Syvän luottamuksen tuomia kokemuksia
Kun Claire (nimi on muutettu) oli kuusivuotias, hänen vanhempansa erosivat. Sitä seuranneina vuosina hän näki monia epäonnistuneita avioliittoja ja perheenjäsenten kokevan vaikeuksia riippuvuuksien, epäaktiivisuuden ja masennuksen vuoksi. Suruissaan ja hämmentyneenä Claire menetti luottamuksensa perheeseen.
”Vakuutin itselleni, ettei avioliitto ollut minua varten”, hän sanoo. ”Mutta kätkin vain pelkoani siitä, että tulevaisuuteni olisi samanlainen kuin mitä olin kokenut.”
Sen lisäksi että Claire tunsi ahdistusta perhetilanteestaan, hän tunsi olevansa yksin. Kerran teini-ikäisenä hän lankesi epätoivoissaan polvilleen ja rukoili anoen tietoa siitä, onko taivaallinen Isä olemassa. ”Kun lakkasin itkemästä ja puhumasta, minut täytti palava tunne, joka oli rauhallinen, voimakas ja hyvin välitön”, hän sanoo. ”Tiesin, että taivaallinen Isä on olemassa ja että Hän rakastaisi minua aina ja auttaisi minua selviytymään koettelemuksistani.”
Clairen saama vastaus sytytti halun vahvistaa todistusta ja luottamusta Jumalaan ja Hänen perhettä koskeviin käskyihinsä. Hän jatkoi rukoilemista, ja sen lisäksi hän luki pyhiä kirjoituksia, osallistui seminaariin ja piti käskyt.
Nyt Claire on naimisissa, ja hän oppii kohtaamaan haasteensa uskon turvin. ”En kanna huolta siitä, onko mahdotonta kasvattaa luja perhe, koska aviomieheni ja minä olemme päättäneet vaalia aina todistustamme, sisällyttää taivaallisen Isämme ja Vapahtajamme elämäämme ja muistaa evankeliumin kiistämättömän totuuden.”
Clairen kohdalla luottamuksen rakentaminen Jumalaan alkoi yksinkertaisesta, vilpittömästä rukouksesta. Mutta mitä muuta me voimme tehdä rakentaaksemme luottamusta taivaalliseen Isään? Nuoret aikuiset eri puolilta maailmaa – ja kullakin heistä on koettelemuksia – kertovat kokemuksiaan siitä, kuinka he ovat saaneet lisää luottamusta Herraan ja ovat oppineet turvaamaan Hänen tahtoonsa, Hänen tiehensä ja Hänen ajoitukseensa.
Säilytä kiitollisuus
Omien siunausten pohtiminen auttaa Stefanie Eglyä, joka asuu Hessessä Saksassa, luottamaan taivaallisen Isän suunnitelmaan ja Hänen aikatauluunsa.
Stefanie alkoi kirjoittaa muistiin siunauksiaan sen jälkeen kun suhde hyvään ystävään ei jatkunut. ”Vaikka emme olleet seurustelleet, olin aina toivonut, että suhteestamme kehittyisi jotakin enemmän. Menetin toivoni, kun hän kertoi minulle, että hänellä on tyttöystävä.”
Surun murtama Stefanie löysi lohtua luettuaan Liahonasta artikkelin kiitollisuudesta. Hän tunsi innoitusta kirjoittaa muistiin, kuinka häntä oli siunattu – etenkin, kuinka naimattomuus oli ollut siunaus.
Hänen luettelonsa auttoi häntä ymmärtämään, että vaikka hänellä ei ollutkaan ollut tilaisuutta mennä naimisiin, se ei tarkoittanut sitä, ettei hänelle ollut annettu siunauksia. Stefanie ymmärtää, että Herra on siunannut häntä mahdollisuudella valmistua alakoulun opettajaksi ja työskennellä lasten kanssa. Hän on matkustellut, osallistunut yleiskonferenssiin ja ollut ohjaajana Especially for Youth -ohjelmassa. Jotkin hänen rakkaimmista ystävyyssuhteistaan ovat kehittyneet nuorten naimattomien aikuisten konferensseissa, joihin hän on osallistunut.
