Seminelí
Siviʻi Hoʻo Akó 8


Siviʻi Hoʻo Akó 8

Loma 1–16; 1 Kolinitō 1–7

ʻĪmisi
Students talking in a seminary class.

ʻOku fakataumuʻa ʻa e lēsoni ko ʻení ke tokoniʻi koe ke ke vakaiʻi e ngaahi taumuʻa kuó ke fokotuʻú, pea mo e tupulaki fakatāutaha kuó ke aʻusia lolotonga hoʻo ako ʻa e Fuakava Foʻoú. 

Ko hono vakaiʻi e ako ʻa e tokotaha akó. ʻE lava ke tokoni hono fakaʻatā e kau akó ke nau vakaiʻi e meʻa ʻoku nau akó ke nau fakakaukau ai ki he founga ʻoku tokoniʻi ai kinautolu ʻe he ʻOtuá ke nau ako mo tupulakí. Tokoniʻi e kau akó ke nau fakatokangaʻi ʻenau ngaahi lavameʻá pea pehē ki he ngaahi founga te nau kei lava ai ʻo fakalakalaká. ʻI heʻenau fakakaukau ki heʻenau fakalakalaká mo e ngaahi polé, te nau lava ʻo maʻu ha fakahā fekauʻaki mo e sitepu hoko te nau lava ʻo fai ke nau hoko ai ʻo hangē ange ko Sīsū Kalaisí.

Teuteu ʻa e tokotaha akó: Fakaafeʻi e kau akó ke nau fakalaulauloto ki heʻenau fakalakalaká fekauʻaki mo ʻenau ngaahi taumuʻa fakalaumālie fakatāutahá. Fakaafeʻi foki kinautolu ke nau fakakaukau ki he meʻa kuo nau ako pe ngaahi taumuʻa kuo nau fokotuʻu ʻi heʻenau ako ʻa e Loma mo e 1 Kolinitō 1–7.

Ngaahi ʻEkitivitī Ako ʻOku Ala Fakahokó

ʻOku fakataumuʻa e lēsoni ko ʻení ke tokoniʻi e kau akó ke nau vakaiʻi e ngaahi taumuʻa kuo nau fokotuʻú, ko ʻenau malava ke fakamatalaʻi e ngaahi akonaki ʻi he Fuakava Foʻoú, pe founga ʻoku liliu ai honau ʻulungāngá, holí, mo ʻenau malava ke moʻui ʻaki e ongoongoleleí. Ko hono ako ʻe he kalasí ʻa e Loma 1–16 ; mahalo naʻe fakamamafaʻi ʻe he 1 Kolinitō 1–7 ha ngaahi moʻoni kehe mei he ngaahi moʻoni ʻi he ngaahi ʻekitivitī ko ʻení. Kapau ko ia, ʻe lava ke fulihi e ngaahi ʻekitivitií ke fakakau ai e ngaahi moʻoni ko iá.

Hoko ko ha ākonga ʻa Sīsū Kalaisi

  • Kapau te ke lava ʻo folau ki ha feituʻu foʻou, te ke fie folaú nai ki fē?

  • Lolotonga hoʻo folaú, ko e hā ka mahuʻinga ai ke vakaiʻi pe ‘okú ke kei ʻi hoʻo halanga folaú pē? Ko e hā ka ala hoko kapau naʻe ʻikai ke ke ʻi ho halanga folaú?

ʻOku mahuʻinga foki ke tau vakavakaiʻi ʻetau fononga fakalaumālié. Naʻe akoʻi ʻe Palesiteni M. Lāsolo Pālati ʻo e Kōlomu ʻo e Kau ʻAposetolo ʻe Toko Hongofulu Mā Uá ʻa e mahuʻinga ʻo e ngāue ki hoʻo ngaahi taumuʻa fakalaumālié peá ne tānaki mai:

ʻĪmisi
Official portrait of President M. Russell Ballard of the Quorum of the Twelve Apostles, 2004.

‘Oku ou ʻiloʻi ko e nofo taha e tokangá …, ‘e fiemaʻu ke u toutou ʻeke kiate au, “ʻOku fēfē ʻeku ngāué?”

