Faufaʼa Tahito 2022
12–18 nō Tetepa. Isaia 13–14 ; 24–30 ; 35 : « ’Ei ravera’a ’ūmerehia ’e te māerehia »


« 12–18 nō Tetepa. Isaia 13–14 ; 24–30 ; 35 : ‘’Ei ravera’a ’ūmerehia ’e te māerehia’ », Mai, pe’e mai—nō te Paraimere : Faufa’a Tahito 2022 (2021)

« 12–18 nō Tetepa. Isaia 13–14 ; 24–30 ; 35 », Mai, pe’e mai—nō te Paraimere : 2022

Hōho’a
Iosepha Semita i te ’itera’a i te Metua i te ao ra ’e ia Iesu Mesia i roto i te uru rā’au mo’a

Sacred Grove [Uru rā’au mo’a], nā Brent Borup

12–18 nō Tetepa

Isaia 13–14 ; 24–30 ; 35

« ’Ei ravera’a ’ūmerehia ’e te māerehia »

I muri a’e i te tuatāpapara’a ma te pure i te Isaia 13–14 ; 24–30 ; 35, ’a fa’anaho i te mau ’ohipa ri’i nō te tauturu i te mau tamari’i ’ia ha’api’i mai. E nehenehe te mau ’ohipa ri’i i raro nei e fa’aauhia nō te mau pupu matahiti ato’a.

Pāpa’i i te mau mana’o e tae mai

Hōho’a
ītona fa’a’itera’a

Tītau i te mana’o

E ani i te mau tamari’i ’ia ti’a mai, mai te peu e hina’aro rātou e fa’a’ite mai i te hō’ē mea tā rātou i ’apo mai a’enei nō ni’a i te ’evanelia i te fare ’aore rā, i te fare purera’a. ’A hōro’a i te tamari’i tāta’itahi i te rāve’a nō te fa’a’ite mai.

Hōho’a
ītona ha’api’ira’a

Ha’api’i i te ha’api’ira’a tumu : Te mau tamari’i ’āpī

Isaia 14:12–14

’Ua tupu te tama’i i te ao ra.

Hou ’a hāmanihia ai te ao nei, ’ua mā’iti te Metua i te ao ra ia Iesu Mesia ’ia riro ’ei Fa’aora nō tātou. Tē fa’a’ite nei te Isaia 14:12–14 i te te’ote’o tā Sātane i fa’a’ite i roto i te ’āpo’ora’a i te ra’i hou te tāhuti nei.

Mau ’ohipa ri’i e nehenehe e rave

  • ’A fa’a’ohipa i te « ’Ōmuara’a : Te fa’anahora’a a tō tātou Metua i te ao ra » (i roto i Te mau ’ā’amu o te Faufa’a ’Āpī, 1–3) nō te fa’ati’a i te mau tamari’i te tāma’i i te ra’i hou tātou ’a fānauhia mai ai. (’A nā reira ai ’outou, ’a tu’u i te mau pereota i roto i te Isaia 14:12–14 ’o tē fa’a’ite nei ia Sātane) I muri iho e ani i te mau tamari’i, te tahi i muri mai i te tahi ’ia fa’ati’a fa’ahou mai i te ’ā’amu ia ’outou. ’A ha’apāpū ē, ’ua pe’e Iesu Mesia i te fa’anahora’a a te Metua i te ao ra ’e ’ua riro mai ’ei Fa’aora nō tātou.

  • I ni’a i te tāpura ’ere’ere, ’a pāpa’i hōho’a i te hō’ē māfatu ’e te ta’o Sātane ’e te hō’ē hōho’a mata ’oto i roto i te reira. E fa’ata’a ē, ’ua parau Sātane i roto i tōna ’ā’au, « e fa’ateitei au i tā’u terōno i ni’a a’e i te mau feti’a o te Atua » (Isaia 14:13), te aura’a, tē hina’aro nei ’oia ’ia riro ’ei ta’ata maita’i a’e i te Metua i te ao ra. E ani i te hō’ē tamari’i ’ia pāpa’i hōho’a i te tahi atu māfatu ’e te ta’o Iesu ’e te hō’ē hōho’a mata ’oa’oa i roto i te reira. E tauturu i te mau tamari’i ’ia māramarama ē, ’ua hina’aro Iesu e rave i te mea tā te Metua i te ao ra i ani iāna ’ia rave (hi’o Mose 4:1–2). Nāhea tātou e nehenehe ai e pe’e i tō Iesu hi’ora’a ?

