudattaa siellä oppimiaan periaatteita. Puolen vuoden kuluttua hän ei ollut vain löytänyt hienoa työpaikkaa kirjanpitäjänä, vaan hänet ja hänen vaimonsa oli kastettu kirkon jäseniksi.

Yanira puolestaan – tyttärensä tervehdyttyä – sovelsi myös keskuksessa oppimiaan asioita ja sai työpaikan vastaanottovirkailijana.

Rudy Rodriguez, San Salvadorissa sijaitsevan työllisyyskeskuksen johtaja El Salvadorissa sanoo, että ”kun perhe on työttömänä, äidit ja isät saattavat katsoa toisiaan ja miettiä: ’Mitä me annamme perheellemme tänään syötäväksi?’ Huoli jäytää heidän päiviään ja vainoaa heidän öitään jättäen vain vähän tilaa muille pyrkimyksille. Ja kun he vihdoin saavat työtä – tilaisuuden huolehtia itsestään ja lapsistaan – heidän elämässään tapahtuu vallankumous. ”

Vallankumoukseksi tämä on ollut hiljainen.

”Työllisyyskeskusten avaaminen eri puolilla ei ole toimintaa, joka herättäisi monien kirkon jäsenten kiinnostuksen”, sanoo Harold C. Brown, kirkon huoltotyöpalveluiden toimitusjohtaja. ”Mutta se saa aikaan merkittävän muutoksen ihmisten elämässä.”

Vuonna 1999 ensimmäinen presidenttikunta ja kahdentoista apostolin koorumi hyväksyivät työllisyyskeskusten määrän merkittävän lisäyksen kirkon kansainvälisillä alueilla ihmisten auttamiseksi hankkimaan taitoja, joita tarvitaan hyvän työpaikan saamisessa, pienyrityksen perustamisessa tai pienyrityksen kehittämisessä. Kuusi vuotta myöhemmin kirkon työllisyystoimistoja on toiminnassa 43 maassa eri puolilla maailmaa. Vuonna 2004 ne auttoivat yli 200 000 henkilöä löytämään uusia koulutus-, työllistymis- ja itsensä työllistämisväyliä.

Kansainväliset työllistämishankkeet ovat tervetullut apu kirkon jäsenille, jotka asuvat maissa, joissa työttömyys- ja vajaatyöllisyys- asteet ovat äärimmäisen korkeita. Monissa maissa ei ole vastaavia palveluja jäsenten auttamiseksi parantamaan taloudellista tilaansa. Siten kirkon hankkeet ovatkin olleet siunauksena tuhansien perheiden, lähetystyössä palvelleiden nuorten ja paikallisten kirkon johtajien elämässä.

Kansainväliset työllisyyskeskukset

Timothy Q. Sloanilla, MAP-työllisyyspalveluiden johtajalla, on selkeä käsitys siitä, millaisilta työllisyyskeskusten pitäisi näyttää kaikkialla maailmassa. ”Toimistomme ovat ammattimaisesti kalustettuja ja sijaitsevat keskeisillä paikoilla”, hän sanoo. on varustettu tietokoneilla ja Internet-yhteyksillä, niin että työnhakijat voivat etsiä työnsaantimahdollisuuksia ja tarkastella työnhakutietoja. Saatavana on tietoa myös paikallisista kouluista ja yksityis- yrittäjille tarjolla olevista palveluista. Mikä vielä tärkeämpää, toimistohenkilökunta ja vapaaehtoistyöntekijät luovat ilmapiirin, jonne tullessaan työttömät jäsenet, jotka tuntevat itsensä lannistuneiksi tai toivottomiksi, voivat tuntea itsensä tervetulleiksi ja saada apua.

Kirkon vapaaehtoistyöntekijät ja lähetyssaarnaajat pyörittävät useimpia toimistoja, mutta muutamissa toimistoissa on kokoaikaisia palkattuja työntekijöitä. Näiden työntekijöiden ei odoteta vain auttavan niitä, jotka tulevat etsimään työtä tai perustamaan yrityksen, vaan he myös käyttävät aikaa luodakseen yhteyksiä paikallisiin elinkeinoelämän, koulutuksen ja yhteiskunnan johtajiin. Tämän verkostoitumisen tuloksena on löydetty tuhansia työpaikkoja, apurahoja ja stipendejä.

