Fuakava Motuʻá 2022
1–7 ʻAokosi. Siope 1–3; 12–14; 19; 21–24; 38–40; 42: “Te u Falala Pē Kiate Ia”


“1–7 ʻAokosi. Siope 1–3; 12–14; 19; 21–24; 38–40; 42: ‘Te u Falala Pē Kiate Ia,’ ” Haʻu, ʻo Muimui ʻIate Au—Maʻá e Palaimelí: Fuakava Motuʻá 2022 (2021)

“1–7 ʻAokosi. Siope 1–3; 12–14; 19; 21–24; 38–40; 42,” Haʻu, ʻo Muimui ʻIate Au—Maʻá e Palaimelí: 2022

ʻĪmisi
kau tangata ʻe toko tolu ʻoku nau talanoa ki ha tangata ʻi he kelekelé

The Judgements of Job (Ko Hono Fakamaauʻi ʻo Siopé), tā fakatātaaʻi ʻe Joseph Brickey

ʻAokosi 1–7

Siope 1–3; 12–14; 19; 21–24; 38–4042

“Te u Falala Pē Kiate Ia”

ʻI hoʻo ako e talanoa ʻo Siopé, ko e hā ha ngaahi pōpoaki naʻá ke maʻu ki hoʻo moʻuí? Ko e fē ʻi he ngaahi pōpoaki ko iá ʻokú ke ongoʻi ʻoku fie maʻu ke fanongo ki ai e fānau ʻokú ke akoʻí?

Lekooti Hoʻo Ngaahi Ongó

ʻĪmisi
fakaʻilonga feʻinasiʻakí

Fakaafeʻi e Feʻinasiʻakí

Fakaʻaliʻali ki he fānaú ha fakatātā ʻo Siope (vakai, lēsoni ʻo e uike ní ʻi he Haʻu, ʻo Muimui ʻIate Au—Maʻá e Fakafoʻituituí mo e Ngaahi Fāmilí). ʻEke ki he fānaú pe ʻoku nau pehē ʻoku ongoʻi fēfē ʻa e tangata ʻi he fakatātaá. Fakaafeʻi ke nau vahevahe ha meʻa pē ʻoku nau ʻilo fekauʻaki mo Siope.

ʻĪmisi
fakaʻilonga akoʻí

Akoʻi e Tokāteliné: Fānau Iiki Angé

Siope 1–2; 13:15

ʻE tokoniʻi au ʻe he Tamai Hēvaní mo Sīsū Kalaisi lolotonga e ngaahi taimi faingataʻá, ʻi heʻeku tui kiate Kinauá.

Naʻe falala ʻa Siope ki he ʻOtuá pea naʻá ne tui faivelenga naʻa mo e taimi naʻá ne fehangahangai ai mo ha ngaahi ʻahiʻahi faingataʻá. ʻE lava ke tokoni e talanoa ʻo Siopé ki he fānaú ke fakamālohia ʻenau tui ki he Tamai Hēvaní mo Sīsū Kalaisí kae lava ke nau teuteu ke fehangahangai mo e ngaahi ʻahiʻahi faingataʻa pē ʻanautolú.

Ngaahi ʻEkitivitī ʻe Ala Fakahokó

  • Fakaafeʻi e fānaú ke nau vahevahe ʻa e meʻa ʻoku nau ʻilo fekauʻaki mo Siopé, pea tokoni ke mahino kiate kinautolu ʻa e meʻa ne hokó (vakai, Siope 1–2; “Siope” ʻi he Ngaahi Talanoa mei he Fuakava Motuʻá). ʻEke ki he fānaú e ongo te nau ala maʻu kapau ko Siope kinautolu. Ko hai te ne lava ʻo tokoniʻi kitautolu ʻi he taimi ʻoku hoko ai ha ngaahi meʻa fakamamahi ʻi heʻetau moʻuí? Fakaʻaliʻali ha fakatātā ʻo Sīsū Kalaisi, pea fakamatalaʻi ange naʻe tokoni e tui ʻa Siope ki he ʻEikí lolotonga hono ngaahi faingataʻá (vakai, Siope 1:21).