Hōho’a
Iesu tei ti’afa’ahou i te fāra’a i te vahine i te mēnema

« E nāna e ha’amou roa i te pohe e a muri noa atu » (Isaia 25:8).

Isaia 25:8

’Ua ti’afa’ahou Iesu.

E ti’a ia Iesu Mesia ’ia tāmāhanahana i te ’oto tā tātou e fāri’i nei nō ni’a i te pohe. Nō te mea ’ua upo’oti’a ’oia i ni’a i te pohe, e ti’afa’ahou ato’a tātou pā’āto’a.

Mau ’ohipa ri’i e nehenehe e rave

  • E fa’a’ite i te hō’ē hōho’a o te Ti’afa’ahoura’a o Iesu Mesia, ’e e ani i te mau tamari’i ’ia fa’a’ite mai e aha tā rātou i ’ite nō ni’a i te hōho’a. Mai te mea e hina’arohia, ’a fa’a’ite ia rātou i te ’ā’amu o Iesu i te ti’afa’ahoura’a (hi’o « ’Ua ti’afa’ahou Iesu », i roto i Te mau ’ā’amu o te Faufa’a ’Āpī, 139–44). ’A ha’uti ’aore rā ’a hīmene i te hō’ē hīmene nō te Ti’afa’ahoura’a, mai te « Jesus est ressuscité » (Chants pour les enfants, 44), ’e ’a ani i te mau tamari’i ’ia fa’a’ite mai e aha tei tupu ia rātou ’a ’ite ai ē, ’ua ti’afa’ahou mai Iesu mai te pohe mai.

  • E parau i te mau tamariʼi nō te hō’ē ta’ata tā ’outou i mātau tei pohe. E aha tō ’outou huru ’ia pohe ana’e te hō’ē ta’ata tā tātou i here ? E ani i te mau tamariʼi ’ia pāpa’i i te hōhoʼa mata ta’ata e ’oto ra. I muri iho ’a tai’o i te Isaia 25:8 ia rātou. E aha tā Iesu e rave i tō tātou mau roimata ’ia mihi ana’e tātou i tei pohe ? E ani i te mau tamariʼi ’ia pāpa’i hōho’a i te hō’ē hōho’a mata ’oa’oa. ’A fa’a’ite i tō ’outou ’itera’a pāpū ē, nō te mea ’ua ti’afa’ahou o Iesu Mesia, e nehenehe tātou e ’ite i te tāmāhanahana ’ia pohe ana’e te hō’ē ta’ata ’e ’ia ’ite ē, e ti’afa’ahou tātou pā’āto’a i te hō’ē mahana.

Isaia 29:12-14

’Ua fa’aho’i fa’ahou mai te Fatu i tāna ’Ēkālesia nā roto ia Iosepha Semita.

Te fa’aho’ira’ahia mai te ’evanelia « ’ei ravera’a ’ūmerehia ’e te māerehia » (Isaia 29:14). ’A fa’a’ite i te mau tamari’i i te tahi o te mau mea māere tā te Fatu i rave—’e tē tāmau noa nei i te rave—nō te fa’aho’i mai i tāna ’evanelia i tō tātou nei ’anotau.

Mau ’ohipa ri’i e nehenehe e rave

  • E ani i te mau tamari’i ’ia parau mai ia ’outou e aha tā rātou i ’ite nō ni’a ia Iosepha Semita. Mai te mea e hina’arohia, e fa’a’ite ia rātou « Te ’ōrama mātāmua a Iosepha Semita » (i roto i Te Parau Ha’api’ira’a ’e te mau Parau Fafau, 9–12). Tai’o te Isaia 29:12, ’e ’a fa’ata’a ē, noa atu ’aita Iosepha Semita i ’itehia ’ei ta’ata « māramarama » nā e rave rahi ta’ata, ’ua fa’aho’i mai Iesu Mesia i te ’evanelia nā roto mai iāna.