Marco Flores, MAP-työllisyyspalveluiden johtaja Méxicossa, kertoo eräästä yrityksestä, joka lopulta suostui haastattelemaan MAP-työllisyyspalveluiden kautta tulevia työnhakijoita: ”He soittivat pian sen jälkeen minulle takaisin ja sanoivat: ’Ihmiset, joita lähetitte, eivät polta eivätkä juo. He ovat rehellisiä. He pukeutuvat kuin ammattilaiset. Ja sen lisäksi te ette veloita meitä tästä palvelusta! Miten te sen teette?’”

He voivat tuskin uskoa, että tämä oli palvelua, jota kirkko antoi ilman, että siitä aiheutui kustannuksia heidän yritykselleen. Nyt kun yritys on palkannut muutamia kirkon jäseniä, sieltä soitetaan MAP-työllisyyspalveluihin useammin. ”Meillä on avoin työpaikka”, he sanovat. ”Haluamme saada siihen myöhempien aikojen pyhän.”

Paulo Araujo, työllisyyspalveluiden johtaja Brasiliassa, selittää, että eräs huolenaihe tässä maassa on suuri määrä lähetystyössä palvelleita nuoria, jotka eivät löydä työtä. ”Aivan liian monelta puuttuu lukion päästötodistus”, hän sanoo.

Veli Sloan muistaa, kuinka hän matkusti Brasiliassa ja vieraili useissa kouluissa, joissa annettiin aikuisille opetusta, jonka tarkoituksena oli auttaa heitä suorittamaan lukio-opinnot loppuun. ”Yksi niistä oli erityisen vaikuttava. Yhdeksänkymmentä prosenttia opiskelijoista, jotka kävivät puoli vuotta kestävän kurssin, onnistui suorittamaan lukion loppuun.”

Vaikka koulun taloudellinen tilanne oli hyvä, oli siellä silti monta tyhjää pulpettia. ”Kunpa vain saisimme ne täytettyä”, koulun johtaja sanoi. Veli Sloan kertoi johtajalle lähetystyössä palvelleista nuorista, jotka saattaisivat olla kiinnostuneita koulunkäynnistä. ”Mitä jos ehdottaisimme noille nuorille miehille ja naisille, että he harkitsisivat teidän kouluanne niin että he saisivat lukion päästötodistuksen?” hän kysyi.

”Me olisimme mielissämme, jos saisimme sellaisia opiskelijoita!” rehtori vastasi.

”Jos lähettäisimme teille opiskelijaryhmiä, niin olisiko mahdollista saada 10, 20 tai jopa 50 prosentin alennus heidän lukukausimaksuistaan?”

Kyllä, sanoi johtaja, sellainen olisi todellakin mahdollista. Keskustelun päätteeksi he sopivat 45 prosentin apurahasta, joka myönnettäisiin lukukausimaksuun. Tämän alennuksen saatuaan yli puolet lähetystyössä palvelleista nuorista, jotka ilmoittautuivat kouluun, anoi apua myös kirkon jatkuvasta koulutusrahastosta, joka myöntää lainoja kehitysalueiden jäsenille. Tämä järjestely mahdollisti heidän opiskelunsa.

MAP-työllisyyskeskukset työskentelevät käsi kädessä jatkuvan koulutusrahaston kanssa, selittää veli Sloan. ”Jatkuvalta koulutusrahastolta lainaa hakevien opiskelijoiden edellytetään ilmoittautuvan urapajaan, jossa he voivat tutkia ammatti- ja koulutusvaihtoehtoja. MAP-työllisyyspalvelut auttavat koulutusrahastolta lainan saaneita opiskelijoita etsimään osa-aikatöitä ja ottamaan selvää muista rahoitusmahdollisuuksista, kuten apurahoista, stipendeistä ja lainoista. Opiskelijoiden valmistuttua MAP-työllisyyspalvelut auttavat heitä löytämään kokopäivätyön, jolla he pystyvät elättämään itsensä ja perheensä.”

