Jakakaamme tietoamme Vapahtajasta
Vanhin Gary E. Stevenson
kahdentoista apostolin koorumista
Brigham Youngin yliopiston naisten konferenssissa 5. toukokuuta 2017 pidetystä puheesta ”The Knowledge of a Savior” [Tieto Vapahtajasta].
Meillä on rauhan sanoma, ja te olette sanansaattajia, jotka saarnaavat sitä sanomaa. Te voitte tehdä tätä tekniikan uusien ja kiehtovien väylien avulla.
Valokuva Getty Images; Kristuksen kuva, Heinrich Hofmann
Me olemme Jeesuksen Kristuksen kirkko, joka on perustettu myöhempinä aikoina. Samalla tavoin kuin Herra käski muinaisia opetuslapsiaan, meille on myöhempinä aikoina annettu tehtävä ”[mennä] kaikkialle maailmaan ja [julistaa] evankeliumi kaikille luoduille” (Mark. 16:15).
Muinainen profeetta Nefi tiivisti ytimekkäästi tämän lähetystehtävän ja sanoman sekä sen taustalla olevan tavoitteen: ”Me puhumme Kristuksesta, me riemuitsemme Kristuksessa, me saarnaamme Kristuksesta, me profetoimme Kristuksesta ja me kirjoitamme profetioidemme mukaisesti, jotta lapsemme tietäisivät, mistä lähteestä he voivat odottaa syntiensä anteeksiantoa” (2. Nefi 25:26).
Moosian kirjassa kerrotaan, kuinka muinainen Mormonin kirjan profeetta, kuningas Benjamin, kokosi kansansa kaikkialta maasta temppelin luo, rakennutti tornin ja opetti heitä. Heitä opettaessaan hän myös profetoi heille meidän ajastamme: ”Ja edelleen minä sanon sinulle, että on tuleva aika, jolloin tieto Vapahtajasta leviää kautta jokaisen kansakunnan, suvun, kielen ja kansan” (Moosia 3:20).
”Tieto Vapahtajasta”
Yksi kallisarvoisimmista lahjoista, mitä voimme vaalia perheessämme ja minkä voimme antaa muille, on ”tieto Vapahtajasta” eli Jeesuksesta Kristuksesta.
Aikojen täyttymisen taloudenhoitokauden alkamisen myötä koko ihmiskunnalle tuli valaistuminen ja tekniikan edistysaskelien vuodatus. Se toi mukanaan teollisen aikakauden ja viestintävälineitä, minkä ansiosta kuningas Benjaminin profetia on täyttynyt.
Kahdentoista apostolin koorumin jäsenenä, joka on kutsuttu ”Kristuksen nimen erityiseksi todistajaksi” (OL 107:23) ja jolle on annettu tarkoin määrätyt tehtävät sekä tiedotus- että viestintäpalvelukomiteassa, voin keskittyä tämän profetian täyttymiseen – että ”tieto Vapahtajasta” leviää kaikkialle maailmaan – käyttämällä viimeisintä meille tarjolla olevaa tekniikkaa.
”Kautta jokaisen kansakunnan, suvun, kielen ja kansan”
Historiallisesti painotekniikan edistysaskeleet sekä radion ja television keksiminen ovat mahdollistaneet sen, että palautuksen sanoma voi mennä kaikkialle maailmaan. Tästä on lukuisia esimerkkejä, joista muutamat ovat vielä omassa muistissamme.
Kymmenen vuotta ensimmäisestä näystä ja kuukausi ennen kuin kirkko perustettiin Mormonin kirjaa oli julkaistu 5 000 kappaletta. Sittemmin sitä on painettu yli 175 miljoonaa kappaletta.
Minä tahansa sunnuntaiaamuna voitte kuunnella tai katsella ohjelmaa Music and the Spoken Word [Musiikkia ja puhuttua sanaa], josta pian esitetään 5 000. lähetys. Ensimmäinen esitettiin suorana lähetyksenä radiossa vuonna 1929. Yleiskonferenssin ensimmäinen lähetys televisiossa oli vuonna 1949.
