Fuakava Foʻoú 2023
2–8 ʻOkatopa. ʻEfesō: “Ko hono Fakahaohaoa ʻo e Kakai Māʻoniʻoní”


“2–8 ʻOkatopa. ʻEfesō: ‘Ko hono Fakahaohaoa ʻo e Kakai Māʻoniʻoní’” Haʻu, ʻo Muimui ʻIate Au—Maʻá e Palaimelí: Fuakava Foʻoú 2023 (2022)

“2–8 ʻOkatopa. ʻEfesō,” Haʻu, ʻo Muimui ʻIate Au—Maʻá e Palaimelí: 2023

ʻĪmisi
ko ha fāmili ʻoku nau sio ʻi ha ʻū tā

2–8 ʻOkatopa

ʻEfesō

“Ko Hono Fakahaohaoa ʻo e Kakai Māʻoniʻoní”

ʻI hoʻo ako e Tohi ki he kakai ʻEfesoó, fakakaukau pe ko e hā ha ngaahi tefitoʻi moʻoni te ke lava ʻo fakamamafaʻi ke tāpuekina ai e fānau ʻokú ke akoʻí. Lekooti ha ngaahi fakakaukau ‘okú ke maʻu lolotonga hoʻo laukongá.

ʻĪmisi
fakaʻilonga feʻinasiʻakí

Fakaafeʻi e Feʻinasiʻakí

Fakaafeʻi e fānaú ke nau tuʻu laine. Kamata mei muʻa ʻi he lainé, ʻoange ki he fānau takitaha ha faingamālie ke nau vahevahe ai ha meʻa naʻá ne toki ako fekauʻaki mo e ongoongoleleí lolotonga ʻene ako folofola fakafāmilí, ʻi he Palaimelí, pe ʻi ha toe feituʻu kehe.

ʻĪmisi
fakaʻilonga akoʻí

Akoʻi e Tokāteliné: Fānau Iiki Angé

ʻEfesō 2:19

ʻOku totonu ke hoko e kau mēmipa kotoa ʻo e Siasí ko ha ngaahi kaungāmeʻa mo ha “kaungākolo.”

ʻOku hangē nai e feohi ʻa e fānau ʻi ho kalasí kae pehē ki he kau mēmipa ʻo e uōtí, ko ha kau “sola” pe “kaungākolo”? Tokoniʻi ke mahino kiate kinautolu neongo ʻoku ʻi ai hotau ngaahi faikehekehe, ka ʻoku tokoniʻi kitautolu ʻe he Fakamoʻuí ke tau faaitaha mo feʻofaʻaki.

Ngaahi ʻEkitivitī ʻe Ala Fakahokó

  • Tuku ha fakatātā ʻo e Fakamoʻuí ʻi he lotomālie ʻo e lokí. Fakaafeʻi e fānaú ke nau tuʻu ʻi ha ngaahi tafaʻaki kehekehe ʻo e lokí ke fakafofongaʻi e “solá” pe “mulí.” Tokoni ke mahino kiate kinautolu ʻoku ʻuhinga ʻa e ongo foʻi lea ko ʻení ki he kakai ʻoku teʻeki ke tau ʻiloʻi. ʻI hoʻo lau e ʻEfesō 2:19, fakaafeʻi ke nau ʻunu atu ki he fakatātā ʻo Kalaisí kae ʻoua kuo nau tuʻu fevāofiʻaki. Talaange kiate kinautolu, ʻi heʻetau fakaofi atu ki he Fakamoʻuí, ʻoku lava ke tau faaitaha mo e niʻihi kehé ko ha ngaahi “kaungākolo” pe kaungāmeʻa.

  • Kumi ha ʻū fakatātā ʻo ha fānau mei he ngaahi tapa kehekehe ʻo e māmani, pea fufū takai holo ia ʻi he lokí. Tuku ha fakatātā ʻo e Fakamoʻuí ʻi muʻa ʻi he lokí. Fakaafeʻi hoʻo kalasí ke nau tauhoa hangē ko e kau faifekaú pea nau taufetongi ʻi hono kumi ha fakatātā ʻo ha “sola” ke fokotuʻu ʻi he tafaʻaki e fakatātā ʻo e Fakamoʻuí. Tokoniʻi ke mahino kiate kinautolu, ko e taimi ʻoku papitaiso ai e kakaí, ʻoku nau hoko ko ha konga ʻo hotau fāmili ʻi he Siasí, pe ko e “fale ʻo e ʻOtuá.” Te tau lava fēfē ʻo tokoniʻi ha tokotaha foʻou ke ne ongoʻi lata?

