Fuakava Foʻoú 2023
23–29 Sānuali. Mātiu 3; Maʻake 1; Luke 3: “Mou Teuteu ʻa e Hala ʻo e ʻEikí”


“23–29 Sānuali. Mātiu 3; Maʻake 1; Luke 3: ‘Mou Teuteu ʻa e Hala ʻo e ʻEikí’ ” Haʻu, ʻo Muimui ʻIate Au—Maʻá e Fakafoʻituituí mo e Ngaahi Fāmilí: Fuakava Foʻoú 2023 (2022)

“23–29 Sānuali. Mātiu 3; Maʻake 1; Luke 3,” Haʻu, ʻo Muimui ʻIate Au—Maʻá e Fakafoʻituituí mo e Ngaahi Fāmilí: 2023

ʻĪmisi
Ko hono papitaiso ʻe Sione Papitaiso ʻa Sīsuú

Matapā sioʻata ʻi he Temipale Nāvū ʻIlinoisí, tā ʻe Tom Holdman

23–29 Sānuali

Mātiu 3; Maʻake 1; Luke 3

“Mou Teuteu ʻa e Hala ʻo e ʻEikí”

Kamata ʻaki hano lau ʻo e Mātiu 3; Maʻake 1; mo e Luke 3. ʻI hoʻo lotua ʻa e Laumālie Māʻoniʻoní ke Ne tokoni ke mahino kiate koe ʻa e ngaahi vahe ko ʻení, te Ne foaki atu ha ngaahi fakakaukau ʻoku fakataumuʻa pē kiate koe. Hiki ʻa e ngaahi ongo ko ʻení, pea palani ke ngāueʻi ia.

Lekooti e Ngaahi Ongo ʻOkú ke Maʻú

ʻE lava ʻe Sīsū Kalaisi mo ʻEne ongoongoleleí ʻo liliu koe. Naʻe lau ʻe Luke mei ha kikite ʻa ʻĪsaia ʻi he kuonga muʻá naʻe fakamatalaʻi ai ʻa e meʻa ʻe hoko ʻi he hāʻele mai ʻa e Fakamoʻuí: “ʻE tanu ʻa e luo kotoa pē, ʻe holoki hifo ʻa e moʻunga mo e tafungofunga kotoa pē; pea ʻe fakatonutonu ʻa e pikopikó, pea ʻe fakatokalelei ʻa e ngaahi hala ʻoku tokatāmakí” (Luke 3:5; vakai foki ʻĪsaia 40:4). Ko ha pōpoaki ʻeni kiate kitautolu kotoa pē, kau ai ʻa kinautolu ʻoku nau fakakaukau he ʻikai ke nau lava ʻo liliú. Kapau ʻoku lava ʻa e moʻunga tuʻu maʻú ʻo holo ʻo tokalelei, tā ʻoku lava ʻe he ʻEikí ʻo tokoniʻi kitautolu ke fakatonutonu hotau ngaahi ʻalunga pikopikó (vakai Luke 3:4–5). ʻI heʻetau tali e fakaafe ʻa Sione Papitaiso ke tau fakatomala mo liliú, ʻoku tau teuteuʻi ai ʻetau fakakaukaú mo e lotó ke tali ʻa Sīsū Kalaisi ke tau lava foki mo kitautolu ʻo mamata ki he “fakamoʻui ʻa e ʻOtuá” (Luke 3:6).

ʻĪmisi
fakaʻilonga ʻo e ako fakataautahá

Ngaahi Fakakaukau ki Hono Ako Fakataautaha ʻo e Folofolá

Ko hai ʻa Maʻake?