Mikä mielenkiintoista, vuonna 1966 presidentti David O. McKay (1873–1970) aloitti puhumalla tulevista asioista: ”Keksintöjä, joissa piilee niin väkevä voima joko ihmisten siunaamiseksi tai tuhoamiseksi, että se tekee ihmisen vastuun niiden hallitsemisesta valtavimmaksi, mitä on koskaan annettu ihmisen käsiin. – – Tämä aikakausi on täynnään suunnattomia vaaroja sekä mittaamattomia mahdollisuuksia.”1
Vuonna 1974 presidentti Spencer W. Kimball (1895–1985) kuvaili omaa näkemystään tulevasta ajasta: ”Herra on siunannut maailmaa monilla – – satelliiteilla. Ne on asetettu korkealle taivaisiin välittämään lähetyssignaaleja maapallon miltei joka kolkkaan. – – Epäilemättä nämä satelliitit ovat vain alkuna sille, mitä on tulossa maailmanlaajuisten lähetysten tulevaisuudessa. – – Uskon, että Herra on innokas antamaan käsiimme keksintöjä, joista meillä maallikoilla on tuskin ollut aavistustakaan.”2
Kun tekniikan edistysaskeleet viestinnässä ja mediassa tulevat nykyään pääasiassa internetin kannoilla, näyttää siltä, että olemme omana aikanamme nähneet omin silmin kuningas Benjaminin, presidentti McKayn ja presidentti Kimballin profetioiden kirjaimellisen täyttymisen.
On myös olemassa selkeä kaava, jolla näitä tekniikoita omaksutaan Herran valtakunnan rakentamiseen maan päällä. Haluaisin kertoa teille tästä esimerkkejä.
Sivustot lds.org ja mormon.org
Vuonna 1996 kirkko alkoi käyttää virallisesti verkkoa viestimis- ja kommunikointiväylänä. Sittemmin on otettu käyttöön arviolta 260 kirkon ylläpitämää verkkosivustoa, mukaan lukien sivustot paikallisilla kielillä miltei joka maassa, jossa asuu kirkon jäseniä.
Kerron kaksi tuttua esimerkkiä näistä verkkosivustoista. Ensimmäinen on lds.org, joka otettiin käyttöön vuonna 1996. Nykyään sille tulee vuosittain yli 24 miljoonaa uutta kävijää, ja viikoittain sillä on keskimäärin yli miljoona kävijää. Monet jäsenet löytävät tältä sivustolta opetusaineistoa ja aikaisempia yleiskonferenssipuheita. Toinen on verkkosivusto mormon.org, jonka tarkoituksena on esitellä evankeliumia naapureillemme ja ystävillemme, jotka eivät ole kirkon jäseniä. Tällä sivustolla käy vuosittain yli 16 miljoonaa eri kävijää.
Mobiilisovellukset
Kuva Getty Images
Tietenkin tekniikat kehittyvät hurjaa vauhtia, ja niiden tahdissa pysyminen vaatii huomattavia ponnisteluja ja voimavaroja. Älypuhelimien keksimisen myötä saatiin voima valjastaa käyttöön valtavia määriä tietoa kädessä pidettävällä laitteella. Suuri osa tästä tiedosta on järjestetty mobiilisovellusten muotoon. Ensimmäinen kirkon ylläpitämä mobiilisovellus julkaistiin vuonna 2007.
On runsaasti esimerkkejä siitä, kuinka hyödynnämme mobiilisovelluksia levittääksemme meillä olevaa ”tietoa Vapahtajasta”. En aio kuvailla niiden monien mobiilisovellusten sisältöä, jotka ovat sormiemme ulottuvilla, mutta tässä on muutamia esimerkkejä sovelluksista, jotka todennäköisesti ovat teille tuttuja:
-
Evankeliumiaiheinen kirjasto
-
Mormon Channel
-
LDS Tools
-
LDS Music
-
Family Tree
Näitä käyttävät miljoonat käyttäjät miljoonia kertoja viikossa.