Kun työllisyyskeskusten johtajat etsivät paikkakunnalla olevia mahdollisuuksia, tapahtuu paljon merkittävää. Perussa työllistyminen on lähes kaksinkertaistunut kolmen viime vuoden aikana. Benedicto Pacheco, MAP-työllisyyspalveluiden johtaja, sanoo, että salaisuus on pitkäaikaisten suhteiden luominen yrityksiin ja julkishallintoon. Esimerkiksi Limassa kirkon työllisyystoimisto on luonut yhteistyöstrategian valtion kanssa. MAP-työllisyystoimistolla on pääsy valtion työpaikkatiedostoon, johon tulee päivittäin 250 uutta avointa työpaikkaa. Työllisyystoimistoa pidetään eräänä avaintoimijana etsittäessä henkilöitä noihin tehtäviin. Eivätkä ihmiset työllisty pelkästään matalapalkka-aloille. Äskettäin Liman MAP-työllisyyskeskus välitti 40 henkilöä johtoportaan tehtäviin. Nämä ihmiset eivät pysty vain elättämään perhettään paremmin, vaan he voivat toimia myös suurenmoisina lähettiläinä kirkolle.

Työllisyyskeskuksessa järjestetään myös kursseja, joilla opetetaan pienyritysten kehittämistä. Veli Pacheco sanoo: ”Monilla ihmisillä maassani on se ongelma, että ainoa työ, jonka he pystyvät löytämään, on työ, jonka he luovat itse. Siispä me tarjoamme yrityshautomon, joka auttaa heitä panemaan alulle oman yrityksen. Tänä vuonna yli 150 ihmistä Perussa on aloittanut oman mikroyrityksensä käyttäen tietoja ja voimavaroja, joita MAP-työllisyyspalvelut on heille antanut.”

Pajat

Urapaja on toinen tärkeä väline, joka auttaa ihmisiä määrittelemään tavoitteensa ja tunnistamaan lahjansa ja taitonsa. Useimmille se on jännittävä löytöretki, joka luo toivoa ja motivaatiota. Paja kehittää erityisiä käyttökelpoisia taitoja, joista on suurta apua etsittäessä työtä tai opiskelupaikkaa – etumatkan, joka voi usein merkitä antoisan uran tai pettymyksen ja masennuksen välistä eroa.

Esimerkiksi yksi eteläamerikkalainen vaarnanjohtaja oli viettänyt piinallisen vuoden hakien työtä, kunnes vihdoin ilmoittautui urapajaan. Oppimansa seurauksena hän muutti hieman pukeutumistyyliään, kirjoitti ansioluettelonsa uudestaan, laati puolen minuutin esittäytymisen ja harjoitteli työhaastattelussa olemista. Näillä oppimillaan taidoilla varustautuneena hän löysi työpaikan erään suuren yrityksen talouspäällikkönä.

Yrityshautomo on uusi ohjelma, jolla on positiivinen vaikutus Afrikassa, Aasiassa ja latinalaisessa Amerikassa asuviin perheisiin, jotka haluavat perustaa tai kehittää pienyrityksiä. Pajoissa opetetaan perusperiaatteita ja toimintatapoja, jotka auttavat yritystä kasvamaan. Se myös tutustuttaa jäseniä sellaisiin paikallisiin mahdollisuuksiin kuten mikrolainayhdistyksiin, jotka auttavat pienyrityksiä pääsemään alkuun, tai koulutuslaitoksiin, jotka voivat lisätä onnistumisen mahdollisuuksia.

Urapajoja ja yrityshautomotoimintaa järjestetään säännöllisesti useimmissa MAP-työllisyyskeskuksissa kautta maailman, ja ne on tarkoitettu jäsenille ja heidän ystävilleen. Lisäksi seurakuntien ja vaarnojen (tai piirien) työllistämisasiantuntijat voivat tarjota pajoja ja hautomotoimintaa oman alueensa jäsenille. Ilmoittautuakseen ei tarvitse tehdä muuta kuin soittaa työllistämisasiantuntijalle tai lähimpään MAP-työllisyyspalvelukeskukseen. Kurssi kestää 2–3 päivää ja se sisältää 10–12 oppituntia.

