2022
ʻOku ʻIkai ʻAupito Ke Ke Tuenoa
ʻEpeleli 2022


“Never Alone,” Liahona, Apr. 2022.

Ngaahi Leʻo ʻo e Kau Māʻoniʻoni ʻi he Ngaahi ʻAho Kimui Ní

ʻOku ʻIkai ʻAupito Ke Ke Tuenoa

Ko ha sola ʻa e tangata mahakí kiate au kae ʻikai ki he Tamai Hēvaní.

ʻĪmisi
ko ha ongo faifekau ʻokú na foaki ha tāpuaki lakanga fakataulaʻeiki ki ha tangata

Taá mei he Adobe Stock mo Janae Bingham

Ne mau toki tūʻuta atu ko ha kau faifekau Palāsila ʻe toko ono ki ʻĀsenitina pea ne mau tatali ki homau vaka ki homau ngaahi misioná. ʻI heʻemau hū atu ki he feituʻu talitaliʻanga ki homau vaka hokó, ne mau fie faitaaʻi mei he mamaʻó e leleʻanga vakapuná mo e koló. Lolotonga e ʻalu ʻa e toko nima ko eé ʻo faitaá, naʻá ku nofo pē ʻo tokangaʻi ʻemau kató.

Hili ʻenau foki maí, naʻá ku fakasio ha feituʻu ne u loto ke faitaaʻi. Naʻá ku talaange ki he niʻihi kehé, “Te u ʻalu kau toki haʻu.”

Hili ʻeku faitaá, ne u fanongo ki ha taha ʻoku ui mai, “ʻEletā.” Naʻá ku fakasio takai holo ka naʻe ʻikai ke u sio ki ha taha. Naʻe toe ongo tuʻo ua mai e uí: “ʻEletā.”

ʻI heʻeku toe sio takai holó, ne u sio atu ki ha tangataʻeiki toulekeleka ʻoku tangutu ʻi ha sea ofi mai pē. ʻI heʻeku fakaofi atu ki aí, naʻá ne pehē mai, “ʻEletā, ʻoku ou fie maʻu ha tāpuaki lakanga fakataulaʻeiki he ʻoku ou puke.”

Ne u ʻohovale ʻi heʻene kolé. Naʻe kole mai ʻe ha tangata naʻe teʻeki ke ma fetaulaki kimuʻa ke u foaki ha tāpuaki ʻi hoku ʻuluaki ʻaho ʻi ha fonua naʻe ʻikai ke u fuʻu poto ʻi heʻenau lea fakafonuá.

Ne u fai ha ngaahi fehuʻi lahi neongo ne ʻikai ke fuʻu sai ʻeku lea faka-Sipeiní: “ʻOkú ke maʻu ha tui? ʻOkú ke tui ki he mālohi ʻo e lakanga fakataulaʻeikí? ʻOkú ke ʻilo e Siasi ʻo Sīsū Kalaisi ʻo e Kau Māʻoniʻoni ʻi he Ngaahi ʻAho Kimui Ní?”

Naʻá ne kiʻi puputuʻu ʻi heʻeku ngaahi fehuʻí peá ne tali mai, “ʻEletā, ko ha mēmipa au ʻo e Siasí. Ko ʻeku haʻú mei Salatā, ʻi he fakatokelaú. ʻOku ou tuenoa, ʻoku ou puke, pea ʻoku ou fie maʻu ha tāpuaki.”

Naʻá ku alu ʻo haʻu mo e kau faifekau kehé. Ne mau fakafeʻiloaki kiate ia mo kiʻi talanoa taimi siʻi mo e tangatá. Ne u ʻalu leva mo hoku hoá mo ia ki he falemālōloó, ʻo tāpuakiʻi ai ia.

ʻI he taimi ko iá, naʻe ʻikai ke u fuʻu fakakaukau ki he meʻa naʻe lea ʻaki ʻe he tangatá kiate aú tuku kehe pē ʻa ʻene fie maʻu ha tāpuakí. Ka kimui angé, naʻe ongo moʻoni kiate au ʻene lea “ʻOku ou tuenoa.” Naʻá ne ongoʻi tuenoa, ka naʻe ʻi ai ʻene Tamai Hēvani naʻá Ne ʻafioʻi e feituʻu naʻe ʻi aí pea mo ʻene puké. Naʻe ʻikai liʻaki ia ʻe he Tamai Hēvaní, ka naʻá Ne fekauʻi mai ha kau faifekau ke fakafiemālieʻi ia, foaki ange ha tāpuaki, mo fakamanatu ange kiate ia naʻe ʻikai ke ne tuenoa.

Naʻe fakamālohia ʻe he aʻusia ko iá ʻeku fakamoʻoni ʻoku ʻi ai ʻetau Tamai Hēvani ʻokú Ne ʻafioʻi kitautolu pea he ʻikai ke Ne teitei liʻaki kitautolu.

Paaki