Sosiaalinen media
Pohjimmiltaan sosiaalinen media on tietokonepohjaista tekniikkaa, jonka avulla yksittäiset ihmiset ja järjestöt voivat katsella, luoda ja jakaa tietoa, ajatuksia ja muita ilmaisumuotoja virtuaaliyhteisöissä ja verkostoissa.
Vuodesta 2010 alkaen kirkko on alkanut ottaa vakaasti käyttöön sosiaalista mediaa levittääkseen ”tietoa Vapahtajasta”. Tämä on ketterä ja dynaaminen digitaalinen viestintämuoto. Sen muuttumisen nopeus on miltei vertaansa vailla.
Yksi havaittavissa oleva sosiaalisen median ominaisuus on se, että heti kun tuntee olevansa sinut yhden käyttöympäristön kanssa, esiin tulee uudempi, isompi ja tuntuvasti kiinnostavampi tai parempi käyttöympäristö.
Kuvailen lyhyesti viittä sosiaalisen median käyttöympäristöä, joita kirkko käyttää viestintäväylinä:
1. Facebookilla on maailmanlaajuisesti yli kaksi miljardia käyttäjää. Täällä käyttäjät rakentavat verkkoystävistä oman sosiaalisen verkoston.
2. Instagram on sosiaalinen sivusto, joka keskittyy kuviin ja videoihin.
3. Pinterest on kuin virtuaalinen ilmoitustaulu. Täällä visuaaliset kuvat eli ”Pin-lisäykset” kiinnitetään tauluun. Nämä voivat olla innoittavia lausumia tai kohottavia valokuvia.
4. Twitter on sosiaalinen verkosto, jossa käyttäjät voivat lähettää ja lukea lyhyitä 280 merkin viestejä, joita kutsutaan ”twiiteiksi”.
5. Snapchatissa on valokuvia ja lyhyitä videoita, jotka häviävät joko heti tai 24 tunnin kuluttua.
Kirkkona me käytämme näitä sosiaalisen median sivustoja voimallisella tavalla.
Saatatte muistaa sen masennusta käsittelevän hellän konferenssipuheen, jonka vanhin Jeffrey R. Holland kahdentoista apostolin koorumista esitti muutama vuosi sitten.3 Tästä puheesta julkaistiin videokatkelma, joka on saanut yli kaksi miljoonaa katsomiskertaa yksin Facebookissa sekä monia tuhansia tykkäyksiä, jakamisia ja myönteisiä kommentteja.4
Elokuussa 2016 presidentti Dieter F. Uchtdorf julkaisi Instagramissa videon, jossa hän opetti evankeliumin periaatteita tyttärenpojalleen Ericille – arvaatteko missä? – lentokoneen ohjaamossa!5 Presidentti Uchtdorfin Instagram-julkaisusta ovat nauttineet tuhannet, ja siihen on lisätty lukuisia myönteisiä kommentteja.
Marraskuussa 2017 kirkko julkaisi Instagram-tilillään videon myös siitä, kun vanhin Dallin H. Oaks ja vanhin M. Russell Ballard vastaavat nuoren aikuisen naisen kysymykseen sisarten palvelemisesta lähetystyössä. Tätä julkaisua on katsottu yli 112 000 kertaa.
Pinterestistä voi löytää satoja Pin-lisäyksiä lds.org-sivustolta ja vielä enemmän yksittäisiltä jäseniltä, jotka innoittavat muita.
Esimerkiksi monet jakavat profeettojen – niin menneiden kuin nykyistenkin – sanoja. Yhdessä Pin-lisäyksessä on yksi presidentti Thomas S. Monsonin opetuksista: ”Niin moni asia elämässä riippuu asenteestamme.”6
Erästä twiittiä, jonka vanhin David A. Bednar kahdentoista apostolin koorumista jakoi viime vuoden pääsiäisaamuna, katsottiin 210 000 kertaa. Vanhin Bednar osoitti, että lyhyellä, yksinkertaisella viestillä ”Ei hän ole täällä, hän on noussut kuolleista” (Matt. 28:6) voi olla syvällinen ja kestävä vaikutus.