  • Lau ki he fānaú e ngaahi lea ʻa Siope ʻi he Siope 13:15: “Te u falala pē kiate ia.” Ke tokoni ke mahino ki he fānaú e ʻuhinga ʻo e falala ki he ʻOtuá, talanoa kiate kinautolu fekauʻaki mo e kakai kehe ʻoku nau falala ki aí. Hangē ko ʻení, ko e hā ʻoku tau falala ke fakahoko ʻe heʻetau mātuʻá? Ko e hā ʻoku tau falala ke fakahoko ʻe heʻetau kau faiakó? Ko e hā ʻoku tau falala ke fakahoko ʻe he Tamai Hēvaní mo Sīsū Kalaisí? Fakahaaʻi hoʻo falala ki he Tamai Hēvaní mo Sīsū Kalaisí, pea tokoni ki he fānaú ke nau fakakaukau ki ha ngaahi founga ʻe lava ke nau fakahaaʻi ai ʻenau ʻofa mo e falala kiate Kinauá.

Siope 19:25

Ko Sīsū Kalaisi hoku Huhuʻí.

Naʻe lava ke kātekina ʻe Siope hono ngaahi faingataʻá koeʻuhí ko ʻene tui ki he ʻEikí. Te ke tokoni fēfē ki he fānaú ke fakamālohia ʻenau tui kia Sīsū Kalaisi, ko hotau Huhuʻí?

Ngaahi ʻEkitivitī ʻe Ala Fakahokó

  • Fakaʻaliʻali ha fakatātā ʻo Sīsū ʻi he kolosí pe ʻi hono telio ʻi he fonualotó (vakai, Tohi Fakatātā ʻo e Ongoongoleleí, fika 5758). Kole ki he fānaú ke fakamatalaʻi e meʻa ʻoku hoko ʻi he fakatātaá. Lau ki he fānaú e fakamoʻoni ʻa Siope ʻi he Siope 19:25. Fakaʻaliʻali ha fakatātā ʻo e Fakamoʻui kuo toetuʻú (vakai, Tohi Fakatātā ʻo e Ongoongoleleí fika 5960; vakai foki ki he peesi ʻekitivitī ʻo e uike ní), pea fakamoʻoni ange naʻe toetuʻu ʻa Sīsū Kalaisi pea ʻoku moʻui ʻi he ʻahó ni. Ko e hā ʻoku tau houngaʻia ai he toetuʻu ʻa Sīsuú?

  • Fakaʻaliʻali ha fakatātā ʻo Siope, pea fakamatalaʻi ange naʻe faingataʻaʻia lahi ʻa Siope koeʻuhí he naʻe papala kotoa hono sinó. Kuo mole hono ʻapí, pea mālōlō mo ʻene fānaú. Ka naʻe ʻilo ʻe Siope ha meʻa mahuʻinga ʻaupito naʻá ne fakafiemālieʻi ia. Lau ʻa e Siope 19:25, pea ʻeke ki he fānaú pe ko e hā ne ʻilo ʻe Siopé. Vahevahe mo e fānaú e founga ʻokú ke ʻilo ai ʻoku moʻui ʻa Kalaisí, pea fakaafeʻi kinautolu ke vahevahe ʻenau ngaahi fakamoʻoni kiate Iá.

    ʻĪmisi
    tangata ʻoku sio ki ʻolunga

    Siope, tā ʻe Gary L. Kapp

  • Kole ki he fānaú ke valivali e peesi ʻekitivitī ʻo e uike ní. ʻI heʻenau fai iá, tā pe hivaʻi ha foʻi hiva fekauʻaki mo e Toetuʻu ʻa Sīsuú, hangē ko e “Naʻe Toetuʻu Nai ʻa Sīsū?” pe “Kuo Toetuʻu ʻa Sīsū” (Tohi Hiva ʻa e Fānaú, 45, 44). Kole ange ke nau vahevahe ʻenau ongo fekauʻaki mo Sīsuú, pea tokoni ke mahino kiate kinautolu ʻe lava ke tau maʻu ha ngaahi ongo fakafiemālie mei he Laumālie Māʻoniʻoní ke tokoni ke tau ʻilo ʻoku moʻoni ʻa Sīsū Kalaisi.

