Siveys siveettömässä maailmassa
Kirkon lehtien edustajat tapasivat ryhmän nuoria aikuisia eri puolilta maailmaa ja keskustelivat siitä, mitä haasteita ja siunauksia liittyy siihen, että pysyy siveänä maailmassa, joka ei arvosta – ja jopa pilkkaa – siveyttä. Heidän avoin, rehellinen ja vilpitön keskustelunsa tuntui kohottavalta ja innoittavalta, ja toivomme, että sinäkin löydät heidän kommenteistaan jotakin, mikä auttaa sinua arvostamaan avioliiton ja intiimin suhteen pyhyyttä.
Kun niin monet ihmiset pyrkivät oikeuttamaan moraalittoman käytöksen, mitkä evankeliumin totuudet auttavat teitä pysymään sukupuolisesti puhtaina?
Martin Isaksen, Norja: Pyhissä kirjoituksissa kehotetaan olemaan siveä. Se on riittävä syy minulle.
Lizzie Jenkins, Kalifornia, USA: Siveys on sitoumus. Me elämme sen mukaan. Se on elämäntapa.
Liz West, Englanti: Se, että ymmärrän, kuka olen, että ymmärrän, että elämään liittyy paljon muutakin kuin nykyhetki ja juuri tämä ilta, on minulle suurena apuna. Pelastussuunnitelma – vaikka en teini-ikäisenä olisi osannutkaan selittää sitä yksityiskohtaisesti – on hyvin hyödyllinen. Iankaikkisen avioliiton käsite on ihana! Kun ihmiset ymmärtävät tämän sitoumuksen, he käsittävät, kuinka uskomatonta on, että Jumala on asettanut meidät tänne perheisiin ja antanut meille käskyjä, jotta voimme olla paitsi turvassa myös onnellisia. Kun elän näiden periaatteiden mukaan ja kerron niistä ystävilleni sanoen ”En aio juoda” tai ”En aio mennä niihin juhliin” tai ”En aio tehdä sitä”, he kunnioittavat minua. Lopulta he itse asiassa pitävät minun puoliani. Sen ymmärtäminen, että olen arvokas Jumalan lapsena ja että taivaallinen Isä tietää, kuka olen, ja todella välittää minusta, on suurena voimana.
Anna (Anja) Vlasova, Venäjä: Minulle on suureksi avuksi ajatella sitä, että kuulun taivaalliseen perheeseen. Rakastan ja kunnioitan Jumalaa, enkä halua Hänen tuntevan häpeää tekemistäni valinnoista.
Kaylie Whittemore, Florida, USA: Olen ehdottomasti sitä mieltä, että perheiden pyhyyden ymmärtäminen on antanut minulle vahvan päättäväisyyden elää siveyden lain mukaan. Toinen asia on se, että kun me rikomme käskyjä, siitä aiheutuu kielteisiä seurauksia, joita en halua kokea.
Falande (Fae) Thomas, Haiti: Olen todella ajatellut sitä, miten ihmiset sanovat: ”Miksi odottaa, kun voisi saada kaiken nyt?” Mutta olen miettinyt, kuinka pitkään sellainen onnellisuus kestää. Mieluummin elän siveyden lain mukaan ja koen siitä koituvaa rauhaa.
Hippolyte (Hip) Kouadio, Norsunluurannikko: Yksi niistä asioista, jotka ovat minulle avuksi, on perhejulistus: ”Me julistamme – – Jumalan määränneen, että pyhiä lisääntymisen voimia tulee käyttää ainoastaan miehen ja naisen kesken, jotka on laillisesti vihitty aviomieheksi ja vaimoksi.”1
Toinen asia, josta on apua, on se, kuinka johtavat veljet selittävät meille siveyden. He varoittavat meitä siitä, kuinka moraalittomuus alkaa, ja opettavat, että kun käytämme väärin kehoamme, me pahoinpitelemme sielua. Vanhin Jeffrey R. Holland on opettanut, että Vapahtaja on maksanut hinnan, jotta me voimme jonakin päivänä saada ylösnousseen ruumiin. Me voimme olla kiitollisia Hänen maksamastaan hinnasta pitämällä kehomme puhtaana.2
Liz: Muistan erään hyvin yksityiskohtaisen keskustelun erään henkilön kanssa ollessani suunnilleen 15-vuotias. Puhuimme siitä, kuinka minä en usko siihen, että pitäisi olla intiimissä suhteessa ennen naimisiinmenoa, ja muistan hänen sanoneen: ”Niin, mutta entä jos niin vain tapahtuu? Mitä jos jonakin iltana vain…?” Mutta tiesin, että minulla oli mahdollisuus valita. Mitään ei noin vain ”tapahdu”.
