Oppitunti 5

Ratkaiskaa Ristiriidat

”Se, jossa on kiistelyn henki, ei ole minusta vaan on perkeleestä, joka on kiistelyn isä.”

3 Nefi 11:29

Oppitunnin tavoitteet

Auta tämän oppitunnin aikana osallistujia

ymmärtämään, että erimielisyydet avioliitossa ovat normaaleja ja että ristiriitojen ratkaiseminen voi lujittaa suhdetta sekä kasvattaa uskoa, rohkeutta ja luonnetta
oppimaan noudattamaan ristiriitojen ratkaisemisen kolmivaiheista mallia
ymmärtämään ongelmista keskustelemisen sääntöjä, jotta erimielisyydet voidaan ratkaista.

Etsikää ratkaisuja mielipide-eroihin

Vanhin Joe J. Christensen seitsemänkymmenen koorumista on huomauttanut: ”Jokaisella älykkäällä avioparilla on erimielisyytensä. Haasteenamme on varmistaa, että osaamme ratkaista ne. Se on hyvän avioliiton tekemistä paremmaksi.”¹

Vanhin Robert E. Wells seitsemänkymmenen koorumista on huomauttanut, että koska miehellä ja vaimolla on erilainen tausta ja erilaiset kokemukset, heissä on pakostakin eroja: ”Mutta erilaisuuden ei tarvitse tarkoittaa sitä, että toinen on oikeassa ja toinen on väärässä – tai että toinen tapa on parempi kuin toinen. – – Vaikka miehellä ja vaimolla saattaakin olla eroja mielipiteissä, tavoissa tai taustoissa, heidän sydämensä voivat olla ’yhteen liittyneinä ykseydessä ja rakkaudessa toisiaan kohtaan’ (Moosia 18:21).”²

Erot puolisoiden välillä voivat olla hyödyllisiä, kun aviopari rakastaa toinen toistaan ja oppii työskentelemään yhdessä. Puolisoiden mielenkiinnon kohteet ja kyvyt täydentävät toisiaan, ja aviopari voi saavuttaa paljon enemmän kuin mihin kumpikaan pystyisi yksin.

Valitettavasti monet avioparit eivät onnistu ratkaisemaan eroavuuksia sopuisasti. Opettaja ja kirjailija Deborah Tannen on kuvaillut läntistä sivilisaatiota ”väittelykulttuuriksi”, jossa ihmisiä kannustetaan tarkastelemaan muita ”vastapuolen näkökulmasta”.³ Tuloksena on kyynisyyttä, oikeusjuttuja sekä oikeussaleja, jotka ovat täynnä ihmisiä hakemassa päätöksiä ristiriitoihinsa.

Ratkaisemattomina mielipide-erot voivat laajeta suuriksi ristiriidoiksi, kuten käy ilmi valtakunnallisista avioerotilastoista, jotka osoittavat, että miltei puolet Yhdysvalloissa solmituista avioliitoista päättyy avioeroon. Mikäli avioliitot, jotka ovat täynnä ratkaisemattomia ristiriitoja, eivät pääty avioeroon, ne johtavat usein moniin muihin ongelmiin, kuten murheeseen, tyytymättömyyteen, masennukseen ja asumuseroon.

Avioerolla ja ristiriidoilla on seurauksia, jotka usein vaikuttavat lapsiin koko näiden elämän ajan. Linda Waite Chicagon yliopistosta sekä Maggie Gallagher raportoivat: ”Lapsilla, jotka ovat kasvaneet yksinhuoltajaperheessä, on keskimäärin suurempi todennäköisyys siihen, että he ovat köyhiä, että heillä on terveydentilan ongelmia ja mielenterveyshäiriöitä, että he tekevät rikoksia ja heillä on muita käytöshäiriöitä, että heillä on jonkin verran kehnommat suhteet niin sukulaisiin kuin ikätovereihinsa ja että aikuisina heillä on lopulta vähemmän koulutusta, heidän avioliittonsa on vähemmän vakaa ja heidän ammatillinen asemansa on alhaisempi kuin niillä lapsilla, joiden vanhemmat menivät naimisiin ja pysyivät naimisissa.”⁴

