Faufaʼa Tahito 2022
15–21 nō ’Ātete. Salamo 49–51 ; 61–66 ; 69–72 ; 77–78 ; 85–86 : « Nā’u e fa’a’ite i tāna i rave i tō’u nei vārua »


« 15–21 nō ’Ātete. Salamo 49–51 ; 61–66 ; 69–72 ; 77–78 ; 85–86 : ‘Nā’u e fa’a’ite i tāna i rave i tō’u nei vārua’ », Mai, pe’e mai—nō te ta’ata hō’ē ’e te ’utuāfare : Faufa’a Tahito 2022 (2021)

« 15–21 nō ’Ātete. Salamo 49–51 ; 61–66 ; 69–72 ; 77–78 ; 85–86 », Mai, pe’e mai—nō te ta’ata hō’ē ’e te ’utuāfare : 2022

Hōho’a
tē tāpe’a ra Iesu i te mōrī tūrama

Saving That Which Was Lost [Fa’aora i tei mo’e], nā Michael T. Malm

15–21 nō ’Ātete

Salamo 49–51 ; 61–66 ; 69–72 ; 77–78 ; 85–86

« Nā’u e fa’a’ite i tāna i rave i tō’u nei vārua »

Tē fa’ata’a nei teie arata’i ha’api’ira’a i te tahi o te mau tumu parau ha’api’ira’a tei vauvauhia i roto i teie mau salamo. ’A rave ai ’outou i tā ’outou tuatāpapara’a, e mau parau paha, e mau hōho’a ’aore rā e mau mana’o tā ’outou e tāpe’a mai. I tō ’outou mana’o, e aha tā te Fatu e tāmata nei i te ha’api’i ia ’outou ?

Pāpa’i i te mau mana’o e tae mai

Tē fa’a’ite nei te feiā pāpa’i Salamo i tō rātou mau mana’o hōhonu rahi i roto i tā rātou mau pehepehe. ’Ua pāpa’i rātou i tō rātou mau mana’o fa’ataiā ’e te mata’u ’e te tātarahapa rahi. I te tahi mau taime, e au ato’a ē, ’ua tupu tō rātou mana’o ē, ’ua fa’aru’e te Atua ia rātou, ’e tē vai ra te tahi mau salamo, e mana’o ’ino’ino tē puta mai, ’aore rā te mana’o tapineva. Mai te mea ’ua tupu a’enei tō ’outou mana’o mai te reira, e fa’a’ite te Salamo ia ’outou ē, e ’ere ’o ’outou ana’e. E ’ite ato’a mai ’outou i te mau salamo ’o tē fa’aitoito ia ’outou ’ia tae mai taua mau mana’o ra, inaha ho’i, ’ua ’ārue te feiā pāpa’i salamo i te Fatu nō tōna maita’i, ’e ’ua māere i tōna mana ’e ’ua ’oa’oa i tōna aroha. I ’ite rātou ē, ’ua teimaha teie nei ao i te ’ino ’e te hara, terā rā, « tē maita’i ra ho’i [te Fatu], ’e ’ua ti’a [iāna] ’ia fa’a’ore mai i te hara nei » (Salamo 86:5). ’Ua māramarama rātou ē, e ’ere ē e fa’aro’o tō ’oe i te Fatu ra, e’ita roa atu ïa ’oe e tāfifi i te ahoaho ’e te hara ’e te mata’u. Te aura’a ra, ’ua ’ite ’outou i ni’a ia vai e fāriu atu ’ia tupu mai te reira.

Hōho’a
ītona tuatāpapara’a a te ta’ata hō’ē

Mau mana’o nō te tuatāpapara’a pāpa’ira’a mo’a a te ta’ata hō’ē

Salamo 49 ; 62:5–12

E mea nā roto noa ia Iesu Mesia te tāra’ehara e tae mai ai.

E poro’i tā te Salamo 49 nō « tei ha’eha’a ’e tei teitei, nō tei veve ’e te ta’ata tao’a rahi ato’a » (’īrava 2). E aha tā ’oe e parau atu nō ni’a i teie poro’i ? Nō te aha ’oe e parau ai ē, tē fa’ananea ra te Salamo 62:5–12 i terā poro’i ?

Penei a’e e muhumuhu mai te tai’ora’a i teie mau salamo ’ia feruri i te huru te mau ta’ata e tu’u nei i tō rātou ti’aturi i ni’a i te tahi atu mea nō te tāra’ehara, ’eiaha rā i ni’a i te Atua (hi’o Salamo 49:6–7). I roto i tō ’oe orara’a, e aha te fa’aurura’a a tō ’itera’a pāpū ē, « nā te Atua e fa’aora i [tō ’oe] vārua i te pūai o hade » ? (’īrava 15).

