Vuoden 2017 toimintailtojen johtoaihe
Kysy
Stephen W. Owen
Nuorten Miesten ylijohtaja
Bonnie L. Oscarson
Nuorten Naisten ylijohtaja
”Jos kuitenkin joltakulta teistä puuttuu viisautta, pyytäköön sitä Jumalalta. Hän on saava pyytämänsä, sillä Jumala antaa auliisti kaikille, ketään soimaamatta.
Mutta pyytäköön uskossa, lainkaan epäilemättä. Joka epäilee, on kuin meren aalto, jota tuuli ajaa sinne tänne.”
Miksi tämä johtoaihe valittiin, ja mitä se merkitsee teille? Veli Stephen W. Owen, Nuorten Miesten ylijohtaja, ja sisar Bonnie L. Oscarson, Nuorten Naisten ylijohtaja, kertovat ajatuksiaan.
Miksi tämä pyhien kirjoitusten kohta?
Sisar Oscarson: Herra tietää, mitä sanomaa te tulette tarvitsemaan, ja on merkittävää, kuinka johtoaihe vastaa joihinkin niistä kysymyksistä, joita nousee vuoden aikana, ja kuinka se sopii siihen, mitä elämässänne tapahtuu.
Kun keskustelimme kohdasta Jaak. 1:5–6 yhtenä mahdollisuutena tämän vuoden johtoaiheeksi, Henki täytti huoneen. Ja olimme kaikki yhtä mieltä siitä, että se olisi suurenmoinen pyhien kirjoitusten kohta nuorillemme, koska se liittyy useisiin asioihin. Siinä on yhtymäkohtia kirkon historiaan – se on se Raamatun kohta, jonka Joseph Smith luki ja joka innoitti häntä menemään pyhään lehtoon rukoilemaan. Ja yksi suurenmoinen yhtymäkohta on se, että se todistaa Joseph Smithin jumalallisesta tehtävästä – sitä me tarvitsemme aikana, jolloin maailma asettaa hänen maineensa ja kirkon historian jatkuvasti kyseenalaiseksi. Siinä on myös sanoma siitä, kuinka me saamme henkilökohtaista ilmoitusta elämäämme – tämä sanoma jokaisen on tarpeen tuntea.
Veli Owen: Elämässänne tapahtuu nykyään hyvin monia asioita, ja teillä on hyvin monia kysymyksiä. Kun meillä on kaikki sosiaalinen media ja hakukoneet, on monia lähteitä, joiden puoleen voitte kääntyä saadaksenne vastauksia uskoa koskeviin kysymyksiinne. Tämä tärkeä pyhien kirjoitusten kohta osoittaa, kuinka Joseph Smith sai ilmoitusta, ja se on malli, jota voimme noudattaa.
Kuinka nuoret voivat käyttää kohtaa Jaak. 1:5–6 ja tehdä siitä henkilökohtaisen?
Sisar Oscarson: Tässä kohdassa on hyvin suurenmoinen sanoma. Siinä sanotaan: ”Pyytäköön uskossa, lainkaan epäilemättä” (Jaak. 1:6). Tämä on erityisen koskettavaa. Teidän tulee kysyä ja pyytää uskossa, lainkaan epäilemättä.
Veli Owen: Ja uskossa kysyminen tarkoittaa kysymistä vakain aikein. Kun Joseph Smith sai vastauksen siihen, mihin kirkkoon tuli liittyä, hän ei sanonut vain: ”No, se on hyvä tietää, mutta…” Hän kulki eteenpäin uskossa.
Sisar Oscarson: Muistakaa, että vanhurskas rukous ei ole sitä, että pyydämme, mitä itse haluamme, vaan otamme selville, mitä Jumala haluaa meille.
Minkä neuvon antaisitte nuorille rukouksen hyödyntämisestä heidän elämässään?
Sisar Oscarson: Tehkää siitä tapa. Ette saa unohtaa sitä. Ette saa laiminlyödä sitä. Jeredin veli antaa meille siitä esimerkin (ks. Et. 2:14).
Veli Owen: On eri asia unohtaa rukoilla aika ajoin, mutta huolestuttavampaa on, jos kääntyy pois Herran luota eikä halua rukoilla. Kun teistä tuntuu, ettei teidän pitäisi rukoilla, niin juuri silloin teidän todellakin on tarpeen rukoilla. Ja jos pidätte rukouksenne ja luette pyhiä kirjoituksia, te olette oikeassa vireessä. Ja mikäli te ette tee niin, te etäännytte.
Sisar Oscarson: Me voimme puhua suoraan Jumalan kanssa. Hän ei aseta mitään aikarajoituksia. Millainen lahja onkaan tietää, että voimme tehdä niin ja että Hän on aina valmiina kuuntelemaan.
Kuinka olette oppineet rukoilemaan merkityksellisellä tavalla?
Sisar Oscarson: Mieleeni ei tule mitään yksittäistä kokemusta. Kyse on koko elämän kestävästä oppimisesta. Rukoilemisesta on tullut yksi päiväni merkityksellisimmistä asioista, koska pyrin olemaan johdonmukainen. Olen oppinut kuuntelemaan ja saamaan vastauksia paljon paremmin. Me opimme ja kehitymme sitä paremmin, mitä enemmän olemme mukana prosessissa. Täytyy vain olla johdonmukainen joka ainoa päivä ja varmistaa, etten jätä käyttämättä tätä mahdollisuutta puhua taivaallisen Isäni kanssa. Mitä enemmän me rukoilemme, sitä paremmin me osaamme kuunnella niitä vastauksia.
Veli Owen: Kun nuorena minun täytyi todella tietää jotakin, muistin ensimmäisen näyn ja ajattelin: ”Joseph Smith teki niin. En tarvitse valtaisaa ilmestystä, mutta tarvitsen vastauksen.” Niinpä noudatin sitä mallia uskossa. Muistan, kuinka polvistuin ja painoin pääni ja lausuin rukouksen ääneen. Se, että olen jatkuvasti noudattanut sitä mallia, on siunannut elämääni monet kerrat niin että olen saanut henkilökohtaista ilmoitusta.
Mikä on yksi tärkeimmistä asioista, mitä nuoret voivat oppia tästä pyhien kirjoitusten kohdasta?
Veli Owen: Haluan vain tähdentää uudelleen sitä rukouksen mallia, jonka Joseph Smith loi. Ollessaan vasta 14-vuotias hän oli hämmentynyt, joten hän luki pyhiä kirjoituksiaan. Ensimmäinen näky ei ollut ohikiitävä hetki, jolloin Joseph vain polvistui maahan. Hän teki paljon työtä ennen sitä. Hän pohdiskeli kysymystään yhä uudelleen. Kun hän löysi kohdan Jaak. 1:5–6, hän sanoi: ”Milloinkaan ei mikään kirjoitusten kohta ole tullut voimallisemmin ihmissydämeen kuin tämä silloin minun sydämeeni” (JS–H 12). Se tuli hänen sydämeensä suurella voimalla, ja sitten hän toimi sen mukaisesti. Hän rukoili vakain aikein ja kulki eteenpäin uskossa. Ja juuri sitä me toivomme teidän voivan tuntea tämän pyhien kirjoitusten kohdan myötä läpi vuoden 2017.