Vaikka MAP-työllisyyspalvelut keskittyvät lähinnä kirkon jäseniin, voivat myös muihin uskonsuuntiin kuuluvat käydä keskuksissa. ”Kun ihmiset tulevat ja näkevät, kuinka me rakastamme jokaista ihmistä ja kuinka tarjoudumme auttamaan kaikkiin uskontokuntiin kuuluvia ihmisiä, se koskettaa usein heidän sydäntään”, sanoo Paulo Araujo. ”Sanoisin, että muutaman viime vuoden aikana yksistään Chilen Santiagossa on kastettu 200 ihmistä, jotka ovat saaneet kuulla kirkosta MAP-työllisyyspalvelujen kautta.”

Vapaaehtoistyöntekijöiden voima

MAP-työllisyyspalveluiden toiminta on suurelta osin riippuvaista vapaaehtoistyöntekijöiden avusta.

Sinä päivänä, jolloin työllisyyspalvelukeskus avattiin Rio de Janeirossa Brasiliassa, paikalle saapui ilmoittamatta 15 vapaaehtoistyöntekijää (joista 10 kotiäitiä). ”Me haluamme vain auttaa”, he sanoivat. He tiesivät, kuinka toimisto voisi olla siunauksena heidän veljiensä ja sisartensa, näiden lasten ja naapurien elämässä, ja he halusivat olla siinä osallisina.

Työllisyyskeskuksissa eri puolilla maailmaa vapaaehtoiset lahjoittavat yli miljoona tuntia vuodessa niiden auttamiseksi, jotka ovat elämänsä ratkaisevassa tienhaarassa. Jotkut vapaaehtoistyöntekijät lahjoittavat muutamia tunteja viikossa opettaen pajassa tai valmentaen työnhakijaa. Toiset taas palvelevat kirkon palvelulähetyssaarnaajina tai kokoaikaisina lähetyssaarnaajina.

”Joka päivä äidit, isät ja lapset polvistuvat ja pyytävät Herralta apua työpaikan löytämiseksi”, sanoo veli Brown. ”Kun se työpaikka vihdoin löytyy, kun äiti ja isä vihdoin pystyvät ruokkimaan lapsensa ja takaamaan heille kodin – – kun tämä tapahtuu, niin melkein kaikki heidän elämässään muuttuu parempaan suuntaan.”

Kun perheiden tilanne vakiintuu ja niistä tulee omavaraisia, ne pystyvät paremmin palvelemaan Jumalan valtakunnassa ja rakentamaan sitä. Veli Sloan sanoo, että ojentamalla auttavan käden työttömille ja niille, joilta puuttuu taitoja, ”me voimme auttaa kirkkoa saamaan vahvan jalansijan ensimmäisessä ja toisessa sukupolvessa, ja omavaraisuuden henki voi juurtua kirkon jäsenten koteihin.”

Voitte ottaa yhteyttä alueenne työllistämisasiantuntijaan tai seurakuntanne johtajiin saadaksenne tietoja MAP-työllisyyspalveluista.

Faktoja MAP-työllisyyspalveluista

Yhdysvaltain ja Kanadan ulkopuoliset maat, joissa on työllistämistoimintaa	41
Työllisyyskeskukset kansainvälisillä alueilla (palkattua ja vapaaehtoista henkilökuntaa)	156
Työllisyyskeskukset Yhdysvalloissa ja Kanadassa (palkattua ja vapaaehtoista henkilökuntaa)	103

TYÖLLISYYSKESKUSTEN PALVELUTUNNIT VUONNA 2004

	Kansainväliset alueet	USA ja Kanada	Yhteensä
Lähetyssaarnaajatunteja	269 781	461 227	731 008
Vapaaehtoisten tunteja	296 379	54 737	351 116
Yhteensä	566 160	515 964	1 082 124

TYÖLLISTYNEITÄ JA KOULUTUKSEEN SIJOITTUNEITA

	Kansainväliset alueet	USA ja Kanada	Yhteensä
Työllistyneitä	66 858	78 714	145 572
Yrittäjiksi ryhtyneitä	6 339	3 093	9 432
Koulutukseen sijoittuneita	31 889	13 941	45 830
Yhteensä	105 086	95 748	200 834