Useita kertomuksia ensimmäisestä näystä

Vastausten etsiminen kysymyksiimme voi tuoda meitä lähemmäksi Jeesusta Kristusta, jos sovellamme käytäntöön järkeviä periaatteita. Yksi näistä periaatteista on se, että opimme arvioimaan tiedon lähteidemme laatua.

Katso aihetta ”Käänny luotettavien lähteiden puoleen”, jossa on lisää vinkkejä tietojen arviointiin.

Yleiskatsaus

Joseph Smith todisti, että Isä Jumala ja Jeesus Kristus ilmestyivät hänelle lehdossa lähellä hänen vanhempiensa kotia, kun hän oli noin 14-vuotias. Tämä Jumalan ilmestyminen tuli tunnetuksi ensimmäisenä näkynä. Joseph ja muut tallensivat profeetan elinaikana useita kertomuksia ensimmäisestä näystä.

Joseph julkaisi ensimmäisestä näystä kaksi kertomusta. Tunnetuin niistä on kanonisoitu, ja se löytyy Kallisarvoisesta helmestä. Kaksi julkaisematonta kertomusta, jotka on tallennettu Joseph Smithin varhaisimpaan omaelämäkertaan ja hänen päiväkirjaansa, eivät olleet yleisessä tiedossa, ennen kuin kirkko julkaisi ne 1960-luvulla.

Nämä eri kertomukset esittävät johdonmukaisen kuvauksen, vaikkakin ne luonnollisesti eroavat toisistaan painotukseltaan ja yksityiskohdiltaan. Jotkut ovat väittäneet erheellisesti, että kaikenlainen vaihtelu ensimmäisen näyn kuvausten välillä on merkki valheellisuudesta. Historioitsijat sen sijaan pitävät selvänä, että kun henkilö kertoo kokemuksestaan yhä uudelleen useammassa tilanteessa erilaisille kuulijoille monien vuosien aikana, kukin kertomus painottaa kokemuksen erilaisia puolia ja sisältää ainutlaatuisia yksityiskohtia.

Suurimmat erot Joseph Smithin kertomuksissa ensimmäisestä näystä löytyvät varhaisimmasta, joka kirjoitettiin vuonna 1832. Se eroaa muista kertomuksista muutamissa kohdissa:

Vuoden 1832 kertomukseen yksi Josephin kirjureista lisäsi ilmauksen ”16. ikävuotenani”. Muiden kertomusten mukaan Joseph oli 14-vuotias. Tämä johtui todennäköisesti kirjurin tekemästä virheestä.
Varhaisimmassa kertomuksessa Joseph rukoili pyytäen anteeksiantoa synneistään. Myöhemmissä kertomuksissa hän halusi tietää, mihin kirkkoon liittyä. Nämä kaksi kysymystä liittyivät Josephin mielessä luultavasti hyvin läheisesti toisiinsa, ja niistä kumpikin kuvasti hänen haluaan pelastua.
Ensimmäisessä kertomuksessa sanotaan: ”Herra avasi taivaat minulle, ja minä näin Herran, ja Hän puhui minulle.” Pyhien kirjoitusten kertomuksessa Joseph selitti, että Isä esitteli Pojan, joka sitten jatkoi keskustelua Josephin kanssa. Vaikka vuoden 1832 kertomuksessa ei ole tätä yksityiskohtaa, kaikissa kertomuksissa tähdennetään Jeesuksen Kristuksen keskeistä roolia näyssä. Juuri Hän vastasi Josephin kysymyksiin.

Josephin useat kertomukset ensimmäisestä näystä mahdollistavat sen, että saamme tietää tästä merkittävästä tapahtumasta enemmän kuin voisimme, jos siitä olisi vähemmän kuvauksia. Myöhempien aikojen pyhät, jotka lukevat ne, voivat arvostaa profeetan vilpitöntä todistusta siitä, että Jumala vastasi hänen rukoukseensa merkittävällä näyllä.

