Liahona
Saako ahdistus sinut tuntemaan, että olet eristyksissä? Nämä kolme vinkkiä voivat auttaa
Maaliskuu 2024


Julkaistaan vain sähköisenä: nuorille aikuisille

Saako ahdistus sinut tuntemaan, että olet eristyksissä? Nämä kolme vinkkiä voivat auttaa

Kirjoittaja asuu Amerikan Samoassa.

Kamppailuni yksinäisyyden ja ahdistuksen kanssa on tuonut minut lähemmäksi taivaallista Isää ja Jeesusta Kristusta ja auttanut minua ymmärtämään oman paikkani evankeliumissa.

Abstrakteja hahmoja, jotka näyttävät yksinäisiltä ja surullisilta

Joskus on vaikeaa tuntea kuuluvansa joukkoon, kun on nuori naimaton aikuinen.

Tunnen itseni usein ulkopuoliseksi. Yritän rakentaa omaa elämääni, mutta tunnen silti, että minulla on vastuu huolehtia perheestäni. Ja vaikka haluankin olla yhteydessä muihin, tunnen hitaasti vetäytyväni kauemmas heistä ja asioista, joita teen mielelläni.

Juuri nyt minun on vaikea ahdistuneisuushäiriöni vuoksi tehdä noita asioita ja tuntea silti yhteenkuuluvuutta. Tämä on usein monien haasteideni taustalla.

Ahdistuneena haluan kirjoittaa ajatuksiani päiväkirjaan sen sijaan että olisin yhteydessä muihin, lähinnä siksi, että minusta tuntuu, ettei kukaan ymmärrä kokemustani. Täällä Amerikan Samoassa mielenterveydestä ei puhuta paljoakaan. Minusta tuntuu, että muut haluavat minun sisuuntuvan, kun yritän selittää kamppailuani ahdistuneisuuden kanssa. Niinpä eristäydyn muista sen sijaan että pyytäisin apua.

Kamppailuni ahdistuneisuuden kanssa on kuitenkin opettanut minulle, kuinka kertakaikkisen tärkeitä ovat yhteydet muihin, etenkin taivaalliseen Isään ja Jeesukseen Kristukseen.

Seuraavassa on muutamia tapoja, joilla kamppailuni ahdistuneisuuden kanssa on tuonut minut lähemmäksi taivaallista Isää ja auttanut minua ymmärtämään, että todellakin kuulun Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkkoon.

Kasvata rukouksen voimaa

Vaikka olen aina kamppaillut ahdistuneisuuden kanssa, tästä haasteesta on tullut paljon raskaampi nuorena aikuisena, kun kohtaan uusia tilaisuuksia ja monia muutoksia. Se, että elän jatkuvan pelon ja huolen vallassa, saa minut toisinaan epäilemään omanarvontuntoani ja sitä, että minua rakastetaan.

Yksi asia, joka on kuitenkin auttanut minua todella ymmärtämään, että kuulun joukkoon, on se, että puhun taivaallisen Isän kanssa rukouksessa.

Kuten presidentti M. Russell Ballard (1928–2023) on neuvonut: ”Rukous voi muuttaa meidän oman elämämme. Vilpittömän rukouksen kannustamina me voimme kehittyä ja auttaa muita tekemään samoin.”1

Ahdistuneisuuden vuoksi olen turvautunut rukoukseen paljon, ja se on auttanut minua syventämään sekä suhdettani taivaalliseen Isään että uskoani siihen, että Hän kuulee kaikki rukoukset. Rukouksistani on todella tullut merkityksellisempiä ajan mittaan, kun olen käsitellyt haastettani ja turvannut Jeesukseen Kristukseen ja taivaalliseen Isään saadakseni apua.

Puhun taivaalliselle Isälle tunteistani, päivästäni, huolistani – oikeastaan mistä tahansa. Vaikka Hän ei poistaisikaan ahdistavia ajatuksia ja tunteita, niin kun käännyn Hänen puoleensa ja pyydän apua, minusta tuntuu kuin Hänen kätensä olisi olkapäälläni ja Hän vakuuttaisi minulle, että Hän on kanssani.

Hän auttaa minua tietämään, että minä olen Hänen ja etten ole yksin.

