Kotikäyntiopetussanoma
Temppeliliitot
Tutkikaa rukoillen tätä aineistoa ja keskustelkaa siitä tarkoituksenmukaisella tavalla niiden sisarten kanssa, joiden luona käytte. Käyttäkää seuraavia kysymyksiä apuna vahvistaaksenne sisarianne ja tehdäksenne Apuyhdistyksestä aktiivisen osan omaa elämäänne. Lisätietoja on osoitteessa reliefsociety.lds.org.
Usko, perhe, auttaminen
”Temppelissä saatavat pelastavat toimitukset, joiden ansiosta voimme palata jonakin päivänä taivaallisen Isämme luo iankaikkisissa perhesuhteissa ja saada lahjaksi siunauksia ja voimaa ylhäältä, ovat jokaisen uhrauksen ja jokaisen ponnistelun arvoisia”1, presidentti Thomas S. Monson on sanonut. Jos et ole vielä ollut temppelissä, voit valmistautua ottamaan vastaan pyhiä temppelitoimituksia
-
uskomalla taivaalliseen Isään, Jeesukseen Kristukseen ja Pyhään Henkeen
-
vaalimalla todistusta Jeesuksen Kristuksen sovituksesta ja palautetusta evankeliumista
-
tukemalla ja seuraamalla elävää profeettaa
-
tulemalla kelvolliseksi saamaan temppelisuosituksen maksamalla kymmenykset, olemalla moraalisesti puhdas, olemalla rehellinen, pitämällä viisauden sanan ja elämällä sopusoinnussa kirkon opetusten kanssa
-
antamalla aikaa, kykyjä ja varoja avuksi Herran valtakunnan rakentamiseen
-
osallistumalla sukututkimustyöhön.2
Presidentti Monson on edelleen opettanut: ”Kun muistamme [temppelissä] solmimamme liitot, kykenemme kestämäään paremmin jokaisen koettelemuksen ja voittamaan jokaisen kiusauksen.”3
Pyhistä kirjoituksista poimittua
Historiastamme poimittua
”Nauvoon temppelin vihkimisen jälkeen sinne tulvi yli 5 000 pyhää – –.
Temppeliliittojen lujuus, voima ja siunaukset [tukivat] myöhempien aikojen pyhiä heidän matkallaan [länteen], kun he [kärsivät] pakkasta, hellettä, nälkää, köyhyyttä, sairautta, onnettomuuksia ja kuolemaa.”4
Monien Apuyhdistyksen sisarten tavoin Sarah Rich palveli temppelityöntekijänä. Hän puhui kokemuksestaan: ”Ilman sitä uskoa ja tietoa, jota meille annettiin siinä temppelissä Herran Hengen vaikutuksella ja avulla, matkamme olisi ollut kuin hyppäämistä tuntemattomaan. Mutta me uskoimme taivaalliseen Isäämme – – tuntien, että olimme Hänen valittu kansansa – –, ja murheen sijaan tunsimme riemua siitä, että vapautuksemme päivä oli tullut.”5
Lähtö länteen ei ollut ”hyppäämistä tuntemattomaan” uskollisille myöhempien aikojen pyhiin kuuluville naisille. He saivat tukea temppeliliitoistaan.
Glen S. Hopkinsonin teos Parley Street -kadun pää, kopiointi kielletty