Aiheeseen liittyviä evankeliumin opiskeluoppaita:

”Ensimmäinen näky”
”Joseph Smith”
”Ilmoitus”

Kysymystesi tarkastelua

Miksi Joseph Smithin kertomuksissa ensimmäisestä näystä on eroja?

Joseph Smith jätti jälkeensä neljä kertomusta ensimmäisestä näystä. Näiden kertomusten lisäksi viisi Josephin aikalaista kirjoitti kertomuksen kuultuaan Josephin kertovan kokemuksestaan. Lukuisat kertomukset erilaisine painotuksineen ja yksityiskohtineen antavat meille täydellisemmän kuvan tästä ihmeellisestä kokemuksesta.

Ihmiset korostavat usein kokemuksen eri puolia riippuen heidän kohdeyleisöstään tai heidän syistään kertoa kokemuksistaan. Josephin kertomukset ovat erinomaisia esimerkkejä tästä ilmiöstä. Vaikka ne vaihtelevat painotukseltaan ja yksityiskohdiltaan, ne kertovat yhtenäisen kertomuksen. Yhtenä pyhien kirjoitusten esimerkkinä tästä ovat useat kertomukset Paavalin kääntymyksestä Uudessa testamentissa.

Kertomukset ensimmäisestä näystä laadittiin vaihtelevissa olosuhteissa: kirjoittamalla henkilöhistoriaa, kertomalla kokemuksesta kotona vieraalle, sanelemalla elämäntarina virallista historiaa varten tai vastaamalla toimittajan kysymykseen. Kussakin tapauksessa Joseph näyttää hyödyntäneen muistoja, jotka hän koki yleisön kannalta merkityksellisimmiksi. Kertomusten väliset vaihtelut ovat sellaisia, joita muistia tutkivat historioitsijat ja tutkijat odottavat löytävänsä niin erilaisissa yhteyksissä tuotetuista asiakirjoista.

Näiden kertomusten väliset erot osoittavat myös, kuinka Josephin ymmärrys ja näkökulma laajenivat ajan, kokemuksen ja myöhempien ilmoitusten myötä. Kun Joseph saneli ensimmäisen kertomuksensa vuonna 1832, hänen palvelutehtävänsä oli vasta alkuvaiheessa. Kertomus on suurelta osin henkilökohtainen ja keskittyy näyn merkitykseen Josephille. Kun hän myöhemmin saneli kertomuksen, joka nykyään on Kallisarvoisessa helmessä, hän pohti näyn merkitystä paitsi hänelle itselleen myös kirkolle ja maailmalle.

Kuinka monta taivaallista olentoa Joseph Smith näki ensimmäisessä näyssä?

Kolmessa Josephin neljästä kertomuksesta kuvataan selkeästi kahta ”persoonaa”: Isää Jumalaa ja Jeesusta Kristusta. Yhdessä kertomuksessa hän mainitsi nähneensä myös enkeleitä. Josephin varhaisin kertomus on vähemmän yksityiskohtainen. Tämä vuonna 1832 kirjoitettu kertomus kuvaa, kuinka ”Herra” avaa taivaat ja sitten Joseph näkee ”Herran”.

Tätä kertomusta voi ajatella monella tavalla. Joseph Smith saattoi sanoa ”Herra” tarkoittaen sekä Isää Jumalaa että Poikaa samalla tavoin kuin jotkut Josephin aikaan nimittivät Heitä. Tai hän on saattanut yksinkertaisesti keskittyä Jeesukseen Kristukseen, jumalalliseen persoonaan, joka antoi hänelle anteeksi hänen syntinsä ja esitti näyn sanoman.

Rukoiliko Joseph Smith anteeksiantoa vai tietoa siitä, mihin kirkkoon liittyä?