  • Tai’o te Isaia 29:14 i te mau tamari’i, ’e e fa’a’ite atu ia rātou i te tahi mau ta’o tei tūea i te « ’ūmerehia » ’e te « māerehia ». ’A pia i te mau tao’a e fa’a’ite nei i te tahi mau ’ohipa ’ūmerehia a te Fatu i te mau mahana hope’a nei, mai te hō’ē hōho’a nō te ’ōrama mātāmua ’aore rā, nō Iosepha Semita e fāri’i ra i te autahu’ara’a (hi’o Buka hōho’a nō te ’evanelia, N°90, 93, 94) ’aore rā, te hō’ē Buka a Moromona. E ani i te mau tamari’i ’ia mā’iti i te hō’ē tauiha’a ’e ’ia fa’a’ite mai nō te aha e mea ’ūmerehia nō rātou.

Hōho’a
ītona ha’api’ira’a

Ha’api’i i te ha’api’ira’a tumu : Te mau tamari’i pa’ari

Isaia 24:3–5 ; 29:7–10 ; 30:8–14

Te aura’a o te tāivara’a, ’o te fāriu-’ē-ra’a atu i te Fatu ’e i tāna mau peropheta.

E nehenehe, te tai’ora’a i te mau fa’aarara’a a Isaia nō ni’a i te mau fifi o te tāivara’a, e tauturu i te mau tamari’i ’ia fa’aoti ’ia vai ha’apa’o noa i te Fatu ’e ’ia pe’e i tāna mau peropheta.

Mau ’ohipa ri’i e nehenehe e rave

  • Pāpa’i i te ta’o tāivara’a i ni’a i te tāpura ’ere’ere. E ani i te mau tamari’i ’ia ’imi i te hō’ē aura’a i roto te « Tāivara’a » o te Buka arata’i nō te mau pāpa’ira’a mo’a (scriptures.ChurchofJesusChrist.org). E ani ia rātou ’ia tai’o i te Isaia 24:5 ; 30:9–11 ’e e hāmani i te hō’ē tāpura nō te mau mea tā te mau ta’ata i rave i te tau o Isaia tei arata’i ia rātou i te tāivara’a. I muri iho e ani i te mau tamari’i ’ia taui i te mau mea i roto i te tāpura i te mau mea tā tātou e nehenehe e rave nō te vai ha’apa’o noa i te Fatu.

  • ’A tātuha’a i te piha ha’api’ira’a ’ei ’āpiti, ’e ’a hōro’a i te ’āpiti tāta’itahi ’ia tai’o hō’ē o te mau ’īrava i muri nei : Isaia 24:3–5 ; Isaia 29:7–10 ; ’aore rā, Isaia 30:8–14. E ani ia rātou ’ia pāpa’i i te mau hōho’a ’ia au i te mea tā rātou i tai’o. ’A fa’a’ite ai rātou i tā rātou hōho’a pāpa’i, e tauturu ia rātou ’ia ’āparau e aha tā Isaia mau parau e ha’api’i nei nō ni’a i te tumu e ti’a ai ia tātou ’ia vai ha’apa’o noa i te Fatu.

Isaia 29:13–15, 18, 24

Te fa’aho’i-fa’ahou-ra’a mai te ’evanelia, ’ei « ravera’a ’ūmerehia ».

Nāhea ’outou i te tauturu i te mau tamari’i ’ia māramarama ē, e tuha’a rātou i roto i te « ravera’a umerehia » a te Fatu (Isaia 29:14) nō te mau mahana hope’a nei ?

Mau ’ohipa ri’i e nehenehe e rave

  • ’A fa’a’ite i te mau hōho’a nō te tahi mau ’ohipa ’ūmerehia tei tupu ’a fa’aho’ihia mai ai te ’evanelia (hi’o Buka hōho’a nō te ’evanelia, N°90–95, ’aore rā, te ’api ’ohipa ri’i o teie hepetoma). Tai’o ’āmui i te Isaia 29:14, 18, 24, ’e e ani i te mau tamari’i ’ia ’imi mai i te mau ta’o ’e te mau pereota e fa’ahiti ra i te mau ’ohipa i tupu i roto i te mau hōho’a. ’A ani i te mau tamari’i nāhea rātou e nehenehe ai e tauturu i te mau « ravera’a ’ūmerehia » a te Fatu (’īrava 14).

