Myöhempien aikojen pyhien kertomaa
Kunnioita naisia – olivatpa he minkä ikäisiä tahansa
Minut kutsuttiin opettamaan Aaronin pappeuden nuoria miehiä seurakunnassani, ja eräänä sunnuntaina aiheena oli naisten kunnioittaminen. Oppiaiheen aikana keskustelimme siitä, että kunnioitusta tulee osoittaa jokaista naista kohtaan – lapsesta aikuiseen – kuten Aaronin pappeuden oppikirjassa sanotaan.
Gabriel (nimi on muutettu), yksi luokan nuorista miehistä, sanoi, että hänelle nainen on naispuolinen henkilö, joka on kyllin vanha olemaan hänen äitinsä, ja että kaikkien sitä nuorempien naispuolisten henkilöiden tulisi kunnioittaa häntä, koska hän on mies. Kukaan muu luokassa ei ollut samaa mieltä hänen kanssaan, mitä hänen oli vaikea uskoa.
Jatkoimme keskustelua siitä, millä tavoin voi osoittaa kunnioitusta naisille, ja kerroin heille, että yksi asia, jota itse teen, on se, että kun nainen astuu sisään julkisiin kulkuneuvoihin, luovutan paikkani, vaikka se tarkoittaisi 30–40 minuutin seisomista ennen määränpäähäni saapumista. Sanoin heille, että miesten pitäisi seisoa ja antaa naisten saada heidän paikkansa. Oppiaihe vaivasi silti Gabrielia.
Kaksi päivää myöhemmin nousin linja-autoon ja istuuduin sen etuosaan. Kaikki paikat olivat varattuja, kun eräs mies ja hänen pieni tyttärensä nousivat linja-autoon ja kävelivät takaosaan. Pian sen jälkeen linja-autoon nousi eräs vanhempi nainen, ja nousin tarjoamaan hänelle paikkaani.
Takanani oleva mies taputti minua olalle, osoitti linja-auton takaosaan ja sanoi, että eräs nuori mies oli pyytänyt häntä kiinnittämään huomioni. Kävelin takaosaan katsomaan, kuka tämä nuori mies oli. Jokainen lähellä oleva hymyili, koska tämä nuori mies oli juuri antanut paikkansa sille miehelle ja hänen nelivuotiaalle tyttärelleen, jotka olivat nousseet linja-autoon aikaisemmin. Nuori mies oli pappeusluokkaani kuuluva Gabriel, jota aihe naisten kunnioittamisesta oli vaivannut.
Hän sanoi minulle: ”Seurasin sinua nähdäkseni, nousisitko sinä antamaan paikkasi sille naiselle, joka nousi linja-autoon. Liikutuin, kun näin sinun tekevän niin, ja muistin sunnuntaisen oppiaiheemme, ja minun oli pakko nousta antamaan paikkani sille pikkutytölle ja hänen isälleen.”
Kuinka onnellinen olinkaan nähdessäni, että nuoret miehemme elävät sen mukaan, mitä heille opetetaan kirkossa. Gabrielilla oli tapana ajatella, että kunnioitus oli varattu vain vanhemmille naisille, mutta sunnuntaioppiaiheemme jälkeen hän päätti osoittaa kunnioitusta nelivuotiaalle tytölle.
Olin onnellinen myös siitä, että päätin elää sen mukaan, mitä opetin, auttaen häntä oppimaan, kuinka osoittaa kunnioitusta kaikenikäisille naisille. Mietin, miltä hänestä olisi tuntunut, ellen olisi linja-autossa noussut antamaan paikkaa sille naiselle. Mieleeni tuli eräs pyhien kirjoitusten kohta: ”Kun te tämän tiedätte ja myös toimitte sen mukaisesti, te olette autuaat” (Joh. 13:17).