ʻĪmisi
fakaʻilonga akoʻí

Akoʻi e Tokāteliné: Fānau Lalahi Angé

Siope 1–2; 1219

ʻE tokoni mai e Tamai Hēvaní mo Sīsū Kalaisi ke u ikunaʻi ʻeku ngaahi faingataʻá ʻi heʻeku tui kiate Kinauá.

Kuo pau pē ke faingataʻaʻia ʻa e tokotaha kotoa, pea ʻoku ʻi ai ha kakai ʻe niʻihi ʻoku toe fuoloa ange ʻenau faingataʻaʻiá. Naʻe hanga ʻe he tui ʻa Siopé ʻo poupouʻi lelei ia ʻi heʻene ngaahi faingataʻaʻiá. Fakakaukau ki he founga ʻe lava ke tokoni ai e talanoá ni ki he fānaú ke fakatupulaki ʻenau tui ki he Tamai Hēvaní mo Sīsū Kalaisi, koeʻuhí ke nau lava ʻo fehangahangai mo honau ngaahi ʻahiʻahí, ʻi he taimí ni pea ʻi he kahaʻú.

Ngaahi ʻEkitivitī ʻe Ala Fakahokó

  • Kole ki he fānaú ke nau vahevahe e meʻa ʻoku nau ʻilo fekauʻaki mo e talanoa ʻo Siopé. Ko e tokotaha fēfē nai ia? Ko e hā naʻe hoko kiate iá? Naʻá ne tali fēfē hono ngaahi ʻahiʻahí? Fakahinohinoʻi kinautolu ki he ngaahi veesi ʻi he Siope 1–2 ke tokoni kiate kinautolu ke fakahoko e talanoá (vakai, Siope 1:1, 13–22; 2:7–10; vakai foki, “Siope” ʻi he Ngaahi Talanoa mei he Fuakava Motuʻá). Fakaafeʻi e fānaú ke nau vahevahe e meʻa ʻoku nau ongoʻi ko e tefitoʻi pōpoaki ia ʻo e talanoa ʻo Siopé.

  • Fakaʻaliʻali ha ngaahi fakatātā ʻo e feohi ʻa Sīsū Kalaisi mo e niʻihi kehé, pea ʻeke ki he fānaú e meʻa ʻoku nau ongoʻi ʻoku akoʻi ʻe he ngaahi fakatātā ko ʻení fekauʻaki mo e tuʻunga ʻo Sīsū Kalaisí mo Hono ʻulungāngá. Ko e hā mo ha toe meʻa ʻoku tau ʻilo fekauʻaki mo Ia? Fakaafeʻi e fānaú ke nau lau ha niʻihi ʻo e ngaahi veesi ko ʻení ke kumi ha ngaahi meʻa ʻe niʻihi ne ʻilo ʻe Siope fekauʻaki mo e ʻEikí: Siope 12:10, 13, 16; 19:25–27. Ko e hā ʻoku mahuʻinga ai ke ʻilo e ngaahi meʻá ni fekauʻaki mo e Fakamoʻuí?

  • Fakaafeʻi e fānaú ke nau lau ʻa e Siope 19:14–19, pea ʻeke ange pe ko e hā ʻoku talamai ʻe he ngaahi vēsí ni fekauʻaki mo e fakafeangai ʻa e kakaí kia Siopé. Te tau ongoʻi fēfē nai kapau ʻe hoko ʻeni kiate kitautolu? Fakaafeʻi e fānaú ke nau lau ʻa e Siope 19:23–27 ke ʻilo e founga ne maʻu ai ʻe Siope ha fiemālie ʻi he tūkunga ko ʻení. Ko e hā ʻoku akoʻi mai ʻe he ngaahi vēsí ni fekauʻaki mo e Fakamoʻuí? Ko e hā ʻoku mahuʻinga ai ke ʻilo ʻokú Ne moʻui mo ʻofa ʻiate kitautolú? (vakai, Sione 17:3).