Minusta on käsittämätöntä, että taivaallinen Isä on antanut meille tahdonvapauden ja käskyjä vapauttaakseen meidät ja että Saatana tekee kaikkensa sitoakseen meidät tai rajoittaakseen meitä. Ne hetket, joista ystäväni puhui ja jolloin jotakin voisi ”tapahtua”, olivat juhlia, joissa ihmiset olivat juoneet alkoholia ja jakautuivat pareittain. Niinpä en aseta itseäni niihin tilanteisiin. Valintaa ei pitäisi tehdä loppuvaiheessa, kun vastaus on joko kyllä tai ei. Valinta tehdään aikaisemmin, kun kysyy itseltään: ”Menenkö juhliin?”
Monet ihmiset – elleivät he mieti asioita perusteellisesti etukäteen eivätkä mieti seurauksia – tekevät sitä, mitä sattuvat sillä hetkellä haluamaan. Mutta jos sanoo: ”Haluan tämän lopputuloksen. Siksi aion tehdä nämä valinnat”, silloin välttyy monilta vaikeuksilta.
Mainitsitte tahdonvapauden ja käskyt. Mutta auttavatko liitot – kasteliitot tai temppeliliitot – teitä elämään tasovaatimustenne mukaan?
Fae: Ajattelen elämääni, ennen kuin minut kastettiin, ja sitä, kuinka paljon enemmän elämässä on järkeä nyt, kun olen tehnyt liittoja. On ihmeellistä, kuinka me voimme sovituksen ansiosta saada anteeksi. Kun muistan liittoni, ajattelen, kuinka voin tehdä parannuksen, tulla paremmaksi ja jatkuvasti kulkea eteenpäin.
Anja: Varsinkin temppelissä näkee asioista iankaikkisen näkökulman. Temppeli auttaa ajattelemaan omaa iankaikkisuutta eikä vain tätä päivää, joten silloin tulee tehneeksi viisaampia valintoja.
Lizzie: Monesti uskomme, että intiimi suhde on pahasta, mutta se ei ole. Siihen vain täytyy saada lupa oikealla valtuudella, sen pitää tapahtua oikeaan aikaan ja oikean henkilön kanssa. Siitä liitoissa on kyse. Teemme sitoumuksia. Sanomme: ”Olen todellakin valmis ottamaan tämän askeleen elämässäni.” Liitot auttavat minua, koska tiedän tekeväni asioita siinä järjestyksessä kuin minun odotetaankin. Ja tiedän, että jos teen, mitä taivaallinen Isä haluaa, olen onnellisempi.
Jonathan Tomasini, Ranska: Jos rikkoisin liittoni, en olisi uskollinen itselleni enkä olisi uskollinen Jumalalle. Avioliiton lupaukset auttavat minua näkemään, että haluan pystyä olemaan vaimolleni aviopuoliso, jolla on itsekuria, joka on valmistautunut olemaan hyvä aviomies ja on pitänyt itsensä puhtaana.
Maailmassa esitetään paljon perusteluja – joista monet tuntuvat vakuuttavilta ja monitahoisilta – sille, miksi siveyden laki on aikansa elänyt. Mitä perusteluja te olette kuulleet, ja kuinka te olette vastanneet niille, jotka ovat kyseenalaistaneet tasovaatimuksianne?