ʻOku hangē ia haʻo ʻinitaviu fakatāutaha, pē koé. …

ʻI he ngaahi uike ka hokó, tuku ha taimi ke toe vakaiʻi ai hoʻo taumuʻá mo e palani ki he moʻuí, , ke fakapapauʻi ʻoku fakatatau ia ki he palani lahi ʻo ʻetau Tamai Hēvaní ki he fiefiá. Kapau ʻe fiemaʻu ke ke fakatomala mo liliu, pea fakakaukau ke fai leva ia. …

ʻOku ou fakamoʻoni ʻoku ʻikai ha taumuʻa ʻe mahuʻinga ange he moʻui fakamatelié ka ko e moʻui taʻengata mo ʻetau Mātuʻa Fakalangí mo hotau Fakamoʻui ʻofá, ʻa e ʻEiki ko Sīsū Kalaisí. Ka ʻoku mahulu atu ʻi haʻane hoko pē ko haʻatau taumuʻá—ʻoku toe hoko pē ia ko ʻEnau taumuʻá. ʻOku Nau maʻu ha ʻofa haohaoa maʻatautolu, ʻo mālohi ange ia he meʻa ʻoku mahino kiate kitautolú. ʻOku Nau faaitaha kakato, kotoa, pea taʻengata mo kitautolu. Ko ʻEnau ngāué kitautolu. Ko Hotau nāunaú ʻa Honau nāunaú. ʻOku ʻikai ha meʻa te Nau toe fiemaʻu lahi ange, ka ko ʻetau foki ki ʻapí,

(M. Russell Ballard, “Foki ʻo Maʻu,” Ensign pe Liahona, Mē 2017, 64–65)

Fakaʻaongaʻi ha ngaahi miniti siʻi ke ke fehuʻi pē kiate koe ʻa e ngaahi fehuʻi ko ʻení, ʻo hangē pē haʻo ʻinitaviu fakatāutaha pē koé. Fakakaukau ke hiki hoʻo ngaahi talí ʻi hoʻo tohinoa akó.

  • Ko e hā kuó u fai kimuí ni ke maʻu ha fakamoʻoni ki ha ngaahi moʻoni pau ʻo fakafou ʻi he Laumālie Māʻoniʻoní? Ko e hā ha meʻa kuó u ako fekauʻaki mo e maʻu fakahā ʻo fakafou ʻi he Laumālie Māʻoniʻoní? (Mahalo naʻá ke mei tuku ha taimi ke fakakaukau ai ki heni ʻi hoʻo ako ʻa e 1 Kolinitō 2 .)

  • Ko e hā ha ngaahi taumuʻa kuó u fokotuʻu ke u ofi ange ai ki he Fakamoʻuí pea hoko ko ʻEne ākonga? Ko e hā ha ngaahi lavameʻa ʻoku ou aʻusia? Ko e hā ha ngaahi faingataʻa ʻoku ou fehangahangai mo ia? Ko e hā ha meʻa ʻoku fiemaʻu ke u fai ke fekumi ki he tokoni ʻa e ʻEikí mo hokohoko atu ‘a e fakalakalaka ʻeku fononga fakalaumālié?

Fakaafeʻi e kau akó ke vahevahe ʻenau ngaahi fakakaukau ki he ngaahi fehuʻi ko ‘ení. Manatuʻi mahalo ʻoku ʻi ai ha ngaahi taumuʻa mo ha ngaahi aʻusia ʻe niʻihi ʻoku fuʻu fakatāutaha pe ʻikai fiemaʻu ke fakahāhā, ko ia ai ʻoua naʻa fakamamafaʻi ha fiemaʻu ke vahevahe ʻe he kau akó. Fakamālōʻiaʻi e kau akó ʻi heʻenau ngaahi lavameʻá. Kapau ʻoku fehangahangai e kau akó mo ha ngaahi faingataʻa ʻoku nau fāifeinga ke ikunaʻi, fakakaukau ke ʻeke ki he toenga ʻo e kalasí ha ngaahi fehuʻi hangē ko ʻení: Ko e hā kuo tau ako he taʻú ni ʻi heʻetau ako ʻa e Fuakava Foʻoú ʻe ala tokoní? Ko e hā ha ngaahi meʻa kuó ke aʻusia ‘e ala tokoni? Fakaʻaiʻai e kau akó ke hokohoko atu ʻenau ngāueʻi ʻenau ngaahi taumuʻá, pea fakahaaʻi ʻenau falala ʻe tokoniʻi kinautolu ʻe he Tamai Hēvaní ʻi heʻenau feinga ke hoko ʻo hangē ko Iá.

