Jeremian valitusvirret: varokaa orjuutta
Haasteenamme on välttää kaikenlaista orjuutta, auttaa Herraa valittujensa kokoamisessa ja tehdä uhrauksia nousevan polven hyväksi.
Avioliittomme alkuaikoina vaimoni Mary ja minä päätimme, että osallistuisimme mahdollisimman moniin tapahtumiin yhdessä. Halusimme myös käyttää viisaasti rahavarojamme. Mary rakastaa musiikkia ja oli epäilemättä huolissaan, että minä saattaisin panna liian suuren painon urheilutapahtumille, joten hän sai neuvoteltua, että kaikista maksullisista tapahtumista jokaista maksullista baseball-ottelua vastaisi kaksi musikaalia, oopperaa tai kulttuuritapahtumaa.
Olin alkuun vastaan oopperan osuutta, mutta ajan mittaan muutin näkemystäni. Opin nauttimaan erityisesti Giuseppe Verdin oopperoista.1 Tällä viikolla tulee kuluneeksi 200 vuotta hänen syntymästään.
Kun Verdi oli nuori, häntä kiehtoi profeetta Jeremia, ja vuonna 1842, kun Verdi oli 28-vuotias, hän sai kuuluisuutta oopperallaan Nabucco, joka on italiankielinen lyhenne Nebukadnessarista, Babylonian kuninkaasta. Tämä ooppera sisältää ajatuksia, jotka ovat peräisin Vanhan testamentin Jeremian, Valitusvirsien ja Psalmien kirjoista. Oopperassa kerrotaan Jerusalemin valloituksesta sekä juutalaisten pakkosiirtolaisuudesta ja orjuudesta. Psalmi 137 on ollut innoituksena Verdin koskettavaan ja innoittavaan ”heprealaisten orjien kuoroon”. Tämän psalmin johdanto [englanninkielisissä] pyhissä kirjoituksissamme on hyvin vaikuttava: ”Pakkosiirtolaisuudessa ollessaan juutalaiset itkivät Babylonian virtojen varsilla. Murheensa johdosta he eivät kestäneet Siionin laulujen laulamista.”
Tarkoitukseni on käydä läpi monia orjuuden ja alistamisen muotoja. Vertaan joitakin meidän aikamme olosuhteita Jeremian päivien olosuhteisiin ennen Jerusalemin kukistumista. Esittäessäni tämän varoituksen äänen olen kiitollinen siitä, että useimmat kirkon jäsenet välttävät vanhurskaasti sellaista käyttäytymistä, joka oli niin loukkaavaa Herran silmissä Jeremian aikana.
Jeremian profetiat ja valitusvirret ovat tärkeitä myöhempien aikojen pyhille. Jeremia ja hänen aikansa Jerusalem ovat taustana Mormonin kirjan alkuluvuille. Jeremia oli profeetta Lehin aikalainen.2 Herra ilmoitti vaikuttavasti Jeremialle tämän ennalta asettamisesta: ”Jo ennen kuin sinut äidinkohdussa muovasin, minä valitsin sinut. Jo ennen kuin sinä synnyit maailmaan, minä pyhitin sinut omakseni ja määräsin sinut kansojen profeetaksi.”3
Lehi sai Herralta erilaisen kutsun, palvelutyön ja tehtävän. Häntä ei kutsuttu nuorena vaan kypsällä iällä. Alkujaan hänen äänensä oli varoituksen ääni, mutta kun hän oli uskollisesti julistanut samaa sanomaa kuin Jeremia, Herra käski häntä ottamaan perheensä ja lähtemään erämaahan.4 Tekemällä niin Lehi oli siunaukseksi paitsi perheelleen myös kaikille ihmisille.
Jerusalemin hävitystä edeltävinä vuosina5 Herran Jeremialle antamat sanomat ovat koskettavia. Hän sanoi:
”Minut [kansani] on vaihtanut toisiin jumaliin, joista ei ole mitään apua. – –
Minut, elävän veden lähteen, se on hylännyt ja hakannut – – särkyviä säiliöitä, jotka eivät vettä pidä.”6
Puhuessaan onnettomuuksista, jotka kohtaisivat Jerusalemin asukkaita, Herra vaikeroi: ”[Heidän kohdallaan] sadonkorjuu on ohi, kesä on mennyt, mutta [he eivät] ole saaneet apua.”7
Jumalan tarkoitus oli, että ihmiset olisivat vapaita tekemään valintoja hyvän ja pahan välillä. Kun pahoista valinnoista tulee vallitseva piirre kulttuurissa tai kansakunnassa, sillä on vakavia seurauksia sekä tässä elämässä että tulevassa elämässä. Ihmiset voivat joutua tai omasta tahdostaan tulla paitsi vahingollisten, riippuvuutta aiheuttavien aineiden orjiksi myös jäädä kiinni vahingollisiin, riippuvuutta aiheuttaviin filosofioihin, jotka vievät pois vanhurskaasta elämästä.