  • ’A fa’a’ite i te hō’ē ’ohipa poto i tupu nō te tauturu i te mau tamari’i ’ia māramarama e aha te aura’a o te fa’ahoi’-fa’ahou-ra’a mai. ’Ei hi’ora’a, ’a ’āparau nō te hō’ē mea tei mo’e ’e nāhea tō ’outou ’itera’a mai i te reira. Tauturu i te mau tamari’i ’ia fa’aau i te reira i te fa’aho’i-fa’ahou-ra’a mai o te ’evanelia. Mai te au i te Isaia 29:13–15, nō te aha tātou e hina’aro ai i te fa’aho’i-fa’ahou-ra’a mai ? E aha te mau ’ohipa ’ūmerehia tā te Fatu i rave nō te fa’aho’i fa’ahou mai i tāna ’evanelia ?

Isaia 14:3 ; 25:8 ; 28:16

E arata’i te mau ha’api’ira’a a Isaia iā’u ia Iesu Mesia.

E nehenehe te mau ha’api’ira’a a Isaia e arata’i i te mau tamari’i tā ’outou e ha’api’i ra i te Fa’aora ’e e tauturu ia rātou ’ia ha’amana’o i te mau mea tāna i rave nō rātou.

Mau ’ohipa ri’i e nehenehe e rave

  • ’A pāpa’i i te mau fa’ahorora’a pāpa’ira’a mo’a i muri nei i ni’a i te mau ’api parau ta’a ’ē : Isaia 14:3 ; Isaia 25:8 ; Isaia 28:16 ; Mataio 11:28–30 ; 1 Korinetia 15:53–57 ; Helamana 5:12. ’A hōro’a i te mau ’api parau i te mau tamari’i, ’e e ani ia rātou ’ia pāpa’i i ni’a i te mau ’api parau i te mau parau mau tā rātou i ha’api’i mai nā roto mai i te mau ’īrava ’e ’ia ’ohipa ’āmui nō te tū’ati i te mau ’īrava ’o tē ha’api’i nei i te hō’ē ā mau parau mau. Mai te au i teie mau ’īrava, e aha te mau mea rarahi tā te Fatu i rave nō tātou ?

  • E ani i te mau tamari’i ’ia mā’iti i te hō’ē pereota nō roto i te Isaia 14:3 ; 25:8 ; ’aore rā 28:16 ’o tē fa’aha’amana’o nei ia rātou ia Iesu Mesia. ’A ani ia rātou ’ia pāpa’i i te pereota i ni’a i te hō’ē ’api parau e ’ia pāpa’i i te hō’ē hōho’a o te Fa’aora o tā rātou e nehenehe e pia i roto i tō rātou fare.

Hōho’a
ītona ’apora’a mai

Fa’aitoito i te ha’api’ira’a i te fare

E ani i te mau tamari’i ’ia pāpa’i i te hō’ē nota ’aore rā, ’ia pāpa’i i te hō’ē hōho’a nō te tahi mea tā rātou i ’apo mai i roto i te piha ha’api’ira’a i teie mahana. E fa’aitoito ia rātou ’ia fa’a’ite i te reira i tō rātou ’utuāfare ’aore rā, i te hō’ē melo o te piha ha’api’ira’a tei ’ore i haere mai i te Paraimere i teie mahana.

Ha’amaita’i i tā tātou ha’api’ira’a

’A fa’atano i te mau ’ohipa ri’i ’ia au i te mau tamari’i huma. Nā roto i te fa’atanora’a na’ina’i i te mau ’ohipa ri’i, e ha’apāpū te reira ē, e nehenehe te mau tamari’i ato’a e ha’api’i mai. ’Ei hi’ora’a, mai te mea tē tītau ra te hō’ē ’ohipa ri’i ’ia fa’a’ite i te hō’ē hōho’a, e nehenehe ’outou e hīmene i te hō’ē hīmene nō te fa’aō mai i te mau tamari’i matapō.

Nene’i