Snapchat
Lopuksi, Snapchatissa ilmestyi hiljattain kuvia ja sanoja, joissa kerrottiin yhdestä presidentti Monsonin kirjoittamasta ensimmäisen presidenttikunnan sanomasta.
Mahdollisia vaaratekijöitä
Ylistettyäni juuri näiden uusien tekniikoiden kaikkia hyviä puolia ja osoitettuani, miten niitä voi käyttää asianmukaisesti, luulen, että on hyödyllistä käsitellä myös niihin liittyviä vaaratekijöitä.
Meidän kaikkien tulee olla tietoisia siitä ajasta, jota voidaan kuluttaa sosiaaliseen mediaan tai mobiilisovellusten käyttöön. Sosiaalisen median käyttöön liittyy myös vaara kasvokkain tapahtuvan kanssakäymisen vähenemisestä, mikä voi tukahduttaa monien nuortemme sosiaalisten taitojen kehittymisen.
Sopimattomaan sisältöön liittyviä vaaroja ei voi vähätellä. Yhteiskunnassa vyöryy pornografiariippuvuuden kasvava epidemia, joka vainoaa myös kirkon jäseniä ja perheitä sekä vaikuttaa heihin kielteisesti.
Lopuksi esitän kaksi muutakin toisiinsa liittyvää vaaratekijää, joiden verkot levittyvät virtuaalisesti jokaisen ylle, mukaan lukien nuoret naiset sekä 2000-luvun äidit ja vaimot. Annan näille kahdelle vaaratekijälle nimitykset ”idealisoitu todellisuus” ja ”heikentävä vertailu”. Uskon, että paras tapa kuvailla näitä kahta vaaratekijää on esittää muutamia esimerkkejä.
Yleisesti ottaen kuvilla, joita julkaistaan sosiaalisessa mediassa, on taipumus kuvata elämää parhaimmillaan ja usein jopa epärealistisesti. Ne ovat usein täynnään kaunista sisustusta, ihmeellisiä lomakohteita ja huolella valmisteltuja ruokia. Vaarana on tietysti, että monet ihmiset lannistuvat siitä, etteivät he tunnu itse yltävän tähän idealisoituun virtuaalitodellisuuteen.
Erään ”syntymäpäiväpannukakun” innoittamana veljentyttäreni julkaisi hiljattain oman yritelmänsä samasta. Sen sijaan että olisi antanut tämän luoda kohtuuttomia paineita, hän päätti innoittaa muita julkaisemalla ”Pinterest-epäonnistumisensa” (ks. pannukakkukuva).
Toivon mukaan voimme oppia löytämään enemmän huumoria ja kokemaan vähemmän lannistumista, kun eteemme tulee kuvia, joissa saatetaan kuvata idealisoitua todellisuutta ja jotka voisivat liian usein johtaa heikentävään vertailuun.
Tämä ei ilmeisesti ole tunnusomaista vain meidän ajallemme vaan Paavalin sanojen mukaisesti niin on ollut myös menneinä aikoina: ”He ovat ymmärtämättömiä, kun ottavat mittapuukseen omat saavutuksensa ja vertaavat itseään vain itseensä” (2. Kor. 10:12).
Myös vanhin J. Devn Cornish seitsemänkymmenen koorumista on antanut hiljattain ajankohtaisen neuvon: ”Me kidutamme itseämme tarpeettomasti kilpailemalla ja vertailemalla. Me arvioimme oman arvomme väärin niiden asioiden pohjalta, joita meillä on tai ei ole, ja muiden mielipiteiden perusteella. Jos meidän täytyy verrata, niin verratkaamme sitä, millaisia olimme ennen, siihen, millaisia olemme nyt – ja jopa siihen, millaisia haluamme olla tulevaisuudessa.”7
Saanen kertoa teille perheestämme yhden salaisuuden, joka liittyy tähän perhekuvaan (ks. seuraava sivu). Se otettiin joitakin vuosia sitten ennen sosiaalisen median tuloa. Jos se otettaisiin tänään, se todennäköisesti julkaistaisiin ja siinä näkyisi perhe, jonka neljä kaunista, hyväkäytöksistä poikaa sävy sävyyn soinnutetuissa vaatteissa nauttivat sopusointuisesta mahdollisuudesta yhteiseen perhekuvaan. Haluaisitteko kuulla sen todellisen tarinan?