ʻEfesō 6:1–3

ʻOku finangalo ʻa e Tamai Hēvaní ke u talangofua ki heʻeku ongomātuʻá.

ʻI hoʻo lau e ʻEfesō 6:1–3, fakakaukau ki ha ngaahi founga te ke lava ʻo tokoni ai ke mahino ki he fānaú ʻa e ʻuhinga ʻoku mahuʻinga ai ke talangofua ki heʻenau ongomātuʻá.

Ngaahi ʻEkitivitī ʻe Ala Fakahokó

  • Lau e ʻEfesō 6:1 ki he kalasí, pe tokoniʻi ha taha ʻo e fānaú ke ne lau ia. Tokoniʻi ke nau fakakaukau ki ha ngaahi taimi ne nau talangofua ai ki heʻenau mātuʻá. Kole ange ke nau vahevahe ʻa e founga naʻe tāpuekina ai kinautolu ʻi heʻenau talangofuá pea mo ʻenau ongo ʻi he taimi ne nau talangofua aí. Ko e hā e ʻuhinga ʻoku mahuʻinga ai ke tau talangofua ki heʻetau ongomātuʻá?

  • Hiva fakataha ha hiva fekauʻaki mo e talangofuá, hangē ko e “Te u Talangofua Leva” (Tohi Hiva ʻa e Fānaú, 71). Tuku ki he fānaú ke nau taufetongi hono fakalau ha meʻa naʻe kole ange ʻe heʻenau mātuʻá ke nau fai, pea fakaafeʻi ke nau pehē pē ʻoku nau fai e meʻa ko iá.

  • Fakaʻaliʻali ha fakatātā ʻo hono papitaiso ʻo Sīsū Kalaisí (vakai, Tohi Fakatātā ʻo e Ongoongoleleí, fika 35), pea vahevahe ange ʻa e founga ne talangofua ai ʻa e Fakamoʻuí ki he Tamai Hēvaní ʻaki hono papitaiso Iá (vakai, 2 Nīfai 31:6–7). Vahevahe ha aʻusia ʻa ia naʻá ke talangofua ai ki hoʻo ongomātuʻá pea tāpuekina ai koe. Ko e hā e ʻuhinga ʻoku finangalo ai ʻa e Tamai Hēvaní ke tau talangofua ki heʻetau ongomātuʻá?

ʻEfesō 6:10–18

ʻE lava ke maluʻi au ʻe he teunga tau ʻo e ʻOtuá mei he koví.

Te ke tokoni fēfē ke mahino ki he fānaú ʻoku tatau ʻa hono fakahoko e ngaahi meʻa ʻoku totonú, mo hono tui ha teunga taú?

Ngaahi ʻEkitivitī ʻe Ala Fakahokó

  • Fakaʻaliʻali ha fakatātā ʻo ha tokotaha ʻokú ne tui ha teunga tau, hangē ko ia ʻoku ʻi he peesi ʻekitivitī ki he uike ní pe fokotuʻutuʻu ki he uike ní ʻi he Haʻu, ʻo Muimui ʻIate Au—Maʻá e Fakafoʻituituí mo e Ngaahi Fāmilí. Lolotonga hoʻo fakamatalaʻi fakanounou ʻa e ʻEfesō 6:10–18, fakaʻaliʻali ki he fānaú e anga hono maluʻi ʻe he ngaahi konga kehekehe ʻo e teunga taú e kupu kehekehe ʻo e sinó. (Vakai, “Ko e Teunga Tau Kakato ʻa e ʻOtuá,” Liahona, Sune 2016, 24–25.)

