Voittaako väittely?
Opin, ettei Jumalan rakkaus meitä kohtaan perustu koulutukseemme, työpaikkaamme eikä kykyymme voittaa väittely.
Yhtenä päivänä, kun kävin kiivasta verkkokeskustelua politiikasta, mielipiteitäni pilkattiin sen koulutuksen johdosta, jonka olin saanut korkeakoulussa.
Nautin hyvästä väittelystä, mutta henkilökohtaisuuksiin puuttuminen oli aiheetonta. Kannanotot loukkasivat, koska ne näyttivät asettavan kyseenalaiseksi henkilökohtaisen arvoni. Tilannetta pahensi vielä se, että huomautusten esittäjä oli Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon jäsen.
Asiaa tarkemmin ajateltuani aloin kuitenkin huomata, että itsekin olin esittänyt halpamaisia henkilökohtaisia mielipiteitä voittaakseni väittelyn. Tajusin, että tällainen käyttäytyminen oli yleistä minua ympäröivässä yhteiskunnassa.
Aloin ymmärtää, että kyvyttömyys tunnustaa muiden arvo voi johtaa vakaviin vaurioihin, etenkin kirkossa. Profeetta Alma saarnasi voimallisesti vastustaen ”kateutta ja riitaa ja pahansuopaisuutta ja vainoja ja ylpeyttä” kirkossa (Alma 4:9). Hän näki, että sellainen käyttäytyminen oli ”suuri kompastuskivi” kirkon edistymiselle (ks. Alma 4:10).
Tuo kohtaaminen sai minut pohtimaan arvoani Jumalan silmissä. Kun tutkin asiaa, löysin kahdentoista apostolin koorumin jäsenen, vanhin Dieter F. Uchtdorfin sanat. Hän opetti, että taivaallinen Isä ”rakastaa meitä, koska Hän on täynnä ääretöntä pyhää, puhdasta ja sanoin kuvaamatonta rakkautta. Me emme ole Jumalalle tärkeitä saavutustemme vuoksi, vaan siksi, että me olemme Hänen lapsiaan.”1
Opin, että Jumalan rakkaus meitä kohtaan ei riipu koulutuksestamme, työpaikastamme eikä kyvystämme voittaa väittely. Jumala rakastaa meitä puhtaasti, äärettömästi ja auliisti, koska Hän on meidän Isämme ja me olemme Hänen lapsiaan.
Jumalan valtavan rakkauden tunteminen haihdutti vihaisuuteni. Oivalsin, että vaikka onkin sopivaa olla eri mieltä muiden kanssa, niin pelkkä väitteleminen saa aikaan vain loukkaamista ja vahingoittamista.
Jos Jeesus Kristus oli halukas antamaan henkensä, niin tiedän, että me voimme oppia luopumaan ylpeydestämme, katsoa ohi maailman turhamaisuuden ja arvostaa toisiamme siten kuin Jumala arvostaa. Hänen silmissään tapa, jolla kohtelemme toisiamme, kertoo meistä enemmän kuin se, voitammeko väittelyn verkossa.