Se, että kääntyy pois palvelemasta todellista ja elävää Jumalaa ja alkaa palvoa epäjumalia kuten rikkautta ja kunniaa ja antautuu moraalittomaan ja jumalattomaan käytökseen, johtaa orjuuteen sen kaikissa salakavalissa ilmenemismuodoissa. Näitä ovat hengellinen, fyysinen ja älyllinen orjuus, ja joskus ne tuovat tuhon. Jeremia ja Lehi opettivat myös, että niiden, jotka ovat vanhurskaita, täytyy auttaa Herraa Hänen kirkkonsa ja valtakuntansa vakiinnuttamisessa ja hajallaan olevan Israelin kokoamisessa.8
Nämä sanomat ovat kaikuneet ja niitä on tähdennetty kautta vuosisatojen kaikkina taloudenhoitokausina. Ne ovat Jeesuksen Kristuksen evankeliumin palautuksen ydin tällä viimeisellä taloudenhoitokaudella.
Evankeliumin palautuksen tärkeitä opillisia tekijöitä ovat juutalaisten pakkosiirtolaisuus ja Israelin heimojen hajottaminen, mukaan lukien kymmenen heimoa. Kymmenen kadonnutta heimoa muodostivat Israelin pohjoisen valtakunnan, ja heidät vietiin pakkosiirtolaisuuteen Assyriaan vuonna 721 eKr. He lähtivät pohjoisiin maihin.9 Kymmenennessä uskonkappaleessamme sanotaan: ”Me uskomme Israelin todelliseen kokoamiseen ja kymmenen heimon palauttamiseen.”10 Me uskomme myös, että siinä liitossa, jonka Herra teki Abrahamin kanssa, tulisivat siunatuiksi paitsi Abrahamin suku myös kaikki maan kansat. Vanhin Russell M. Nelson onkin sanonut, ettei kokoamisessa ”ole kyse fyysisestä sijainnista. Kyse on henkilökohtaisesta sitoutumisesta. Ihmiset voidaan saattaa tuntemaan Herra [ks. 3. Nefi 20:13] ilman että he lähtevät kotimaastaan.”11
Oppimme on selkeä: ”Herra hajotti Israelin kaksitoista heimoa ja saattoi ne ahdinkoon niiden epävanhurskauden ja kapinoimisen vuoksi. Herra käytti kuitenkin tätä valitun kansansa hajottamista maailman kansojen sekaan myös noiden kansojen siunaamiseen.”12
Me opimme tästä murheellisesta ajankohdasta arvokkaita opetuksia. Meidän tulee tehdä kaikki se, mikä on vallassamme, välttääksemme syntiä ja kapinointia, jotka johtavat orjuuteen.13 Me ymmärrämme myös, että eläminen vanhurskaasti on edellytys sille, että voimme auttaa Herraa Hänen valittujensa kokoamisessa ja Israelin todellisessa kokoamisessa.
Orjuutta, alistamista, riippuvuutta ja vankeutta ilmenee monessa muodossa. Se voi olla kirjaimellista fyysistä orjuutta, mutta se voi olla myös moraalisen tahdonvapauden menettämistä tai heikkenemistä, mikä voi haitata kehittymistämme. Jeremia sanoo selkeästi, että jumalattomuus ja kapinointi olivat suurimmat syyt Jerusalemin hävitykseen ja pakkosiirtolaisuuteen Babyloniassa.14
Muunlaiset orjuuden muodot ovat yhtä tuhoisia ihmishengelle. Moraalista tahdonvapautta voi käyttää väärin monin tavoin.15 Mainitsen neljä, jotka ovat erityisen turmiollisia nykyajan kulttuurissa.