Muistan vieläkin, kun vaimoni soitti minulle. ”Gary, missä sinä olet? Me olemme täällä valokuvaajan ulkostudiolla. Olemme kaikki valmiina kuvauksiin. Ei ole ollut helppoa saada kaikkia poikia puetuiksi, järjestykseen ja valmiiksi. Oletko pian täällä?”
No, olin unohtanut enkä ollut edes lähtenyt vielä toimistolta! Olin puoli tuntia myöhässä, eivätkä asiat olleet poissa ollessani sujuneet kovinkaan hyvin – oli syntynyt likimain kaaos.
Mitä oli tapahtunut? No, vanhin poikamme oli juossut ympäri pihaa ja löytänyt omenapuun, poiminut muutamia omenoita ja alkanut heitellä niillä muita poikiamme. Hän osui omenalla kolmatta poikaamme selkään ja sai tämän kaatumaan, jolloin tämä alkoi itkeä.
Sillä välin kun näin tapahtui, toiseksi vanhin poikamme istuutui ja hänen housunlahkeensa nousi hieman. Muut pojat näkivät, että hänellä oli valkoiset urheilusukat, ei niitä kirkkosukkia, jotka hänen äitinsä oli laittanut häntä varten valmiiksi. Äiti kysyi häneltä: ”Miksei sinulla ole jalassa kirkkosukkia?”
Poika vastasi: ”No, kun en pidä niistä. Ne kutittavat.”
Ja äidin puhuessa tämän pojan kanssa kaksivuotiaamme juoksenteli pihalla, kompastui johonkin, kaatui ja nenästä alkoi vuotaa verta. Nyt verta valui hänen valkoiselle poolopuserolleen, ja se tahriintui. Tässä vaiheessa minä ilmestyin paikalle. Ainoa keino, jolla pystyimme pelastamaan kuvaustilanteen, oli kääntää poolopusero väärinpäin ja sillä tavoin kätkeä veritahrat kameralta.
Kävi ilmi, että juostessaan ja heitellessään omenia vanhin poikamme oli kaatunut ja saanut polven kohdalle suuren ruohotahran. Niinpä kuvassa hänen käsivartensa on laitettu strategisesti oikeaan kohtaan peittämään ruohotahroja.
Mitä tulee kolmanteen poikaamme, no, me odotimme 20 minuuttia, jotta hänen silmänsä eivät olleet enää punaiset itkemisestä.
Ja veritahrat ovat tietenkin nyt nuorimman poikamme puseron selkäpuolella.
Toiseksi vanhin poikamme puolestaan on asettanut kätensä strategisesti valkoisten urheilusukkiensa päälle, jotta kaikki on sävy sävyyn.
Mitä minuun tulee, niin minä olen nyt epäsuosiossa, koska juuri minun myöhästymiseni oli syynä tähän kaikkeen.
Niinpä kun näette tämän kauniin kuvan perheestämme ja harmittelette: ”Miksi me emme saa asioita järjestykseen ja ole kiiltokuvaperhe kuten he?” niin nyt te kaikki tiedätte taustan!
Sosiaalinen media ja lähetystyö
Kuva Getty Images
Kuten voitte nähdä, meidän tulee olla tietoisia näistä vaaroista ja uhkista, idealisoitu todellisuus ja heikentävät vertailut mukaan lukien. Maailma ei vain tavallisesti ole yhtä loistava kuin miltä se näyttää sosiaalisessa mediassa. Näiden viestintäympäristöjen ansiosta on kuitenkin tullut ja vielä tulee paljon hyvää.