Fakamatalaʻi e ʻaloʻofa ʻa Sīsū Kalaisí

Fai ʻa e ʻekitivitī ko ʻení ke tokoni atu ʻi hono fakafuofuaʻi e mahino ʻokú ke maʻu ki ha moʻoni mahuʻinga ʻo e ongoongoleleí kuó ke ako kimui ní:

Fakakaukauloto kuo fetuʻutaki atu e kau faifekaú kiate koe. ʻOku nau akoʻi ha taha ʻi ho toʻú ʻoku faingataʻa ke mahino kiate ia ʻa e ʻaloʻofa ʻa Sīsū Kalaisí. Kuo kole atu e kau faifekaú ke ke ʻalu mo kinautolu ʻi heʻenau taimi ako hokó ke ke lava ʻo vahevahe ʻa e meʻa ʻokú ke ʻilo fekauʻaki mo e ʻaloʻofa ʻa e Fakamoʻuí pea mo e founga kuo faitāpuekina ai hoʻo moʻuí ʻi he muimui kia Sīsū Kalaisí.

Tuku ha kiʻi taimi ke ke fekumi ai ʻi he folofolá ke ʻiloʻi e ngaahi veesi mo e ngaahi moʻoni ʻe ala tokoní. ʻE ala ʻaonga ha niʻihi ʻo e ngaahi veesi ko ení:

Loma 3:10–12, 20–28

(Vakai ki he Loma 4:16 (kau ai ʻa e Liliu ʻa Siosefa Sāmita ʻi he Loma 4:16 )

Loma 5:1–2, 21

  1. Hiki e founga te ke fakamatalaʻi ʻaki e ʻaloʻofa ʻa e Fakamoʻuí ʻi he lea pē ʻaʻau.

  2. ʻI hono fakaʻaongaʻi ha potufolofola mei he tohi ʻa Lomá, vahevahe ha moʻoni ʻe taha fekauʻaki mo e ʻaloʻofa ʻa e Fakamoʻuí pea mo e founga ʻe lava ke tau maʻu ai ia ʻi heʻetau moʻuí. Fakakaukau ke fakakau e founga kuo ʻomi ai koe ʻi hono ʻiloʻi e ngaahi moʻoni ko ʻení ke ke ofi ange ai ki he Fakamoʻuí.

Fakapapauʻi ke ʻoatu ha taimi feʻunga ki he kau akó ke nau teuteu ai. ʻI he ʻosi e ako ʻa e kau akó, te nau lava ʻo ngāue mo ha kaungā ako pea taufetongi ʻi he feakoʻakí ʻo hangē pē ʻoku nau vahevahe e ngaahi meʻá ni mo ha taha naʻe akoʻi ʻe he ongo faifekaú.

Fakatupulaki hoʻo holi ke faaitaha ʻia Kalaisí

Ko e uouangatahá ko ha fakakaukau mahuʻinga ia ʻe taha ʻi he ngaahi tohi ʻa Paula ki he kakai Lomá mo e kakai Kolinitoó.

Fakakaukau ke fakaafeʻi e kau akó ke fili ha veesi ʻe taha pe ua naʻe akoʻi ai ʻe Paula e uouangatahá (hangē ko ʻení, Loma 14:19 pe Loma 15:1). Fakahoko leva ha taha ʻo e ngaahi ʻekitivitī ko ʻení:

  1. Lau fakataha mo e kalasí ʻa e vēsí pe ngaahi vēsí.

  2. Vahevahe e kau akó ki ha ngaahi kulupu iiki pea fakaafeʻi kinautolu ke nau fakamatalaʻi leʻolahi ʻa e vēsí pe ngaahi vēsí ʻaki hono fetongitongi ʻa e tokotaha te ne lau ʻa e laine takitaha ʻo e folofolá. Kapau ʻe fiemaʻu ʻe he kau akó ha toe meʻa faingataʻa ange, te nau lava ʻo fetongitongi ʻa e tokotaha ʻokú ne lau ʻa e foʻi lea takitaha.