Ratkaiskaa ristiriidat onnistuneesti

Ristiriitojen ratkaiseminen onnistuneesti edellyttää sitä, että vältetään itsekkyyttä, löydetään yhteinen linja ja keskitytään eroavuuksien sijasta yhtäläisyyksiin. Se vaatii myös hyviä kommunikointitaitoja, yhteistyötä ja halua löytää ongelmiin kumpaakin osapuolta tyydyttävät ratkaisut. Ristiriitojen ratkaiseminen, vaikka se toisinaan onkin tuskallista, on terve osa elämää ja voi kasvattaa uskoa, rohkeutta, luonnetta ja henkilökohtaista vanhurskautta.

Vanhin Loren C. Dunn seitsemänkymmenen koorumista on vakuuttanut: ”Meidän kaikkien täytyy kenties enemmän kuin koskaan ennen mennä itseemme ja antaa keskinäisen kunnioituksen, rakkauden ja anteeksiannon vaikuttaa toimiimme toistemme kanssa, olla eri mieltä riitaantumatta, madaltaa ääntämme ja rakentaa yhteiselle pohjalle oivaltaen, että kun myrsky on mennyt ohitse, meidän on senkin jälkeen elettävä toistemme kanssa.”⁵

Evankeliumi opettaa meitä välttämään kiistaa. Herra on käskenyt: ”Olkaa yhtä; ja ellette te ole yhtä, te ette ole minun” (OL 38:27). Hän opetti nefiläisille, että Perkele on kiistelyn lähde: ”Eikä teidän keskuudessanne pidä olla kiistoja. – – Se, jossa on kiistelyn henki, ei ole minusta vaan on Perkeleestä, joka on kiistelyn isä, ja hän yllyttää ihmisten sydämet kiistelemään vihaisina keskenään.” (3. Nefi 11:28, 29.)

Ollakseen yhtä avioparin täytyy vastustaa yllykettä ryhtyä kiistelemään. Heidän tulee oppia selvittämään ristiriidat sopuisasti. Jotkin ristiriidat ratkeavat, kun toinen päättää olla vastaamatta ärsytykseen tai kun toinen pyytää anteeksi ja muuttaa käytöstään tarvittavalla tavalla. Tämä muutos motivoi usein toista osapuolta niin että hänkin haluaa muuttua. Monet ristiriidat voidaan ratkaista, kun kumpikin puoliso keskittyy enemmän toisen ymmärtämiseen ja vähemmän toisen muuttamiseen.

Pyhien kirjoitusten periaatteita

Pyhät kirjoitukset tarjoavat periaatteita ristiriitojen ehkäisemiseen ja ratkaisemiseen. Kuningas Benjamin kehotti kansaansa välttämään kiistaa: ”Oi kansani, varo, ettei keskuudessasi synny kiistoja” (Moosia 2:32). Alma tunnisti rakkauden hyveeksi, joka voi ehkäistä kiistaa. Hän opetti: ”Jokaisen tulee rakastaa lähimmäistään niin kuin itseään, jotta heidän keskuudessaan ei olisi kiistaa” (Moosia 23:15). Herra on antanut seuraajilleen käskyn lakata kiistelemästä keskenään (ks. OL 136:23) ja kehotti heitä olemaan yhtä, kuten Hän ja Isä ovat yhtä (ks. Joh. 17:11).

Kääntyminen evankeliumiin tuo myös rauhaa ja sopusointua. Vapahtajan palveltua nefiläisten ja lamanilaisten keskuudessa ”kaikki ihmiset koko maassa olivat kääntyneet Herraan – – eikä heidän keskuudessaan ollut mitään riitoja eikä kiistoja – – Jumalan rakkauden tähden, joka asui ihmisten sydämessä. Eikä ollut kateutta eikä riitoja eikä mellakoita, – – eikä totisesti voinut olla onnellisempaa kansaa kaikkien niiden kansojen joukossa, jotka Jumalan käsi oli luonut.” (4. Nefi 2, 15–16.)