Mutta suurin siunaus hänen mielestään on ollut se, että hän sai viettää aikaa isoäitinsä kanssa vähän ennen tämän kuolemaa. Sitä hänen sisaruksensa ja serkkunsa eivät kyenneet tekemään, koska he asuivat kaukana tai heillä oli perhe huolehdittavana.
Viisi vuotta on kulunut siitä, kun Stefanie alkoi kirjoittaa muistiin siunauksiaan. Hän odottaa yhä aikaa, jolloin hänellä on tilaisuus solmia avioliitto temppelissä. Hän sanoo: ”En tiedä, milloin tapaan iankaikkisen kumppanini, mutta luotan siihen, että tuo hetki tulee. Siihen asti tiedän, että minulla on edelleenkin kokemuksia, jotka auttavat minua oppimaan ja kasvamaan.” Taivaallinen Isä on siunannut häntä valtavasti, ja hän tietää, että niin on jatkossakin, jos hän on uskollinen.
Lue Jumalan sanaa päivittäin
Daniel Martuscello Coloradosta Yhdysvalloista oli juuri kokenut avioeron, ja hänestä oli vaikeaa tuntea rauhaa uusissa olosuhteissaan. Sen lisäksi ettei hän ollut enää naimisissa, hän oli myös uusi isä ja työtön. Hän ei ymmärtänyt, miksi niin oli käynyt – etenkin kun hän oli aina pyrkinyt olemaan vanhurskas.
Tuntiessaan olevansa yksin ja eksyksissä Daniel kääntyi pyhien kirjoitusten puoleen. ”Muistin lohdun, jota olin tuntenut aiemmin pyhien kirjoitusten lukemisesta, joten tein siitä jokaisen päivän kohokohdan”, hän sanoo. Ajan järjestäminen päivittäiseen pyhien kirjoitusten tutkimiseen tarkoitti sitä, että hän rajoitti sellaisia ajanvietteitä kuin television ja internetin käyttö. Mutta se ei ollut hänen mielestään uhraus. ”Kun luin, sain lohtua ja ohjausta. Muista asioista tuli vähemmän tärkeitä. En vain lukenut lukeakseni vaan etsin vastauksia. Luin tarkoituksellisesti.”
Daniel sai lohtua pyhistä kirjoituksista oivaltaessaan, että jokainen kokee vastoinkäymisiä. ”Profeetat ja muut olivat vanhurskaita mutta silti heillä oli koettelemuksia”, hän sanoo. ”Heidän kokemuksistaan lukeminen on auttanut minua ymmärtämään, että jossakin vaiheessa elämää me kaikki kärsimme, mutta että tuo kärsiminen voi lähentää meitä Kristukseen.”
Lisäksi Daniel sanoo, että päivittäinen lukeminen kevensi hänen kuormaansa, koska se oli tapa ottaa Vapahtaja mukaan päivittäiseen elämään. ”Kun Jumala puhui minulle lukemissani jakeissa, luotin siihen, että tilanne paranisi ja että Hänen avullaan tästä kokemuksesta koituisi jotakin hyvää.”
Aseta Jumala ensimmäiselle sijalle
Po Nien Kaohsiungista Taiwanista koki pelkoa kosittuaan tyttöystäväänsä Mei Wahia. ”Olin seurustellut aikaisemmin muiden kanssa, ja ainakin kolmessa tapauksessa suhde oli kehittynyt vakavaksi mutta sitten rikkoutunut. Nuo kokemukset olivat horjuttaneet itseluottamustani kestävään suhteeseen, josta tulisi iankaikkinen”, hän tunnustaa.
Vaikka Po Nien tunsi rauhaa, kun hän rukoili avioliitosta Mei Wahin kanssa, hän alkoi epäillä vastaustaan. Oliko hän tuntenut Hengen vahvistuksen? Vai olivatko hänen tunteensa hämmentäneet hänet? Johtaisiko tämä kihlaus temppeliin? Vai loppuisiko tämäkin suhde?
