2013
Auttakaamme lapsia valmistautumaan kasteeseen
Huhtikuu 2013


Auttakaamme lapsia valmistautumaan kasteeseen

Lapsuus on iloisten ensimmäisten kertojen aikaa. Ensimmäinen polkupyörällä ajo, kouluun meno tai jonkin uuden ruoan maistaminen ovat muutamia niistä jännittävistä seikkailuista, jotka muokkaavat lapsen elämää. Meillä aikuisilla on tilaisuus auttaa lapsia tuolla löytöpolulla. Meillä aikuisilla kirkossa on myös tilaisuus auttaa heitä edistymään evankeliumissa (ks. OL 68:25). Mitä me voimme tehdä varmistaaksemme, että lapsen kaste – ensimmäinen liitto, jonka hän tekee rakastavan taivaallisen Isämme kanssa – on kaunis ja merkityksellinen tapahtuma?

”Tämän kirkon perustavaa laatua oleva päämäärä on opettaa nuoria: ensin kotona ja sitten kirkossa”, presidentti Boyd K. Packer on opettanut.1

Seuraavissa esimerkeissä vanhemmat kertovat, kuinka he ovat valmistaneet lapsiaan kasteen ja konfirmoinnin pyhiin toimituksiin ja liittoihin.

Me aloitamme varhain

”Se vuosi, jolloin kukin lapsi täyttää seitsemän, on juhlimisen aikaa”, sanoo neljän lapsen äiti Lori. Hän ja hänen aviomiehensä opettavat lapsilleen kastetta koskevia asioita pienestä pitäen. Mutta kun kukin lapsi täyttää seitsemän, perhe aloittaa täsmällisemmän valmentamisen. He pitävät joka kuukausi perheillan kasteeseen liittyvistä eri aiheista, kuten liitoista ja Jeesuksen esimerkistä.

Lori kertoo, että oppiaiheet siinä kuussa, kun lapsi täyttää kahdeksan, ovat erityisen suloisia. Hän näyttää lapsille vaatteet, jotka heillä oli yllään silloin kun he saivat nimen ja siunauksen, ja hän puhuu päivästä, jolloin tuo toimitus suoritettiin.

”Se on täydellinen hetki keskittyä temppeliliittojen siunauksiin”, Lori huomauttaa. ”Otamme aina asiaksi opettaa, että päätös mennä kasteelle on ensimmäinen vaihe valmistauduttaessa temppelin siunauksiin.”

Me teemme siitä koko perheen asian

Neljän lapsen äiti Monica suosittelee vanhempien lasten ottamista mukaan avuksi nuorempien sisarusten valmistautumisessa aina kun se on mahdollista. ”Se, että he kuulevat teini-ikäisen veljensä tai sisarensa todistavan ja kertovan kokemuksestaan, tuo todella lisää voimaa”, hän sanoo. Lori lisää, että joskus he pyytävät kasteeseen valmistautuvaa lasta opettamaan nuoremmille sisaruksilleen, mitä hän on oppinut.

Me käytämme sitä lähetystyövälineenä

Kun Danielin tytär täytti kahdeksan, Daniel tiesi, että tyttö haluaisi kastepäiväänsä mukaan ystäviä, jotka eivät olleet kirkon jäseniä. Niinpä perhe päätti kutsua Allisonin kastetilaisuuteen ystäviä koulusta ja kodin läheltä. Näitä ystäviä pyydettiin tuomaan tilaisuuteen lempijakeitaan Raamatusta. Kasteen jälkeen Allison alleviivasi jakeet uusiin pyhiin kirjoituksiinsa ja kirjoitti ystäviensä nimet marginaaliin.

”Tietenkin me, hänen perheensä, olimme hyvin paljon mukana sinä päivänä. Mutta annoimme hänen myös olla jälkeenpäin hetken vain ystäviensä kanssa ja puhua heille siitä, mitä hän tunsi”, Daniel sanoi. ”Oli todella suloinen hetki nähdä lapsemme näyttävän esimerkkiä.”

Me harjoittelemme piispan puhuttelua varten

Kasteikää lähestyvien lasten äiti Kimberly muistaa, kuinka hän käveli piispan toimistoon kastepuhuttelua varten, kun hän oli kahdeksanvuotias. ”Olin hyvin hermostunut!” Kimberly sanoo.

Nyt hän yrittää huolehtia siitä, etteivät hänen lapsensa koe hätääntymisen tunteita. Hän ja hänen aviomiehensä puhuvat lapsilleen piispan puhuttelusta ja esittävät heille kysymyksiä kasteesta puhuttelun tapaan. Nuo puhuttelut tutustuttavat lapset puhuttelukäytäntöön, ja sen lisäksi ne kannustavat lapsia ajattelemaan syvällisemmin sitä, mitä kasteenliitto heille merkitsee.

Meillä on suurenmoinen tilaisuus

Nämä vanhemmat tuovat heti esiin, etteivät he ole tehneet mitään suurta valmistaakseen lapsiaan kasteelle ja konfirmoitaviksi, mutta monet heistä käyttivät sellaisia sanoja kuin ”perusteellisesti” ja ”johdonmukaisesti” kuvaamaan oppiaiheita, joita he ovat opettaneet vuosien varrella. ”Me huolehdimme siitä, että lapsemme ymmärsivät, että se oli tärkeä vaihe heidän elämässään ja että kyse oli isosta asiasta”, Kimberly sanoo. ”Huolehdimme aina siitä, että juuri me valmistimme heitä, emmekä vain toivoneet, että heidän Alkeisyhdistyksen opettajansa opettivat heitä.”

Mikä suurenmoinen mahdollisuus meille onkaan annettu, kun saamme auttaa lapsia, joita rakastamme, valmistautumaan kasteelle ja konfirmointiin! Kun teemme niin rukoillen, Herra on kanssamme muovaamassa tästä ensimmäisestä liittojen solmimisen kokemuksesta voimallisen perustan tulevalle hengelliselle kasvulle.

Viite

  1. ”Opettakaa lapsia”, Liahona, toukokuu 2000, s. 16.

Valokuvakuvitus John Luke, Craig Dimond ja Cody Bell