Lizzie: Kun olin lukion viimeisellä luokalla, muistan, kuinka eräs opettaja antoi meille ”neuvoja.” Hän oli mennyt naimisiin heti lukion jälkeen, ja avioliitto oli päättynyt kehnosti, joten hän sanoi meille kutakuinkin, että ”kyllä maailmassa miehiä riittää”. Hän tarkoitti, että on paljon asioita, joita voimme kokeilla, paljon ehdokkaita, joita voimme käydä läpi. Muistan järkyttyneeni siitä, että opettajani sanoi niin. Siitä lähtien olen ajatellut, että kyllähän niitä ihmisiä monia onkin, mutta en halua monia ihmisiä!
Jonathan: Eräs tuttuni sanoi, että kun hän seurustelee jonkun kanssa, hän haluaa nähdä, onko hän kyseisen henkilön kanssa seksuaalisesti yhteensopiva. Hän kertoi esimerkkinä seurustelustaan erään pojan kanssa, josta hän oli pitänyt, ja kun he olivat olleet intiimissä suhteessa, hän ei enää tuntenut heidän sopivan yhteen, eikä suhde toiminut. Hän käytti sitä kokemusta perustelunaan, ja se vaikutti varsin vakuuttavalta. Lopulta selitin hänelle uskovani, että voi oppia tuntemaan toinen toisensa oikein hyvin muilla tavoin, ja jos niin tekee ja rakentaa luottamuksen eläen siveyden lain mukaan, niin naimisiin mennessä keskinäinen yhteensopivuus on suurempi.
Anja: Yleisin perustelu, jonka aina kuulen, on se, että kun kaksi ihmistä rakastaa toisiaan, intiimi suhde on ihan sopivaa. Se on vain rakkauden ilmaus.
Martin: Kun kuulen puolustelun ”Me rakastamme toisiamme”, mieleeni tulee lainaus presidentti Spencer W. Kimballilta. Hän sanoo, että liian usein himo hiipii ovesta sisään, kun ihmiset luulevat olevansa rakastuneita.3 Niin käy monen ihmisen kohdalla, kun he ovat intiimissä suhteessa ennen avioliittoa: kyse on himosta, vaikka he luulevat rakastavansa toisiaan. Jos he tosiaan rakastaisivat toisiaan, he kunnioittaisivat toisiaan enemmän, tukisivat toisiaan ja ymmärtäisivät, että intiimille suhteelle on oma aikansa. Ja minulle intiimi suhde ennen avioliittoa osoittaa, etteivät he oikeastaan aio tukea toinen toistaan niin paljon kuin he luulevat aikovansa. Koska elleivät he pysty auttamaan toinen toistaan elämään tasovaatimustensa mukaan nyt, niin kuinka he aikovat tukea toisiaan myöhemmin?
Kaylie: Jotkut, jotka eivät usko Jumalaan, ajattelevat, että Raamattu ja siveyden laki ovat aikansa eläneitä. Minulla oli lukiossa muutamia ystäviä, jotka olivat pohjimmiltaan ateisteja tai agnostikkoja – ja minulla oli yksi ystävä, joka ei oikeastaan uskonut oman kirkkonsa opetuksiin. Hän vain eli sen mukaan, kuinka itse halusi ja minkä katsoi oikeaksi omalla kohdallaan. Intiimi suhde on hänen mielestään tyydytyksen tuottamista itselle, ja kaikki, mikä rajoittaisi sitä tyydytyksen tuottamista, on epämieluisaa.
Luulen, että ystäväni oli yllättynyt siitä, että minä uskon Raamattuun ja Jumalan käskyihin, mutta yritin auttaa häntä ymmärtämään, etten pidä käskyjä rajoituksina; elän niiden mukaan, koska ne tekevät minusta onnellisemman. Vaikka olemme eri mieltä, hän kunnioittaa minua, ja me olemme pysyneet hyvinä ystävinä.
Liz: Kaikkiin näihin perusteluihin löytyy vastaus evankeliumin perusperiaatteista. Kun uskoo, että on olemassa Jumala, kun uskoo, että on olemassa suurempi suunnitelma, kun uskoo, että on vastuussa valinnoistaan, kun uskoo, että on olemassa joku, joka rakastaa sinua ja välittää sinusta, ja kun uskoo, että Jumalan lapsena ihmisellä on luontainen arvo – silloin todennäköisemmin pitää itseään arvokkaana ja kunnioittaa kehoaan. Kun ihminen ei tunne näitä periaatteita tai ei usko niihin, hän turvautuu muihin ihmisiin ja paikkoihin nähdäkseen oman arvonsa.