Tuossa vaiheessa Po Nien muisti presidentti Ezra Taft Bensonin (1899–1994) sanat, jotka hän oli kuullut instituuttiluokassa: ”Meidän tulee asettaa Jumala etusijalle ennen kaikkea muuta elämässämme. – – Kun asetamme Jumalan ensimmäiselle sijalle, kaikki muu asettuu oikealle paikalleen tai jää pois elämästämme.”1
Tuo neuvo merkitsi käännekohtaa Po Nienin elämässä. ”Tiesin, että jos asettaisin Jumalan ensimmäiselle sijalle elämässäni ja niin kauan kuin olisin uskollinen ja vilpitön Hänelle, väärät asiat jäisivät pois ja hyvät asiat asettuisivat paikoilleen”, hän sanoo. Jos hän asettaisi Jumalan ensimmäiseksi ja hänen suhteensa Mei Wahin kanssa olisi hyvä, taivaallinen Isä auttaisi sitä kestämään. Po Nien eteni luottamuksen turvin ja solmi avioliiton Mei Wahin kanssa Hongkongin temppelissä Kiinassa. ”Minua on siunattu runsaasti sen johdosta, että panin luottamukseni Herraan”, hän sanoo.
Pyri tekemään Hänen tahtonsa
Yksi tapa rakentaa luottamusta taivaalliseen Isään on tehdä Hänen tahtonsa. Tarragonassa Espanjassa asuva Marta Fernández-Rebollos oppi luottamaan taivaalliseen Isään tekemällä päätöksen pitää tasovaatimuksensa.
Nuori mies, jonka kanssa hän seurusteli, ei ollut kirkon jäsen eikä kiinnostunut liittymään kirkkoon. ”Henkeni joutui ristiriitaan sen kanssa, mitä minulle oli opetettu iankaikkisesta avioliitosta, ja niiden satojen tekosyiden kanssa, joita sydämeni syötti minulle, jotta luopuisin siitä kaikesta ja menisin naimisiin tuon nuorukaisen kanssa vain tämän elämän ajaksi”, hän sanoo. ”Ne olivat hämmennyksen, tuskan ja monien kyynelten kuukausia.”
Päättämättömyyden ahdistamana Marta meni huoneeseensa ja etsi johdatusta patriarkallisesta siunauksestaan. Hän luki, mitä hänelle luvattiin, jos hän valitsee oikein. Kyyneliin puhjettuaan hän tiesi, mitä hänen oli tehtävä. ”Suhteen kariutumisen seurauksilla ei ollut minulle enää merkitystä. En tiennyt, mitä minulla oli odotettavissa, mutta olin varma siitä, että niin kauan kuin olin Herran puolella, se olisi ehdottomasti jotakin hyvää. Olen huomannut, että kun me kohotamme näkemystämme ja noudatamme Pyhän Hengen kehotuksia, me huomaamme, että vanhurskauden hedelmät ovat ’makeinta, yli kaiken sen, mitä milloinkaan ennen [olemme maistaneet]’ (1. Nefi 8:11).”
Kohdassa Sananl. 3:5–6 sanotaan:
”Älä jätä elämääsi oman ymmärryksesi varaan, vaan turvaa koko sydämestäsi Herraan.
Missä kuljetkin, pidä hänet mielessäsi, hän viitoittaa sinulle oikean tien.”
Luottamuksen vahvistaminen Jumalaan ja Hänen suunnitelmiinsa ei ole aina helppoa. Me kukin kohtaamme omat haasteemme. Ehkäpä et ole löytänyt seurakunnastasi sopivaa henkilöä, jonka kanssa seurustella. Ehkäpä olet avioliitossa, mutta teillä ei ole lapsia. Ehkäpä sinulla on avioero käsiteltävänä. Tai ehkäpä menneet kokemukset ovat saaneet sinut pelkäämään sitoutumista. Herra tuntee kamppailusi ja pyytää sinua luottamaan Häneen. Kun opit luottamaan taivaalliseen Isään, koet rauhaa ja saat johdatusta.
David Linnin teos Ensimmäinen teko © IRI, kirkon historian museon luvalla
David Linnin teos Muista nämä, kopiointi kielletty