Hi’o ato’a Maseli 28:6 ; Alama 34:8–17.

Salamo 51 ; 85–86

Maoti te aroha o te Fa’aora, e ti’a i tā’u mau hara ’ia fa’a’orehia.

’Ua parauhia ē, te tāparura’a aroha i roto i te Salamo 51, nā te ari’i Davida ïa, tei hara i te mau hara fa’aturi ’e te taparahi ta’ata (hi’o 2 Samuela 11). Noa atu ē e hara na’ina’i a’e tā tātou, e nehenehe tātou e tūru’i i ni’a i te hina’aro aroha tei fa’ahitihia i roto i teie salamo. E nehenehe ato’a tātou e ha’api’i i te tahi mea nō ni’a i te aura’a e tātarahapa. ’Ei hi’ora’a, e aha te mau ta’o ’e te mau pereoda i roto i te Salamo 51 ’o tē ha’api’i nō ni’a i te huru tei tītauhia nō te tātarahapa ? E aha te ha’api’ira’a tā ’oe e ’apo nei nō ni’a i te ’ohipa a te tāra’ehara a te Fa’aora i roto i tō ’oe orara’a ?

E nehenehe e ui i te hō’ē ā mau uira’a ’a tai’o ai ’oe i te Salamo 85–86. E nehenehe ato’a ’oe e hi’o i te mau pereoda e vauvau nei i te parau nō te Fatu. Mea nāhea teie mau pereoda e ha’apūai nei i tō fa’aro’o ē, e fa’a’ore ’oia i tā ’oe mau hara ? (hi’o ’ei hi’ora’a, Salamo 86:5, 13, 15).

Hi’o ato’a Alama 36 ; Russell M. Nelson, « E nehenehe tātou e rave maita’i a’e ’e e ha’amaita’i ia tātou », Liahona, Mē 2019, 67–69 ; Carole M. Stephens, « Te Fatu Faʼaora », Liahona, Nov. 2016, 9–12.

Salamo 51:13–15 ; 66:16–17 ; 71:15–24

E ti’a i tō’u ’itera’a pāpū nō Iesu Mesia e tauturu ia vetahi ’ē ’ia haere iāna

’A feruri e mea nāhea i noa’a ai tō ’oe ’itera’a pāpū nō Iesu Mesia ’e nō tōna mana tāra’ehara. I muri iho, ’ia tuatāpapa ’oe i te Salamo 51:13–15 ; 66:16–17 ; 71:15–24, ’a feruri i te rāve’a nō te tītau manihini i te ta’ata ’ia « haere mai e hi’o i te mau ’ohipa a te Atua » (Salamo 66:5). E aha te aura’a nō ’oe terā parau ē « e parau ta’u vaha i te parauti’a [nāna] ra ē ru’i noa atu » ? (Salamo 71:24). Nāhea ’oe i te parau atu i te ta’ata i « tāna i rave i [tō ’oe na] vārua » ? (Salamo 66:16).

Hi’o ato’a Mosia 28:1–4 ; Alama 26.

Hōho’a
e piti taure’are’a tamāroa tē paraparau ra te tahi i te tahi

E nehenehe tā tātou e fa’a’ite i te ta’ata i tō tātou ’itera’a pāpū nō te mea tā te Fatu i rave nō tātou.

Salamo 63 ; 69 ; 77–78

E tauturu mai te Fatu iā’u i te taime rū ’e te ’ati.

Nā roto i te fa’ahitira’a pūai mau, tē vauvau nei e rave rahi salamo e aha ra te mana’o ātea i te Atua ’e te hina’aro ’ū’ana i tōna tauturu. E nehenehe e ’imi i te reira mau fa’a’itera’a i roto i te Salamo 63:1, 8 ; 69:1–8, 18–21 ; 77:1–9. E aha tā ’oe e ’ite nei i roto i te Salamo 63 ; 69 ; 77–78 tei tāmarū i te ’ā’au i teie nau pāpa’i salamo ?

I roto i te ’ati pe’ape’a, e aha tē tauturu nei ia ’oe ’ia « ha’amana’o na… i te ’ohipa a Iehova » ’e tāna mau « ’ohipa ta’a ’ē i tahito ra » ? (Salamo 77:11). Tē vai ra te tahi o te reira mau ’ohipa ta’a ’ē i roto i te Salamo 78. ’A tai’o ai ’oe i te reira, ’a feruri e aha tē tauturu ia ’oe ’ia « ha’apa’o i te Atua » (’īrava 7). E aha te mau ’ohipa i tupu i roto i tō ’oe ’ā’amu ’utuāfare ’o tē fa’auru ia ’oe ?