Aviomies ja vaimo, jotka ovat todella kääntyneet – jotka pyrkivät rakastamaan toisiaan ja edistämään toinen toisensa hyvinvointia – ratkaisevat helpommin erimielisyydet, joita tulee heidän elämäänsä.

Malli ristiriitojen ratkaisemiseen

Seuraava ristiriitojen ratkaisumalli, joka on mukailtu psykologi Susan Heitlerin teoksesta, voi auttaa avioparia ratkaisemaan ristiriidat sopuisasti ja hedelmällisesti.⁶ Se auttaa avioparia löytämään ratkaisuja, jotka tyydyttävät sekä aviomiestä että vaimoa.

Tässä kolmivaiheisessa mallissa on seuraavat ominaispiirteet:

Se perustuu kommunikointiin ja näkemysten jakamiseen, mikä on avain ongelmien ratkaisemiseen.
Se perustuu yhteistyöhön eikä kilpailuun, välttelyyn, pakottamiseen tai vihamielisyyteen.
Se käsittelee tilanteen kaikkia puolia ja johtaa siten kaikkia tyydyttävään tulokseen.

Vaihe 1: Ilmaiskaa näkemyksenne

Tämän vaiheen aikana mies ja vaimo esittävät selkeästi ristiriitaan liittyvät näkemyksensä. Esimerkiksi Juha voi sanoa: ”Minä haluan hoitaa raha-asiamme – budjetoida rahat, maksaa laskut, pitää huolta pankkitilistä.” Jaana voi sanoa: ”Minä haluan huolehtia rahoistamme. Minulla on siihen aikaa ja tarvittavat kyvyt.” Mies ja vaimo kuuntelevat kunnioittavasti toinen toisensa näkemykset.

Kun puolisot kertovat selkeästi näkemyksensä, he toisinaan huomaavat, etteivät heidän halunsa oikeastaan olekaan ristiriidassa. Havaittu ristiriita oli ainoastaan väärinymmärtämisen tulos.

Jos kumpikin puoliso pitää riittävän tiukasti kiinni omista mielipiteistään ja käsityskannat näyttävät yhä olevan ristiriidassa, pariskunta saattaa ajautua tällä tasolla umpikujaan näennäisen yhteensopimattomien mielipiteiden vuoksi. Yllä mainitussa esimerkissä Juha ja Jaana eivät ehkä kumpikaan ole halukkaita luopumaan rahojen hallinnasta. Kun eteen tulee umpikuja, aviopari siirtyy ristiriitojen ratkaisumallin seuraavaan vaiheeseen.

Vaihe 2: Perehtykää huolenaiheisiin

Aviopari perehtyy huolenaiheisiin, joita on heidän käsityskantojensa taustalla – tunteisiin, toiveisiin, pelkoihin, muistoihin, sympatioihin ja antipatioihin sekä arvoihin. Huomion keskipisteenä on puolison huolenaiheiden ymmärtäminen ja hyväksyminen sekä omien huolenaiheiden selkeä selittäminen.

Kun puolisot perehtyvät taustalla oleviin huolenaiheisiinsa, he huomaavat usein, että monet heidän arvoistaan, ajatuksistaan, tunteistaan ja haluistaan ovat samanlaisia ja yhteneviä. Juhan ja Jaanan esimerkissä Juha ei halua uskoa raha-asioiden hoitamista Jaanalle. Hän pelkää menettävänsä heidän taloudellisen hyvinvointinsa hallinnan. Jaana ei halua antaa taloudellisia asioita täysin Juhan hallintaan, koska hän uskoo raha-asioiden hoitamisen olevan yksi hänen vahvoja puoliaan. Kumpikin arvostaa sekä itsenäisyyttä että keskinäistä riippuvuutta. Kumpikin kasvoi kodissa, jossa toinen vanhemmista hallitsi taloudellisia asioita ja toinen vanhemmista tunsi jäävänsä ulkopuoliseksi.