ʻI he kotoa ʻo e kau faʻu tohi ʻo e ngaahi Kosipelí, ko Maʻake ʻoku siʻisiʻi taha ʻetau ʻilo ki aí. ʻOku tau ʻiloʻi naʻá ne hoko ko ha hoa fakafaifekau kia Paula, Pita, mo ha niʻihi ʻo e kau faifekau kehé. ʻOku tui ʻa e kau mataotao fakatohitapu tokolahi naʻe fekau ʻe Pita ʻa Maʻake ke ne lekooti e ngaahi meʻa ne hoko ʻi he moʻui ʻa e Fakamoʻuí. ʻOku ngalingali naʻe ʻuluaki hiki e Kosipeli ʻa Maʻaké kimuʻa ʻi he ngaahi kosipeli ʻe tolu ko eé.

Vakai foki ki he Fakahinohino ki he Ngaahi Folofolá, “Maʻake.”

Mātiu 3:1–12; Maʻake 1:1–8; Luke 3:2–18

Ko e fakatomalá ko ha liliu lahi ia ʻi he ʻatamaí mo e lotó.

Ko e misiona ʻo Sione Papitaisó ke teuteuʻi ʻa e loto ʻo e kakaí ke nau tali ʻa e Fakamoʻuí pea hoko ʻo hangē pē ko Iá. Naʻá ne fakahoko fēfē ia? Naʻá ne tala ʻo pehē, “Mou fakatomala” (Mātiu 3:2). Pea naʻá ne fakaʻaongaʻi ʻa e ngaahi fakatātā hangē ko e fuaʻiʻakaú mo e uité ke akoʻi ʻaki ʻa e fakatomalá (vakai Luke 3:9, 17).

Ko e hā ha toe ngaahi fakatātā kehe ʻokú ke maʻu ʻi he ngaahi fakamatala ki he ngāue fakafaifekau ʻa Sione Papitaisó? (vakai e Mātiu 3:1–12; Maʻake 1:1–8; Luke 3:2–18). Fakakaukau ke fakaʻilongaʻi ia ʻi hoʻo tohi folofolá pe tā hano ngaahi fakatātā. Ko e hā ʻoku akoʻi mai ʻe he ngaahi fakatātā ko ʻení fekauʻaki mo e tokāteliné mo e mahuʻinga ko ia ke fakatomalá?

Ko e fakatomala moʻoní “ko ha liliu ʻo e fakakaukaú mo e lotó ʻa ia ʻoku ʻomi ai ha fakakaukau foʻou ki he ʻOtuá, mo kita pea mo e moʻuí fakalūkufua. … [Ko hono ʻuhingá ko ha] fakatafoki [ʻo e] lotó ki he ʻOtuá” (Fakahinohino ki he Ngaahi Folofolá, “Fakatomalá, Fakatomalaʻí”). ʻI he Luke 3:7–14, ko e hā ʻa e ngaahi liliu naʻe fakaafeʻi ʻe Sione ki he kakaí ke fakahoko ke nau mateuteu ai ke tali ʻa Kalaisí? ʻOku kaunga fēfē nai kiate koe ʻa e faleʻi ko ʻení? Te ke fakahaaʻi fēfē kuó ke fakatomala moʻoní? (vakai Luke 3:8).

Vakai foki, Russell M. Nelson, “Te Tau Lava ʻo Fai Lelei Ange pea Toe Lelei Ange,” Liahona, Mē 2019, 67–69; Dallin H. Oaks, “Maʻa he Fakatomalá,” Liahona, Mē 2019, 91–94.

Mātiu 3:7; Luke 3:7

Ko hai ʻa e kau Fālesí mo e kau Sātusí?

Ko e kau Fālesí ko ha kau mēmipa kinautolu ʻo ha kulupu fakalotu ʻo e kau Siú ʻa ia naʻa nau pōlepole ʻi hono tauhi pau ʻa e fono ʻa Mōsesé mo hono ngaahi ouaú. Ko e kau Sātusí ko ha kau Siu tuʻumālie ia ne lahi honau ivi tākiekina fakalotu mo fakapolitikalé; naʻe ʻikai ke nau tui ki he tokāteline ʻo e toetuʻú. Naʻe hē fakatouʻosi e ongo kulupú mei he taumuʻa totonu ʻo e ngaahi fono ʻa e ʻOtuá.