Josephin varhaisimmassa kertomuksessa ensimmäisestä näystä, joka on kirjoitettu hänen ollessaan nuori mies, sanotaan, että hän rukoili etsien anteeksiantoa synneistään. Hänen myöhemmissä kertomuksissaan, jotka hän kirjoitti palveltuaan useita vuosia kasvavan kirkon johtajana, korostetaan hänen etsineen, mihin kirkkoon liittyä. Todellisuudessa nämä kaksi kysymystä liittyivät Josephin mielessä läheisesti toisiinsa. Kummastakin kuvastuu hänen halunsa pelastua.

Miksi Joseph Smithin kertomukset ensimmäisestä näystä eroavat siinä, kuinka hän kertoi iästään?

Joseph Smith kirjoitti varhaisimman kertomuksensa ensimmäisestä näystä omalla käsialallaan vuonna 1832. Jonkin aikaa sen jälkeen kun Joseph oli lopettanut kirjoittamisen, kirjuri lisäsi rivien väliin Josephin iän viitaten siihen, että hän oli näyn aikaan ”kuudennellatoista ikävuodella” (eli 15 vuoden ikäinen). Emme tiedä, neuvotteliko kirjuri Josephin kanssa tästä lisäyksestä. Kaikissa myöhemmissä kertomuksissaan Joseph sanoi olleensa 14-vuotias.

Kaikki Josephin kertomukset kirjoitettiin yli kymmenen vuotta näyn jälkeen. Vaikka hän olisikin ohjeistanut kirjurinsa kirjoittamaan, että hän oli 15-vuotias, vaikuttaa siltä, että hän oli huolellisen pohdinnan jälkeen tullut siihen tulokseen, että hän oli 14-vuotias näyn saadessaan. Historioitsijat odottavat löytävänsä tällaisia ristiriitaisuuksia, kun ihmiset kertovat elämästään muistinvaraisesti. Joka tapauksessa se, että näky tapahtui, on paljon tärkeämpää kuin sen tarkka päivämäärä.

Onko historiallisia todisteita uskonnollisesta kuohunnasta Palmyran lähellä New Yorkin osavaltiossa vuonna 1820?

Kyllä. Vuoden 1838 historiassaan Joseph Smith sanoi, että hänen ensimmäinen näkynsä tapahtui keväällä 1820. Joseph oli pohtinut kysymyksiä, jotka saivat hänet rukoilemaan, jo jonkin aikaa ennen näkyä. Vuoden 1832 kertomuksessaan Joseph kirjoitti, että hän oli alkanut pohdiskella ”kuolemattoman sieluni hyvinvointia koskevia tärkeitä asioita” ollessaan 12-vuotias eli noin vuonna 1818. Historialliset aikakirjat kertovat selvästi, että tuohon aikaan yleinen uskonnollinen innostus valtasi Yhdysvallat, erityisesti läntisen New Yorkin osavaltion, jossa Joseph asui.

Toisinaan tämä innostus ilmeni herätyskokouksina, kuten metodistien järjestämässä kokouksessa hieman Palmyran ulkopuolella vuonna 1818. Myös paikalliset metodistit kokoontuivat seuraavana vuonna New Yorkin osavaltion Viennaan (nykyään Phelps), joka on reilun 20 kilometrin päässä Smithin perheen maatilalta. Erään kiertävän metodistisaarnaajan päiväkirjoissa kerrotaan, että Josephin asuinseudulla vuosina 1819–1820 oli uskonnon asioissa kuohuntaa. Päiväkirjoissa kerrotaan, että pastori George Lane, herätyssaarnaaja, oli tuolla seudulla kumpanakin vuonna puhuen ”Jumalan menetelmästä saada aikaan uskonpuhdistuksia”. Palmyrassa pidettiin kolmipäiväinen metodistien leirikokous myöhään keväällä 1820, ja useita vuosia myöhemmin vuonna 1824 tapahtui laajoja hengellisiä herätyksiä. Vaikka Joseph ei erikseen maininnut herätyksiä, ne ovat kiistaton todiste hänen kuvailemastaan ”tavattomasta kuohunnasta”.