Tämän vaiheen aikana vastakkain oleminen vaihtuu yhteistyöksi. Sen sijaan että puolisot näkisivät toisensa vastustajina, he pitävät toisiaan saman joukkueen jäseninä, jotka ovat perehtymässä erään parisuhdeongelman ytimeen.

Kun tämä vaihe tuottaa tulosta, mies ja vaimo ovat laajentaneet ongelman kehyksen ”mitä minä haluan” ja ”mitä sinä haluat” muotoon ”mitä me haluaisimme”. He pitävät selvänä, että mikä tahansa toista huolestuttava asia on tärkeä myös toiselle. Vaikka heidän mielipiteensä ovat ristiriidassa, niiden taustalla olevat huolenaiheet voivat olla erilaisia ja kuitenkin yhteneviä. Yleensä heidän myötätuntonsa lisääntyy, kun he alkavat ymmärtää ja arvostaa toinen toisensa pelkoja, loukattuja tunteita ja toiveita. Toisinaan kun kumpikin on lausunut ääneen taustalla olevan huolenaiheensa, ratkaisu käy ilmiselväksi.

Mikäli huolenaiheet näyttävät olevan ristiriidassa eikä näköpiirissä ole ratkaisua, avioparin täytyy ehkä perehtyä huolenaiheisiin perusteellisemmin. Hyvät kommunikointitaidot ovat tärkeitä. Arvostelu, puolustelu tai muut kiistanhaluiset asenteet pysäyttävät yhteistyössä tapahtuvan ongelman ratkaisuprosessin. Sen sijaan hienotunteisuus, toinen toisensa ymmärtäminen kuuntelemalla, hellyys, nauru ja keskinäinen hyväntahtoisuus helpottavat siirtymistä kohti keskinäistä ymmärtämistä ja ratkaisuja, joista kumpikin puoliso hyötyy. Aviopari voi kerrata oppitunnin 2 tiedot tehokkaasta kommunikoinnista.

Vaihe 3: Valitkaa kumpaakin tyydyttäviä ratkaisuja

Toisinaan sopiva ratkaisu käy ilmeiseksi, kun aviopari perehtyy yhdessä perusteellisesti taustalla oleviin huolenaiheisiinsa. Ellei ratkaisu ole ilmeinen, he voivat yhdessä ideoida mahdollisuuksia ja kirjoittaa muistiin jokaisen mieleen tulevan idean. Sitten he voivat etsiä ratkaisun, joka parhaiten vastaa tärkeimpiin huolenaiheisiin, ja muokata tai täydentää sitä, kunnes se kokonaisuudessaan vastaa kummankin puolison huolenaiheisiin.

Kumpikin puoliso keskittyy siihen, mitä itse voi tehdä vastatakseen tärkeimpiin huolenaiheisiin sen sijaan että yrittäisi päättää, mitä toinen voi tehdä. Susan Heitler toteaa, että ratkaisun löytäminen on ennemminkin ”ratkaisupaketin kokoamista eikä vain – – yhden ja ainoan ratkaisun etsimistä”⁷.

Kun aviopari on löytänyt ratkaisun, heidän on hyödyllistä kysyä itseltään, tuntuuko mikään ongelman puoli olevan vielä ratkaisematta.⁸ Jos ratkaisu tuntuu heistä epävarmalta tai jos he eivät ole pystyneet löytämään sopivaa ratkaisua, he voivat toistaa vaiheen 2 ja käyttää lisää aikaa perehtyäkseen taustalla oleviin huolenaiheisiin. Kun he sitten toistavat vaiheen 3, he todennäköisesti löytävät sopivan ratkaisun.

Ratkaisun löytäminen voi olla yllättävän helppoa, jos aviopari on yhdessä ja perusteellisesti perehtynyt taustalla oleviin huolenaiheisiinsa. Silloinkin kun vaihtoehdot ovat rajalliset, puolisot voivat löytää ratkaisun, joka tuntuu kummankin kannalta parhaalta tai oikeudenmukaiselta.