Mitkä vaikutteet tai esimerkit ovat auttaneet teitä päättämään elää siveyden lain mukaan?
Hip: Minulla oli huonetoveri, joka oli kihloissa. Eräänä päivänä juttelimme hänen tulevista häistään, ja joku kysyi: ”Mitkä sitoumukset teidän kahden mielestä auttavat teitä pysymään vahvoina?” Hän vastasi: ”Siveyden lain rikkominen voisi tuhota suhteemme. Niinpä päätimme, ettemme tekisi mitään, mitä emme haluaisi tehdä piispamme tai vanhempiemme läsnä ollessa.” Se vaikuttaa minuun vieläkin.
Jonathan: Nyt kun olen nuori aikuinen, on helpompi kuunnella profeettoja ja pohtia asioita, joita kirkon johtajat sanovat. Joskin ennen tätä vaihetta suuri osa vastuusta oli vanhemmillamme ja perheellämme. Kirkko voi tarjota tietoa ja paljon suurenmoisia asioita, mutta perheeni esimerkki on todella auttanut minua käsittämään, että evankeliumi on hyvä asia ja että se tekee meidät onnellisiksi.
Liz: Kun olin nuori, lähin minun ikäiseni kirkon jäsen asui puolentoista tunnin matkan päässä, joten koulussa ei ollut muita jäseniä. Mutta yhtä asiaa todella arvostan, ja se on se, että vaikka minä olin ainoa nuori, niin minun johtajani tulivat aina toimintailtaan, he tulivat aina seminaariin, he tulivat aina opettamaan minulle oppiaiheen – joka ainoa kerta. He eivät koskaan sanoneet: ”No, meillä on tänään vain yksi oppilas, joten emme pidä luokkaa.” Olen varma, että opin paljon, mutta parhaiten muistan sen, että johtajani olivat johdonmukaisia. Ja heidän ansiostaan sain tilaisuuksia tuntea Hengen vaikutusta.
En usko, että pystymme koskaan täysin arvostamaan Pyhän Hengen lahjaa. Vaikka minulla oli vanhemmat ja perhe ja johtajat, niin koulussa olin yksin. Mutta Henki oli minun kanssani. Niinpä kaikki, mikä pitää Hengen vaikutuksen jonkun elämässä, myötävaikuttaa suuresti siihen, että kyseinen henkilö noudattaa siveyden lakia.
Lizzie: Yksi suurimmista vaikuttavista tekijöistä on ollut omakohtaisen todistuksen saaminen. Ellei ole tiukasti juurtunut evankeliumiin, on todella helppo valita toinen tie. Mutta jos aloittaa sen varmistamisesta, että itsellä on vahva evankeliumin perusta, niin kaikki muu asettuu kohdalleen.
Hip: Kun joku haluaa olla fyysisesti vahva, hän treenaa, ja kun hän treenaa, hän saa tuloksia. Jos sovellamme sitä hengellisyyteen, niin meidän täytyy treenata hengellisesti. On monia asioita, joita meidän tulee tehdä treenataksemme hengellisesti, kuten lukea pyhiä kirjoituksia ja tehdä kaikki voitavamme, jotta meillä voi olla Hengen vaikutus. Meidän tulee myös asettaa vanhurskaita tavoitteita ja työskennellä niiden tavoitteiden eteen. Mutta me emme yksin pysty saavuttamaan niitä tavoitteita. Meillä tulee olla Herra tukenamme. Häneltä me saamme voimaa ja Hengen vaikutuksen voittaaksemme haasteemme. Silloin voimme noudattaa presidentti Thomas S. Monsonin vetoomusta:
”Älkää antako intohimojenne tuhota unelmianne. Kestäkää kiusaukset.
Muistakaa nämä Mormonin kirjan sanat: ’Jumalattomuus ei ole koskaan ollut onnea.’”4
Valokuvat Craig Dimond