Miksi Joseph odotti niin kauan ennen kuin kirjoitti kertomuksen ensimmäisestä näystä?

Joseph Smith ei laatinut mitään omaelämäkerrallisia aikakirjoja elämänsä ensimmäisten 24 vuoden aikana. Hän varttui lukutaitoisessa perheessä, mutta hän sai vain vähän muodollista koulutusta. Tiedämme, että hänen oli vaikea ilmaista itseään kirjallisesti.

Pian kirkon perustamisen jälkeen Herra käski Josephia pitämään aikakirjaa. On merkittävää, että pian sen jälkeen kun Joseph oli saanut tämän käskyn, yksi ensimmäisiä asioita, jonka hän kirjoitti, oli kertomus ensimmäisestä näystä.

Miksi jotkut varhaiset kirkon jäsenet eivät maininneet ensimmäistä näkyä kertomuksissaan palautuksesta?

Kirkon varhaiset jäsenet kertoivat toisinaan palautuksesta viittaamatta ensimmäiseen näkyyn. Esimerkiksi Joseph Smithin äiti Lucy ja veli William jättivät kumpikin jälkeensä kertomuksia, jotka alkoivat enkeli Moronin käynnistä vuonna 1823 eivätkä viitanneet Isän ja Pojan ilmestymiseen. Samalla tavoin Oliver Cowderyn varhaisin julkaistu kertomus palautuksesta alkaa Moronin ilmestymisestä.

Joseph itse ei korostanut näkyä eikä puhunut siitä julkisesti moneen vuoteen. Yksi hänen kertomuksistaan viittaa siihen, että alussa hän jopa epäröi kertoa yksityiskohtia perheelleen, ehkä haluttomuudesta jakaa ainutlaatuisen pyhää kokemusta. Toisaalta Joseph todisti usein Moronin vierailusta ja Mormonin kirjan kääntämisestä. Monet varhaiset kirkon jäsenet alkoivat pitää näitä tapahtumia ensisijaisena todisteena Josephin jumalallisesta kutsumuksesta. Näiden kirkon jäsenten esittämät kertomukset eivät heikennä Josephin silminnäkijätodistusta, vaan ne kuvastavat varhaisten myöhempien aikojen pyhien kokemaa innostusta Mormonin kirjaa kohtaan ja todistusta siitä.

Onko Joseph Smithin kertomuksen ensimmäisestä näystä vuodelta 1832 ja muiden hänen aikansa kristittyjen kääntymyskertomusten välillä yhtäläisyyksiä?

Joseph Smithin ensimmäinen näky oli ylivertainen hetki ihmiskunnan historiassa. Vaikka muut ihmiset hänen aikanaan kirjoittivat hengellisistä näyistä, heidän kertomuksensa jäivät kaikki kertomuksiksi henkilökohtaisesta kääntymyksestä. Josephin verraton kokemus aloitti ihmeiden sarjan, joka johti Jeesuksen Kristuksen evankeliumin täyteyden palautukseen.

Vuonna 1832 julkaistussa kertomuksessa ensimmäisestä näystä käytetään samanlaista kieltä kuin muidenkin kristittyjen kertomuksissa kääntymyksestä Josephin aikana. Ei ole mikään yllätys, että Joseph kuvaili näkyä käyttämällä hänelle tuttua kieltä. Samalla tavoin kirkon jäsenet nykyään lausuvat todistuksensa käyttäen ilmauksia, joita he ovat oppineet muilta. Vaikka kieli, jota käytämme lausuessamme todistuksemme, noudattaa usein tiettyä kaavaa, yksilölliset hengelliset kokemuksemme ovat ainutlaatuisia ja henkilökohtaisia.

Opi lisää

Evankeliumiaiheinen tutkielma: ”Kertomukset ensimmäisestä näystä”