  • Hivaʻi fakataha ha foʻi hiva ʻoku fakamoʻoni kia Sīsū Kalaisi, hangē ko e “ ʻOku Moʻui Hoku Huhuʻí” (Ngaahi Himí, fika 68). Ko e hā ʻoku fokotuʻu mai ʻe he foʻi hivá fekauʻaki mo e ʻuhinga ʻoku mahuʻinga ai ke maʻu ha fakamoʻoni ʻoku moʻui ʻa Sīsū Kalaisí? Talaange ki he fānaú e founga ʻokú ke ʻilo ai ʻoku moʻui e Fakamoʻuí mo e ʻuhinga ʻokú ke houngaʻia ai hoʻo ʻilo iá. Poupouʻi ke nau vahevahe ʻenau ngaahi ongó mo e fakamoʻoní foki.

Siope 19:13–19; 22:5

ʻOku felangakiʻaki hake mo fepoupouʻaki e ngaahi kaungāmeʻa leleí.

ʻI he taimi ne faingataʻaʻia ai ʻa Siopé, ne pehē ʻe hono ngaahi kaungāmeʻá ʻoku tauteaʻi ia ʻe he ʻOtuá koeʻuhí naʻá ne faiangahala. ʻE lava ke tokoni atu e talanoa ko ʻení ke akoʻi e fānaú ki ha founga lelei ange ki hono tali ʻi he taimi ʻoku faingataʻaʻia ai hanau kaungāmeʻa (vakai, Siope 16:1–5).

Ngaahi ʻEkitivitī ʻe Ala Fakahokó

  • Kole ki he fānaú ke nau toe vakaiʻi e ngaahi meʻa faingataʻa lahi ne hoko kia Siopé (vakai, Siope 1:13–19; 2:7). Lau fakataha ʻa e Siope 19:14, 19, ʻo sio ki he anga e fakafeangai ʻa e ngaahi kaungāmeʻa ʻo Siopé ki heʻene ngaahi faingataʻaʻiá (vakai foki, Siope 22:1–5). Fakaafeʻi e fānaú ke nau fakakaukauloto ko e ngaahi kaungāmeʻa kinautolu ʻo Siopé—te nau feinga fēfē nai ke tokoni kiate iá? Poupouʻi kinautolu ke fakakaukau ki ha kaungāmeʻa ʻoku ala foua ha taimi faingataʻa pea palani ha meʻa te nau lava ʻo fakahoko ke fakahaaʻi ʻenau ʻofa mo e poupou ki honau kaungāmeʻá.

  • Kole ki he fānaú ke lisi ha niʻihi ʻo e ngaahi ʻulungaanga ʻo ha kaungāmeʻa lelei mo talamai e hingoa ʻo ha kaungāmeʻa ʻokú ne maʻu e ngaahi ʻulungaanga ko ʻení. Fakaʻaliʻali ha fakatātā ʻo Sīsū Kalaisi. Ko e hā ha ngaahi founga ʻoku hoko ai ʻa Sīsū ko ha kaungāmeʻa lelei kiate kitautolu takitaha? Te tau muimui fēfē ki Heʻene tā sīpingá?

ʻĪmisi
fakaʻilonga akó

Poupouʻi e Ako ʻi ʻApí

Fakaafeʻi e fānaú ke nau vahevahe mo ha mēmipa ʻo e fāmilí pe kaungāmeʻa ha founga ʻe lava ke tokoniʻi ai kinautolu ʻe he Tamai Hēvaní mo Sīsū Kalaisi ʻi heʻenau aʻusia ha taimi faingataʻá.

Fakatupulaki ʻEtau Founga Akoʻí

Fakamoʻoni ki he ngaahi tāpuaki kuo talaʻofa maí. Ko e taimi ʻoku tuku mai ai ʻe he ʻEikí ha fekau, ʻokú Ne faʻa talaʻofa mai ha ngaahi tāpuaki ki hono tauhi ʻo e fekau ko iá. ʻI he taimi ʻokú ke fakaafeʻi ai e fānau Palaimelí ke nau moʻui ʻaki ha tefitoʻi moʻoni paú, vahevahe ha ngaahi talaʻofa kuo fai mai ʻe he ʻOtuá ʻo fakafou mai ʻi he kau palōfitá kiate kinautolu ʻoku nau moʻui ʻaki e tefitoʻi moʻoni ko iá. ʻE lava foki ke ke fakahoko hoʻo fakamoʻoni ki he ngaahi tāpuaki kuó ke maʻu ʻi hono moʻui ʻaki e tefitoʻi moʻoni ko iá.

Paaki