Lähetystyöosastolta annettiin vuonna 2017 uusia ohjeita siihen, kuinka sosiaalista mediaa voi hyödyntää käytännöllisin tavoin lähetystyössä. Meille tarjolla olevia monia digitaalisia palveluja voi käyttää voimallisilla, helpoilla, yksinkertaisilla ja äärimmäisen tehokkailla tavoilla.
Siihen, kuinka ottaa käyttöön tekniikkaa asianmukaisilla ja innoitetuilla tavoilla, on hyvin monia sovelluksia. Meidän tulee tehdä kaikki mahdollinen opettaaksemme nousevalle sukupolvelle tekniikan vanhurskasta käyttöä sekä varoittaaksemme sen epävanhurskaasta käytöstä ja siihen liittyvistä vaaroista sekä estääksemme niitä. Tämän tulisi osaltaan saada meidät vakuuttuneiksi siitä, että tekniikan hyödyt ovat suurempia kuin siihen liittyvät vaarat.
”Kuinka ihania ovat sanansaattajat”
Pohtiessani tätä sanomaa ja rukoillessani siitä syvällisesti heräsin eräänä aamuna varhain ja mielessäni oli tämä laulu ja sen yksinkertaiset sanat: ”Kuinka ihania ovat sanansaattajat, jotka saarnaavat meille rauhan evankeliumia.”8
Meillä on rauhan sanoma, ja te olette ihania sanansaattajia, jotka saarnaavat sitä sanomaa. Te voitte tehdä tätä näiden tekniikan uusien ja kiehtovien väylien avulla. Me elämme ainutlaatuisessa maailmassa aikojen täyttyessä, ja kyky saarnata rauhan evankeliumia on kirjaimellisesti sormiemme ulottuvilla.
Meillä on muinaisten profeettojen sanat, jotka luonnehtivat täydellisesti meidän aikaamme ja antavat ohjausta siihen: ”Ja edelleen minä sanon sinulle, että on tuleva aika, jolloin tieto Vapahtajasta leviää kautta jokaisen kansakunnan, suvun, kielen ja kansan” (Moosia 3:20).
Meillä on myös sanat, jotka tulevat meille nykypäivän ilmoituksena puhuen ja antaen johdatusta meidän aikaamme ja olosuhteitamme varten. Lainaan vanhin Bednaria: ”Uskon, että meidän, Kristuksen opetuslasten, on tullut aika käyttää näitä innoitettuja välineitä asianmukaisemmin ja tehokkaammin todistaaksemme Jumalasta, iankaikkisesta Isästä, Hänen onnensuunnitelmastaan lapsiaan varten ja Hänen Pojastaan Jeesuksesta Kristuksesta, joka on maailman Vapahtaja. On tullut aika julistaa evankeliumin palautuksen todellisuutta myöhempinä aikoina ja saattaa Herran työ päätökseen.”9
Kutsun jokaisen teistä pohtimaan tarkkaan omaa tehtäväänne saarnata rauhan evankeliumia ihanina sanansaattajina. Tehköön jokainen meistä oman osamme jakaaksemme ”tietoa Vapahtajasta” jokaiselle kansakunnalle, suvulle, kielelle ja kansalle. Paras tapa tehdä niin on yksi askel kerrallaan ja sillä ainutlaatuisella tavalla, joka toimii parhaiten teidän ja perheenne kohdalla. Olkoon teillä jokaisella rohkeutta blogata, laittaa Pin-lisäyksiä, tykätä, jakaa, julkaista, lisätä ystäviä, twiitata, snapata ja pyyhkäistä tavoilla, jotka ylistävät, arvostavat ja kunnioittavat rakastavan taivaallisen Isämme tahtoa ja tuovat tietoa Vapahtajasta perheellenne, rakkaillenne ja ystävillenne – mukaan lukien ystävänne sosiaalisessa mediassa.