  3. Lau toko taha pe fakakalasi ‘a e vēsí pe ngaahi vēsí, kae lau ʻe he tokotaha kehe ʻa e foʻi lea takitaha.

Kole ki he kau akó ke nau fakafuofuaʻi pe naʻe lelei fēfē ʻenau ngāue fakatahá pea vahevahe ha faʻahinga fakakaukau ne nau ako fekauʻaki mo e uouangatahá ʻi he ʻekitivitī ko ʻení. Fakaafeʻi e kau akó ke nau fakamatalaʻi fakanounou e meʻa naʻe akoʻi ʻe Paula ʻi he vēsí pe ngaahi vēsí.

a. Kumi ha veesi naʻá ke ako ʻi he Loma pe 1 Kolinitoó kuó ne akoʻi atu ha foʻi moʻoni ʻuhingamālie fekauʻaki mo e faaitaha mo e niʻihi kehé ʻia Kalaisí. ʻE lava ke maʻu ha ngaahi sīpinga ʻi he Loma 12:10–21 ; 14:10–13, 19 ; 15:1–7 pea ʻi he 1 Kolinitō 1:10–13 ; 3:3–9 . Ko e hā e moʻoni ʻoku akoʻi ʻe he veesi naʻá ke filí?

e. Fakakaukau ki ha taimi naʻá ke aʻusia ai ʻa e meʻa ʻoku akoʻi ʻe Paula ʻi he veesi naʻá ke filí. ʻOkú ke pehē ko e hā naʻe tokoni lahi taha ki hoʻo ngaahi feinga ke faaitaha ʻia Kalaisí?

f. Tali ha fehuʻi ʻe ua mei he ngaahi fehuʻi ko ʻení:

  • Ko e hā e faikehekehe ʻo e ngāue lelei fakatahá mo e uouangataha ʻo fakafou ʻia Sīsū Kalaisi mo ʻEne ongoongoleleí?

  • Ko e hā ʻoku mahuʻingamālie ai kiate koe ʻa e moʻoni naʻá ke fili ‘i he a?

  • ʻI he māhina kuo ʻosí, ko e hā ha founga naʻá ke ngāue ʻaki i ke fakatupulaki hoʻo mahino ki he uouangatahá mo hoʻo holi ke fāitaha mo e niʻihi kehé?

  • Ko e hā ha meʻa kuó ke fai ke ke toe faaitaha ange ai mo e niʻihi kehé ‘ia Kalaisí?

  • Ko e hā ha ngaahi pole ʻokú ke fehangahangai mo ia ʻi hoʻo ngāue ke hoko ʻo faaitaha ange mo e niʻihi kehé?

Fekumi ki he fakahinohino ʻa e Laumālie Māʻoniʻoní ke tokoni atu ke ke ʻiloʻi e ngaahi founga ʻe fiemaʻu ʻe he ʻEikí ke ke uouangataha ange ai mo e niʻihi kehé ʻia Kalaisí. Fekumi foki ki ha fakahā ki he founga ke ikunaʻi ai ha faʻahinga faingataʻa pē te ke fehangahangai mo ia.

Hokohoko atu hoʻo laka ki muʻa ʻi hoʻo fononga fakalaumālié, ʻo ofi ange ki he Tamai Hēvaní mo Sīsū Kalaisi. ʻIloʻi ʻokú Na ʻofa ʻiate koe pea ʻokú Na mateuteu ke tokoniʻi koe ʻi hoʻo ngaahi feingá.

Fai hoʻo fakamoʻoni ki he Tamai Hēvaní mo Sīsū Kalaisi pea mo ʻEna fie tokoní.

Paaki