Syvennä ymmärrystäsi Jeesuksen Kristuksen sovituksesta

Kaikista evankeliumin periaatteista se, josta minulla on vahvin todistus, on Vapahtajani Jeesuksen Kristuksen parantava voima.

Kun huomaan, kuinka Vapahtaja on auttanut minua, pystyn tuntemaan yhteenkuuluvuutta ja varmuuden siitä, että minut tunnetaan. Kamppailuni ahdistuneisuuden kanssa kannustaa minua tavoittelemaan Hengen lohduttavaa läsnäoloa, ja sen ansiosta harjoitan pieniä ja yksinkertaisia hengellisiä tottumuksia (ks. Alma 37:6) joka päivä ammentaakseni Kristuksen voimaa elämääni.

Usko Hänen armoonsa ja uhriinsa on todellakin paras keino, minkä tarvitsen selviytyäkseni kaikista elämän vaikeuksista ja haasteista. Kuten Hän opetti: ”Minä olen maailman valo” (Joh. 8:12). Minulle se tarkoittaa, ettei mikään kokemamme pimeys voi tukahduttaa Hänen valoaan.

Myös vanhin Jeffrey R. Holland kahdentoista apostolin koorumista on rakastaen opettanut, miten tärkeää on etsiä työkaluja niille, jotka kamppailevat mielenterveyden kanssa. Hän on sanonut: ”Pyytäkää neuvoja hyvämaineisilta ihmisiltä, joilla on virallinen pätevyys, ammattitaito ja hyvät elämänarvot. Kertokaa heille rehellisesti sairautenne vaiheista ja kamppailuistanne. Harkitkaa rukoillen ja vastuuntuntoisesti neuvoja, joita he antavat, ja hoitokeinoja, joita he määräävät. – – Isämme taivaassa odottaa meidän käyttävän kaikkia ihmeellisiä lahjoja, jotka Hän on suonut tällä loistavalla taloudenhoitokaudella.”2

Vapahtajan tuella me näemme valon edessäpäin.

Luo merkityksellisiä yhteyksiä

Jokin aika sitten kamppailin todella kovasti ahdistuneisuuden kanssa. Mutta sen sijaan että olisin vetäytynyt muiden luota, rukoilin taivaalliselta Isältä apua, ja Henki auttoi minua näkemään elämää mullistavan totuuden:

me tarvitsemme toisiamme.

Vaikka ahdistuneisuus voi saada minut haluamaan vetäytyä muiden luota, taivaallinen Isä ei halua minun eristäytyvän. Vastustaja haluaa meidän tuntevan, että olemme irrallisia – ettemme kuulu joukkoon, varsinkaan haasteissamme. Mutta kun luotan siihen, että Vapahtaja antaa minulle voimaa pyytää haasteissani apua sisaruksiltani tai ystäviltäni, he vastaavat rakastaen ja auttavat minua jatkamaan eteenpäin.

Olen huomannut, että kun me kaikki olemme halukkaita olemaan yhteydessä toisiimme (etenkin silloin kun mieluummin ottaisimme hiljaisesti etäisyyttä), me voimme tuntea yhteenkuuluvuutta – tuota yhteen kuulumisen ja toivon tunnetta Kristuksessa.

Yhteenkuuluvuuden evankeliumi

En tiedä, miksi joidenkin haasteiden täytyy olla niin vaikeita. Mutta tiedän, että ahdistuneisuudesta saamieni kokemusten ansiosta olen pystynyt syventämään todistustani taivaallisesta Isästä, Jeesuksesta Kristuksesta ja yhteyden tarpeestamme. Löydettyäni apua evankeliumista ja mielenterveyden työkaluista olen havainnut selvemmin, että minulla todellakin on paikka Jeesuksen Kristuksen evankeliumissa – ja että jokaisella on, heidän olosuhteistaan riippumatta.

Tiedän, että aina on parantamisen varaa siinä, kuinka auttaa kaikkia – etenkin nuoria aikuisia – tuntemaan, että heitä rakastetaan kirkossa. Mutta näen edelleen ihmeitä tapahtuvan.

Jos kamppailet mielenterveyteen liittyvien haasteiden kanssa, toivon, että tiedät, että Jeesuksen Kristuksen evankeliumi on parantumisen, ilon ja ennen kaikkea yhteenkuuluvuuden evankeliumi – kaikille taivaallisen Isän lapsille.

Tunnen tämän totuuden sydämessäni.