  • ʻOmi ki he kalasí ha ngaahi meʻa kehekehe te ne lava ʻo fakafofongaʻi e ngaahi konga ʻo e teunga taú ʻoku lave ki ai ʻi he ʻEfesō 6:14–17 (hangē ko ʻení, ko ha tātā pe ʻēpani), pe faʻu ha ngaahi konga faingofua ʻo e teunga taú mei he pepá. Tuku ki he fānaú ke nau taufetongi ʻi hono tui e “teunga taú.” Tokoni ke mahino kiate kinautolu e founga ʻoku tau tui ai e teunga tau ʻo e ʻOtuá (hangē ko ʻení, ʻi hono ako e folofolá, tokoniʻi e niʻihi kehé, lotu, talangofua, mo e alā meʻa pehē). Aleaʻi ʻa e founga ʻoku maluʻi ai kitautolu mei he koví ʻi hono fai ʻo e ngaahi meʻa ko ʻení.

ʻĪmisi
fakaʻilonga akoʻí

Akoʻi e Tokāteliné: Fānau Lalahi Angé

ʻEfesō 2:13–19

Ko e “kaungā kolo” kitautolu ʻi he fale ʻo e ʻOtuá.

ʻOku fakamālohia ʻa e fānaú ʻi he taimi ʻoku nau maʻu ai ha ngaahi kaungāmeʻa lelei ʻi he ongoongoleleí. Te ke tokoni fēfē ke nau fakatupulaki ha feohi fakakaungāmeʻa lelei angé?

ʻĪmisi
ʻEkitivitī ʻa e Palaimelí

Ko e “kaungā kolo” kitautolu mo e Kāingalotú ʻo e ʻOtuá.

Ngaahi ʻEkitivitī ʻe Ala Fakahokó

  • Lau fakataha e ʻEfesō 2:19, pea aleaʻi e ʻuhinga ʻo e hoko ko ha sola pe mulí. Vahevahe ha aʻusia ʻa ia naʻá ke ongoʻi ai ko ha sola pe muli koe pea naʻe tokoniʻi koe ʻe ha taha ke ke ongoʻi lata mo talitali lelei. Fakaafeʻi e fānaú ke nau vahevahe ha ngaahi aʻusia tatau mo iá. Ko e hā te tau lava ʻo fai ke tau hoko ai ko ha “kaungā kolo” kae ʻikai ko ha kau sola? ʻOku ʻi ai nai ha fānau ʻi ho kalasí ʻoku ʻikai ke nau faʻa kau mai, mahalo pē koeʻuhí ʻoku nau ongoʻi ko ha sola kinautolu? Tokoniʻi e fānaú ke nau faʻu ha palani ke tokoniʻi e kau mēmipa ko iá ke nau ongoʻi ʻoku talitali lelei mo ʻofaʻi kinautolu.

  • Ke tokoni ke fakamālohia ʻa e vā fetuʻutaki e fānaú ʻiate kinautolú, hiki ha ngaahi fehuʻi ʻe niʻihi ʻi he palakipoé ʻokú ne ueʻi kinautolu ke nau vahevahe ha meʻa fekauʻaki mo kinautolu, hangē ko e Ko e fē ha taimi kuo tali atu ai haʻo lotu? pe Ko e hā e meʻa ʻokú ke saiʻia taha ai ke fai mo hoʻo fāmilí? Vahevahe kinautolu ke nau tauhoa, pea fakaafeʻi ke nau fefehuʻiʻaki ʻiate kinautolu pē. Ko e hā ne tau feakoʻaki ʻiate kitautolú?

ʻEfesō 6:1–3

ʻOku finangalo ʻa e Tamai Hēvaní ke u talangofua mo fakaʻapaʻapaʻi ʻeku ongomātuʻá.

Fakakaukau ki ha ngaahi founga te ke lava ai ʻo tokoni ke mahino ki he fānaú e ʻuhinga ʻoku mahuʻinga ai ke talangofua ki heʻenau ongomātuʻá.

Ngaahi ʻEkitivitī ʻe Ala Fakahokó

  • Fakaafeʻi e fānaú ke nau lau fakafoʻituitui e ʻEfesō 6:1–3 pea feinga ke ʻiloʻi e ngaahi kupuʻi lea ʻoku hā makehe kiate kinautolú. Fakaafeʻi ke nau vahevahe e ngaahi kupuʻi lea ko ʻení mo e ʻuhinga ʻoku nau ongoʻi ai ʻoku mahuʻinga e ngaahi kupuʻi lea ko ʻení.