Vakai foki Mātiu 23:23–28; Fakahinohino ki he Ngaahi Folofolá, “Kau Fālesí,” “Kau Sātusí.”

Mātiu 3:11, 13–17; Maʻake 1:9–11; Luke 3:15–16, 21–22

Naʻe papitaiso ʻa Sīsū Kalaisi ke “fakahoko ʻa e māʻoniʻoni kotoa pē.”

ʻI he taimi naʻá ke papitaiso aí, naʻá ke muimui ai ki he tā sīpinga ʻa e Fakamoʻuí. Fakafehoanaki ʻa e meʻa ʻokú ke ako mei he ngaahi fakamatala ki hono papitaiso ʻo e Fakamoʻuí mo e meʻa naʻe hoko ʻi ho papitaisó.

Ko e Papitaiso ʻo e Fakamoʻuí

Ko Hoku Papitaisó

Ko e Papitaiso ʻo e Fakamoʻuí

Ko hai naʻá ne papitaiso ʻa Sīsuú, pea ko e hā ʻa e mafai naʻá ne maʻú?

Ko Hoku Papitaisó

Ko hai naʻá ne papitaiso koé, pea ko e hā ʻa e mafai naʻá ne maʻú?

Ko e Papitaiso ʻo e Fakamoʻuí

Naʻe papitaiso ʻa Sīsū ʻi fē?

Ko Hoku Papitaisó

Naʻe papitaiso koe ʻi fē?

Ko e Papitaiso ʻo e Fakamoʻuí

Naʻe founga fēfē hono papitaiso ʻo Sīsuú?

Ko Hoku Papitaisó

Naʻe founga fēfē hono papitaiso koé?

Ko e Papitaiso ʻo e Fakamoʻuí

Ko e hā naʻe papitaiso ai ʻa Sīsuú?

Ko Hoku Papitaisó

Ko e hā naʻe papitaiso ai koé?

Ko e Papitaiso ʻo e Fakamoʻuí

Naʻe fakahaaʻi fēfē ʻe he Tamai Hēvaní ʻEne hōifua kia Sīsuú?

Ko Hoku Papitaisó

Naʻe fakahaaʻi fēfē ʻe he Tamai Hēvaní ʻEne hōifua ʻi he taimi naʻá ke papitaiso aí? Kuó Ne fakahaaʻi fēfē atu ʻa ʻEne hōifuá talu mei ai?

Vakai foki e 2 Nīfai 31; Mōsaia 18:8–11; Tokāteline mo e Ngaahi Fuakava 20:37, 68–74.

Mātiu 3:16–17; Maʻake 1:9–11; Luke 3:21–22

ʻOku sino mavahevahe ʻa e kau mēmipa ʻo e Toluʻi ʻOtuá.

ʻOku lahi e ngaahi fakamatala ʻi he Tohi Tapú ʻoku fakamoʻoniʻi ai ko e Toluʻi ʻOtuá ko ha toko tolu mavahevahe kinautolu. Ko e talanoa ki he papitaiso ʻo e Fakamoʻuí ko ha sīpinga ia ʻe taha. ʻI hoʻo lau e ngaahi fakamatala ko ʻení, fakalaulauloto ki he meʻa ʻokú ke ako fekauʻaki mo e Toluʻi ʻOtuá. Ko e hā ʻoku mahuʻinga ai e ngaahi tokāteline ko ʻení kiate koé?

Vakai foki, Sēnesi 1:26; Mātiu 17:1–5; Sione 17:1–3; Ngāue 7:55–56; Tokāteline mo e Ngaahi Fuakava 130:22.