Hōho’a
ītona tuatāpapara’a a te ’utuāfare

Mau mana’o nō te tuatāpapara’a pāpa’ira’a mo’a a te ’utuāfare ’e te purera’a pō ’utuāfare

Salamo 51:17.’A feruri nāhea ’outou i te ha’apa’o i tō ’outou ’utuāfare i te aura’a nō te ’ā’au paruparu. ’Ei hi’ora’a, e nehenehe te mau melo o te ’utuāfare e fa’a’ohu nō te tāmata i te tūpararī i te hō’ē ’apu pa’ari tōna, mai te huero moa ’aore rā te mā’a ’autera’a. Nō te aha i te tahi taime mai terā ’apu pa’ari tō tātou ’ā’au ? Nāhea tātou e nehenehe e ’īriti i tō tātou ’ā’au i te Fatu ? E noa’a mai paha te tahi mana’o nā roto i te tai’o-’āmui-ra’a i te Salamo 51.

Salamo 61:2–3.E au paha te mau melo o te ’utuāfare ’ia pāpa’i i te hōho’a nō te mau tāpa’o e vai ra i roto i teie mau ’īrava ’a paraparau atu ai nō te aha Iesu Mesia mai te hō’ē « mato » teitei, « te ha’apūra’a nō [tātou] » ’e te « pari ’eta’eta ».

Salamo 71:17 ; 78:5–7.E aha tā te Fatu e hina’aro nei ia ’outou ’ia « fa’a’ite atu… i tā [’outou] mau tamari’i » ? (Salamo 78:5). Penei a’e e nehenehe te melo tāta’itahi o te ’utuāfare ’ia fa’a’ite i te hi’ora’a nō tā te Fatu « mau ’ohipa ’ūmerehia », mai te hō’ē ’ā’amu nō te pāpa’ira’a mo’a, te hō’ē ’ohipa i tupu ’aore rā te hō’ē ’itera’a pāpū, ’o tē tauturu ia rātou « ’ia ti’aturi… i te Atua » (Salamo 71:17 ; 78:7).

Salamo 72.Nā Davida i pāpa’i i te Salamo 72 nō ni’a i tāna tamaiti ra ia Solomona, e rave rahi rā mea e nehenehe e tano nō Iesu Mesia. ’A tai’o ai tō ’outou ’utuāfare i te salamo, e nehenehe rātou e ’āfa’i i ni’a i te hō’ē hōho’a nō te Fa’aora ’ia ’ite mai rātou i te mau ’īrava e fa’aha’amana’o ia rātou ia Iesu Mesia. Nāhea tātou e nehenehe ai e tauturu i te fa’atupu i te hina’aro « ’ia fa’a’īhia ho’i te mau fenua ato’a i tōna hanahana » ? (Salamo 72:19 ; hi’o ato’a Te Parau Ha’api’ira’a ’e te mau Parau Fafau 65:2).

Salamo 85:11.E nehenehe teie ’īrava e fa’auru i te ’āparaura’a nō ni’a i te mau ’ohipa i tupu i roto i te Fa’aho’i-fa’ahou-ra’a o te ’evanelia—e mea nāhea te Buka a Moromona e riro nei ’ei parau mau « e fa’atae atu nō roto mai i te fenua » ’e e mea nāhea te mau ve’a hanahana e « fa’atae atu i raro nō te ra’i mai » (hi’o ato’a Mose 7:62). Tē fa’a’ite nei te video « Preparation of Joseph Smith: Tutored by Heaven » (ChurchofJesusChrist.org) i te tahi o teie mau ’ohipa i tupu.

Nō te mau mana’o hau atu nō te ha’api’ira’a i te mau tamari’i, hi’o te arata’i ha’api’ira’a nō teie hepetoma i roto Mai, pe’e mai—nō te Paraimere

Hīmene tei mana’ohia ; « Hina’aro vau ia ’oe », Te mau hīmene, N°50.

Ha’amaita’ira’a i tā tātou ha’api’ira’a

Fa’a’ohipa i te mau rāve’a huru rau. « ’A ’imi i te mau rāve’a ’ē ’ia rau tā ’outou mau ’ohipa nō te ha’api’i i te evanelia. ’Ia nā reira ’outou e rahi atu ā Ïa te faufa’a ’e te nehenehe o te ha’api’ira’a… ’A feruri e nāhea te fa’a’ohipara’a i te pehe, te mau ’ā’amu, te mau hōho’a e te tahi atu mau huru fa’a’ite’itera’a ato’a e nehenehe ai e fa’atae mai i te Vārua » (Ha’api’ira’a mai tā te Fa’aora, 22).

Hōho’a
tē tūturi ra te hō’ē ta’ata i mua ia Iesu

Doubt Not, Thomas [’Eiaha e fēʼaʼa, e Toma], nā J. Kirk Richards

Nene’i