Ensiksi, orjuutta aiheuttavat sellaiset riippuvuudet, jotka heikentävät tahdonvapautta, ovat ristiriidassa moraalikäsitysten kanssa ja tuhoavat terveyden. Huumeiden ja alkoholin, moraalittomuuden, pornografian, uhkapelien, taloudellisen alistamisen ja muiden ahdinkojen vaikutus saattaa orjuudessa olevat ja yhteiskunnan niin valtavan taakan alle, että sitä on miltei mahdotonta mitata.
Toiseksi, jotkin riippuvuudet ja mieltymykset – vaikka eivät olekaan itsessään pahoja – voivat viedä meille suodun kallisarvoisen ajan, joka voitaisiin muutoin käyttää hyveellisten tavoitteiden toteuttamiseen. Näihin voi kuulua se, että käytämme liiallisesti aikaa sosiaaliseen mediaan, video- ja digitaalipeleihin, urheiluun, ajanvietteeseen ja moniin muihin asioihin.16
Se, kuinka me varaamme aikaa perheelle, on yksi merkittävimmistä aiheista, mitä kohtaamme useimmissa kulttuureissa. Silloin kun olin ainut kirkon jäsen asianajotoimistossamme, eräs naisjuristi selitti minulle, kuinka hänestä tuntui aina, että hän oli kuin jonglööri, joka yritti pitää samaan aikaa ilmassa kolmea palloa. Yksi pallo oli hänen työnsä juristina, yksi hänen avioliittonsa ja yksi hänen lapsensa. Hän oli miltei luopunut ajasta itseään varten. Hän oli hyvin huolissaan siitä, että yksi palloista oli aina maassa. Ehdotin, että kokoontuisimme ryhmänä puhumaan tärkeysjärjestyksestämme. Päätimme, että tärkein syy, miksi teimme työtä, oli perheemme elättäminen. Olimme yhtä mieltä siitä, että se, ansaitsemmeko lisää rahaa, ei ollut läheskään yhtä tärkeää kuin perheemme, mutta ymmärsimme, että asiakkaidemme palveleminen parhaan kykymme mukaan oli välttämätöntä. Sitten keskustelumme siirtyi siihen, mikä tekemässämme työssä ei ollut tarpeellista eikä jättänyt aikaa perheelle. Oliko paineita viettää työpaikalla aikaa, joka ei ollut välttämätöntä?17 Päätimme, että tavoitteenamme olisi perheystävällinen ympäristö sekä naisille että miehille. Olkaamme etulinjassa suojelemassa perheelle varattua aikaa.
Kolmanneksi, yleismaailmallisinta alistamista meidän aikanamme – kuten on ollut kautta historian – on ideologia tai poliittiset näkemykset, jotka ovat ristiriidassa Jeesuksen Kristuksen evankeliumin kanssa. Evankeliumin totuuksien korvaaminen ihmisfilosofioilla voi johtaa meidät pois Vapahtajan sanoman yksinkertaisuudesta. Käydessään Ateenassa apostoli Paavali yritti opettaa Jeesuksen Kristuksen ylösnousemusta. Tästä pyrkimyksestä kerrotaan Apostolien teoissa: ”Ateenalaiset samoin kuin kaupungissa asuvat muukalaisetkin olivat näet tavattoman kiinnostuneita kaikista uusista asioista ja puheenaiheista.”18 Kun väkijoukko oivalsi, että Paavalin sanoma oli yksinkertainen ja luonteeltaan uskonnollinen eikä mikään uusi, he torjuivat sen.
Se on vertauskuva meidän omasta ajastamme, jolloin evankeliumin totuudet usein torjutaan tai niitä vääristellään, jotta ne olisivat älyllisesti vetoavampia tai sopivampia vallitseviin kulttuuritrendeihin ja älyllisiin ajattelutapoihin. Jos emme ole varovaisia, nämä trendit voivat valloittaa meidät ja saattaa meidät älylliseen orjuuteen. Juuri nyt on monia kirjoja ja artikkeleita, joissa naisille kerrotaan, kuinka elää.19 Ne ovat usein ristiriidassa keskenään. Erityisen huolestuttavia ovat ajattelutavat, jotka arvostelevat tai vähättelevät niitä naisia, jotka päättävät tehdä välttämättömiä uhrauksia ollakseen äitejä, opettajia, hoivaajia tai lasten ystäviä.
