Tule ja seuraa minua
Kristuksen valo
”Tämä on Kristuksen valo. Kuten hän on myös auringossa ja auringon valo ja sen voima, jolla se tehtiin.” (OL 88:7.)
Keskellä: kuva Cary Henrie
Kohdassa OL 88:7–10 puhutaan siitä, kuinka totuus ”loistaa” ja on Kristuksen valo. Siinä sanotaan, että Hän on auringossa, kuussa ja tähdissä eli on niiden valo, ja Hän on voima, jolla ne ja maapallo tehtiin.
Valo on yksi syvällisimmistä ja välttämättömimmistä tekijöistä koko luonnossa. Se kuljettaa energiaa, lämpöä ja tietoa läpi avaruuden kylmän tyhjyyden tavalla, jota tiede yrittää yhä ymmärtää. Tiedämme vain, että se voisi mahdollisesti olla jompaakumpaa näistä: virta hiukkasia, joita nimitetään ”fotoneiksi”, tai energistä aaltoa avaruudessa kulkevassa jatkuvassa ”kentässä”. Huolimatta satojen vuosien merkittävästä työstä emme pysty vieläkään sanomaan, kumpaa se niistä on, sillä se näyttää olevan yhtä aikaa molempia.
Tietenkään ymmärryksemme puute ei estä meitä hyötymästä valosta. Auringosta tuleva valo lämmittää ja antaa maapallolle energiaa tehden elämän mahdolliseksi. Me elämme päivittäistä elämäämme vain, koska pystymme näkemään, ja me pystymme näkemään vain, koska valoa virtaa avaruuden valtavuuteen kaikesta, mikä hehkuu tai heijastaa. Valon ansiosta me voimme tietää ja oppia, kun se koskettaa silmiämme. Valon avulla me voimme toimia, edistyä ja kasvaa. Ilman valoa kaikki olisi jäistä, valistumatonta autiutta. Paikoissa, joissa ei ole valoa, ihmiset voivat vain kompuroida pimeydessä.
Ei siis ihme, että totuus, joka loistaa, yhdistetään Kristuksen valoon. Totuus ja sen myötä rakkaus, rauha, vanhurskaus ja kaikki hyvät asiat virtaavat meille Vapahtajasta. Aivan kuten fyysinen valo antaa meille ymmärrystä fyysisistä asioista, kun se koskettaa silmiämme, niin Kristuksen valo antaa meille ymmärrystä hengellisistä asioista, kun se koskettaa sydäntämme. Koska maailmankaikkeus on täynnä Kristuksen valoa, me voimme oppia, edistyä ja kasvaa hengellisesti. Jos Kristuksen valo otettaisiin pois, niin kaikki olisi merkityksetöntä, valistamatonta autiutta. Ilman tätä valoa ihmiset kompuroivat jäisessä erheen pimeydessä vailla johdatusta.
Näissä pyhien kirjoitusten jakeissa sanotaan, että Kristus on valo ja voima, jolla ruumiimme taivaissa tehtiin. Tähtitieteilijät sanovat, että painovoiman, kuumuuden ja atomien vuorovaikutuksen synnyttämät voimat loivat tähdet, auringon, maapallon ja kuun ja antoivat niille niiden luonteen. Se on totta, mutta mukaillakseni Nobel-palkitun Richard Feynmanin ajatusta me kuvailemme tieteessä sitä, kuinka nämä luomisvoimat toimivat, tietämättä todellisuudessa, miksi ne ovat sitä, mitä ne ovat. Kysymällä ”miksi” me kysymme, mikä näiden voimien tarkoitus todella on. Näissä pyhien kirjoitusten jakeissa meille kerrotaan, että Kristus ja Hänen ohellaan Jumalan työ ja kirkkaus ihmisen kuolemattomuuden ja iankaikkisen elämän toteuttamiseksi (ks. Moos. 1:39) ovat tarkoitus ja syy siihen, että fyysinen maailmankaikkeus on ylipäätään olemassa.
Fyysinen valo toimii Kristuksen hengellisen valon vertauskuvana. Opimme jakeesta OL 88:11, että siinä saattaa olla suurempikin yhteys kuin pelkkä vertauskuva. Tässä jakeessa sanotaan: ”Ja valo, joka loistaa ja joka antaa teille valoa, on hänen kauttaan, joka valaisee teidän silmänne, ja se on sama valo, joka elävöittää teidän ymmärryksenne.” Tämä näyttää antavan ymmärtää, että fyysinen valo ja hengellinen valo ovat saman asian eri ilmenemismuotoja. Kenties tieteen on vaikea ymmärtää valon perusolemusta, koska tieteellinen tutkimus yksinään ei anna täyttä kuvaa. Voi olla, että ymmärrykseen valosta täytyy sisältyä Jeesuksen Kristuksen todellinen luonne, jotta se olisi täydellinen. Kun lopulta ymmärrämme ne prosessit, joiden avulla Jumala valaisee meitä, niin silloin ja vasta silloin me ymmärrämme, millaisia fyysinen valo ja sen myötä Hänen maailmankaikkeutensa ovat luonteeltaan.