  • Tokoniʻi e fānaú ke nau kumi mo talanoa kau ki ha ngaahi tā-sīpinga ʻo ha kakai ʻi he folofolá ʻa ia ne nau talangofua mo fakaʻapaʻapa ki heʻenau mātuʻá, hangē ko e Fakamoʻuí (vakai, Luke 2:42–52), Lute (vakai, Lute 1), pe Nīfai (vakai, 1 Nīfai 3:1–8). Ko e hā e ʻuhinga ʻoku mahuʻinga ai ke talangofua mo fakaʻapaʻapaʻi ʻetau ongomātuʻá?

  • ʻOange ki he fānau takitaha ha laʻipepa ʻoku tohi ai e foʻi lea fakaʻapaʻapaʻi ʻi ʻolunga. Aleaʻi e ʻuhinga ʻo e foʻi leá. Fakaafeʻi e fānaú ke tohi pe tā ʻi heʻenau pepá ha meʻa te nau lava ʻo fai ke fakahaaʻi ʻaki ʻoku nau fakaʻapaʻapaʻi ʻenau ongomātuʻá.

ʻEfesō 6:10–18

ʻE lava ke maluʻi au ʻe he teunga tau ʻo e ʻOtuá mei he koví.

ʻI hoʻo lau e ʻEfesō 6:10–18, fakakaukau ki ha ngaahi fakatamaki fakalaumālie ʻoku fehangahangai mo e fānaú, pea mo e founga te ke lava ʻo tokoni ai ke fakamālohia e fānaú ke nau ikunaʻi ia.

Ngaahi ʻEkitivitī ʻe Ala Fakahokó

  • ʻI hono lau ʻe ha taha e fānaú ʻa e ʻEfesō 6:10–18, kole ki ha tokotaha kehe ke ne lisi pe tā ʻi he palakipoé ʻa e konga ʻo e teunga tau ʻoku lave ki ai e vēsí. Ko e hā e ʻuhinga ʻoku mahuʻinga ai e teunga taú ʻi ha tau? Te tau lava fēfē ʻo tui ha teunga tau fakalaumālie ʻi he ʻaho kotoa?

  • Vahe ki he fānau takitaha ke ne tā mo fakahingoa ha konga ʻo e teunga taú ʻoku fakamatalaʻi ʻi he ʻEfesō 6:14–17. ʻE maluʻi fēfē nai kitautolu ʻe he ngaahi kongokonga ko ʻeni ʻo e teunga taú mei he koví? Ko e hā ʻoku talaʻofa ʻe he ʻEikí kiate kinautolu ʻoku nau ʻai e teunga tau ʻo e ʻOtuá? (vakai, ʻEfesō 6:13). ʻOku ʻuhinga ki he hā ke “faʻa tuʻu ai ʻi he ʻaho ʻo e koví”?

ʻĪmisi
fakaʻilonga akó

Poupouʻi e Ako ʻi ʻApí

Fakaafeʻi e fānaú ke nau fakasio he uiké ni ha taha ʻe ngali ongoʻi hangē ha solá. Fakatukupaaʻi ke nau fai ha meʻa ke tokoni ai ki he tokotaha ko iá.

Fakatupulaki ʻEtau Founga Akoʻí

Tokoniʻi e fānau īkí ke nau ako mei he folofolá. ʻE lava ke ako ʻa e fānau īkí mei he folofolá, kae mahalo naʻa fie maʻu ke nau tokanga taha ki ha foʻi veesi pē ʻe taha pe naʻa mo ha kupuʻi lea mahuʻinga pē. Mahalo te ke lava fakaafeʻi ʻa e fānaú ke nau tuʻu ki ʻolunga ʻi he taimi ʻoku nau fanongo ai ki ha foʻi lea pau pe kupuʻi lea. (Vakai, Ko e Faiako ʻi he Founga ʻa e Fakamoʻuí, 25–26.)

Paaki