Muutama kuukausi sitten kaksi nuorinta lastenlastamme tulivat käymään luonamme – kumpikin eri viikolla. Olin kotona ja avasin oven. Vaimoni Mary oli toisessa huoneessa. Kummassakin tapauksessa tytöt minua halattuaan sanoivat melkein saman asian. He katselivat ympärilleen ja sanoivat sitten: ”Minusta on ihanaa tulla mummolaan. Missä mummo on?” En sanonut sitä heille, mutta mietin: ”Eikö tämä ole vaarinkin koti?” Mutta sitten tajusin, että kun olin pikkupoika, meidänkin perheemme kävi mummolassa. Mieleeni tulivat erään tutun laulun sanat: ”Mummolaan kun pyöräilemme, pilven hattaraa ei näy.”
Saanen nyt sanoa yksiselitteisesti, että olen innoissani niistä koulutus- ja muista mahdollisuuksista, joita naisille on tarjolla. Arvostan sitä seikkaa, että naisilta vaadittu raskas raadanta kotona on vähentynyt suuressa osassa maailmaa nykyajan mukavuuksien ansiosta ja että naiset vaikuttavat todella suurenmoisella tavalla jokaisella alalla. Mutta jos sallimme kulttuurimme heikentää sitä erityistä suhdetta, joka lapsilla on äitiinsä ja isoäiteihinsä ja muihin, jotka heitä hoivaavat, tulemme katumaan sitä.
Neljänneksi, orjuuteen voivat johtaa voimat, jotka loukkaavat vilpittömästi noudatettavia uskonnollisia periaatteita. Yksi katalimmista muodoista on se, kun vanhurskaat ihmiset, jotka tuntevat olevansa vastuussa käytöksestään Jumalalle, pakotetaan toimintaan, joka on vastoin heidän omaatuntoaan – esimerkiksi terveydenhoitohenkilökunta pakotetaan valitsemaan joko aborteissa auttaminen omantuntonsa vastaisesti tai työpaikkansa menettäminen.
Kirkko on suhteellisen pieni vähemmistö silloinkin kun se toimii yhdessä samanmielisten kanssa. On vaikeaa muuttaa yhteiskuntaa yleisesti, mutta meidän täytyy tehdä työtä parantaaksemme sitä moraalista kulttuuria, joka meitä ympäröi. Jokaisessa maassa myöhempien aikojen pyhien tulee olla hyviä kansalaisia, osallistua yhteiskunnallisiin asioihin, perehtyä esillä oleviin kysymyksiin ja äänestää.
Meidän tulee kuitenkin aina painottaa ensisijaisesti sitä, että meidän tulee tehdä kaikki tarvittavat uhraukset oman perheemme ja nousevan polven suojelemiseksi.20 Suurin osa heistä ei ole vielä vakavien riippuvuuksien tai väärien ajattelutapojen orjia. Meidän täytyy osaltamme suojarokottaa heidät maailmaa vastaan, joka kuulostaa paljolti siltä Jerusalemilta, jossa Lehi ja Jeremia elivät. Lisäksi meidän pitää valmistaa heitä tekemään ja pitämään pyhiä liittoja ja olemaan ensisijaisina lähettiläinä auttamassa Herraa Hänen kirkkonsa vakiinnuttamisessa sekä hajallaan olevan Israelin ja Herran valittujen kokoamisessa kaikkialta.21 Kuten Opissa ja liitoissa kauniisti sanotaan: ”Vanhurskaat kootaan kaikkien kansakuntien keskuudesta, ja he tulevat Siioniin laulaen ikuisen ilon lauluja.”22
Haasteenamme on välttää kaikenlaista orjuutta, auttaa Herraa valittujensa kokoamisessa ja tehdä uhrauksia nousevan polven hyväksi. Meidän täytyy aina muistaa, että me emme pelasta itseämme. Meidät vapauttaa Vapahtajan rakkaus, armo ja sovitusuhri. Kun Lehin perhe lähti pakoon, Herran valo johdatti heitä. Jos olemme uskollisia Hänen valolleen, noudatamme Hänen käskyjään ja turvaamme Hänen ansioihinsa, me vältämme hengellisen, fyysisen ja älyllisen orjuuden sekä valitusvirren omassa erämaassamme vaeltelusta, sillä Hän on voimallinen pelastamaan.
Välttäkäämme niiden epätoivo ja murhe, jotka lankeavat vankeuteen eivätkä enää kestä laulaa Siionin lauluja. Jeesuksen Kristuksen nimessä. Aamen.