ʻĪmisi
fakaʻilonga ʻo e ako fakafāmilí

Ngaahi Fakakaukau ki Hono Ako Fakafāmili ʻo e Folofolá mo e Efiafi ʻi ʻApí

Mātiu 3.Naʻe maʻu ʻe Sione Papitaiso ʻa e Lakanga Taulaʻeiki Faka-ʻĒloné. Ko e hā te tau lava ʻo ako mei he sīpinga ʻa Sioné fekauʻaki mo e ngaahi taumuʻa ʻo e Lakanga Taulaʻeiki Faka-ʻĒloné? Ko e hā ha ngaahi tāpuaki ʻoku tau maʻu koeʻuhí ko e Lakanga Taulaʻeiki Faka-ʻĒloné? Kapau ʻoku ʻi ai ha talavou ʻi homou fāmilí, mahalo te ke fie tuku ha taimi ke tokoni ke mahino kiate ia ʻa e founga ʻe lava ke ne fakaʻaongaʻi ai e Lakanga Taulaʻeiki Faka-ʻĒloné ke tāpuekina e niʻihi kehé. (Vakai foki, Tokāteline mo e Ngaahi Fuakava 13:1; 20:46–60.)

ʻĪmisi
ko ha talavou ʻokú ne papitaiso ha talavou ʻe taha

ʻOku tafia atu ʻetau ngaahi angahalá ʻi he taimi ʻoku tau papitaiso aí.

Mātiu 3:11–17; Maʻake 1:9–11; Luke 3:21–22.Kuo mamata nai e kau mēmipa homou fāmilí ki hano papitaiso pe hilifakinima ha taha ke hoko ko ha mēmipa ʻo e Siasí? Ko e hā naʻe ongoʻi ʻe he kau mēmipa ʻo e fāmilí? Mahalo te ke lava ʻo akoʻi ange fekauʻaki mo e fakataipe ʻo e papitaisó mo e hilifakinimá. Ko e hā e founga ʻoku tatau ai e papitaisó mo e hilifakinimá pea mo ha fanauʻi foʻoú? Ko e hā ʻoku fakauku kakato ai kitautolu ʻi he vaí ʻi heʻetau papitaisó? Ko e hā ʻoku tau tui teunga hina ai ʻi heʻetau papitaisó? Ko e hā ʻoku fakamatalaʻi ai ʻa e meʻafoaki ʻo e Laumālie Māʻoniʻoní ko ha “papitaiso ʻo e afí”? (Tokāteline mo e Ngaahi Fuakava 20:41; vakai foki, Fakahinohino ki he Ngaahi Folofolá, “Papitaisó,” “Laumālie Māʻoniʻoní”).

Mātiu 3:17; Maʻake 1:11; Luke 3:22.Ko e fē nai ha taimi kuo tau ongoʻi ai ʻoku hōifua mai ʻa e ʻOtuá kiate kitautolu? Ko e hā te tau lava ʻo fakahoko ko e fāmili ke tau fakahōifua ai ki he ʻOtuá?

Ke maʻu ha ngaahi fakakaukau lahi ange ki hono akoʻi ʻo e fānaú, vakai ki he fokotuʻutuʻu ki he uike ní ʻi he Haʻu, ʻo Muimui ʻIate Au—Maʻá e Palaimelí.

Hiva ʻoku fokotuʻu atú: “Ko Hoku Papitaisó,” Tohi Hiva ʻa e Fānaú, 54–55.

Ko Hono Fakatupulaki e Ako Fakataautaha

Kole tokoni ki he ʻEikí. Naʻe ʻomi ʻa e ngaahi folofolá ʻi he fakahā, pea ʻoku tau fie maʻu ha fakahā fakataautaha kae lava ke mahino moʻoni ia kiate kitautolu. Naʻe talaʻofa mai ʻe he ʻEikí, “Kole, pea ʻe foaki ia kiate kimoutolu; kumi, pea te mou ʻilo; tukituki, pea ʻe toʻo ia kiate kimoutolu” (Mātiu 7:7).

ʻĪmisi
ʻOku papitaiso ʻe Sione ʻa Sīsū

Ko Hono Papitaiso ʻe Sione Papitaiso ʻa Sīsuú, tā ʻe Greg K. Olsen

Paaki