Juhan ja Jaanan esimerkissä kumpikin suostui budjetoimaan omat tulonsa yhdessä ja jakamaan vastuun laskujen maksamisesta. He päättivät neuvotella keskenään ennen kuin käyttivät rahaa budjetin ulkopuolella oleviin kohteisiin. He sopivat, että he arvioisivat suunnitelmaansa kuukauden lopussa.

Ristiriidan ratkaiseminen tapahtuu harvoin järjestyksessä vaiheesta 1 vaiheeseen 3. Avioparin tulee kenties palata keskustelussaan uudemman kerran kaikkiin kolmeen vaiheeseen.

Säännöt ongelmista keskustelemiseen

Sivulla 53 on annettu säännöt ongelmista keskustelemiseen. Niiden avulla aviopari voi käyttää ristiriitojen ratkaisumallia hyvin tuloksin. Säännöt ovat myös jokaisen osallistujan (englanninkielisessä) oppaassa, mutta halutessasi voit ottaa niistä kopioita, jotta luokan jäsenten on helppo vilkaista niitä opetellessaan näitä taitoja, tai antaa kopioita niille, jotka ovat ehkä unohtaneet oman oppaansa.

Käykää läpi nämä säännöt ja keskustelkaa niistä luokassa, ennen kuin pyydät aviopareja harjoittelemaan ristiriitojen ratkaisumallia. Mikäli luokan jäsenillä on kysyttävää jostakin näistä säännöistä, voit tarvittaessa kerrata oppitunnilla 2 opetettuja periaatteita.

Oppimistoiminta: Soveltakaa Ristiriitojen Ratkaisumallia

Pyydä yhtä avioparia käyttämään ristiriitojen ratkaisumallia roolileikissä. Valmenna heitä koko prosessin ajan kiinnittäen heidän huomionsa mallin kuhunkin vaiheeseen samalla kun autat heitä käymään sen läpi. Pyydä avioparia käyttämään alla kuvattua tilannetta, keksimään oma tilanne tai valitsemaan jokin vähäpätöinen ristiriita omasta avioliitostaan. Avioparien on helpompi käsitellä isompia ristiriitoja, kun he ovat oppineet käyttämään mallia pienempien ristiriitojen ratkaisemiseen.

Tilanne

Miehellä on liikeyritys, joka on 10 vuoden ajan tuottanut hyvin vähäistä voittoa. Hänen vaimonsa toimii opettajana täydentääkseen heidän tulojaan. Vaimo haluaa miehen myyvän liikeyrityksen ja etsivän työtä muualta. Hän haluaisi lopettaa oman työnsä ja jäädä kotiin heidän viiden lapsensa kanssa, jotka ovat iältään 3–12-vuotiaita. Mies haluaa vaimonsa olevan kärsivällinen ja luottavan siihen, että pian yrityksen tilanne kohenee. Mies on käyttänyt paljon aikaa ja voimavarojaan liikeyritykseen eikä halua sen kaatuvan.

Vaihe 1

Pyydä avioparia toteamaan ja ilmaisemaan eriävät kantansa. Muistuta heitä siitä, että he ilmaisevat kantansa selkeästi ja kuuntelevat puolisonsa kantaa häntä keskeyttämättä. Jos he alkavat kiistellä, keskeytä keskustelu ja opeta heitä käyttämään tehokkaammin oppitunnin 2 kommunikointitaitoja sekä ongelmista keskustelemisen sääntöjä. Kun he ovat kumpikin ilmaisseet oman kantansa, pyydä heitä varmistamaan, että he ovat esittäneet näkemyksensä selkeästi. Toinen voisi sanoa: ”Olen kertonut tärkeimmät toiveeni ja tuntemukseni. Oletko sinäkin tehnyt niin?”

Jotta he voisivat siirtyä ristiriitojen ratkaisemisen vaiheesta 1 vaiheeseen 2, pyydä heitä esittämään yhteenveto ilmaisemistaan toiveista. Pyydä heitä sisällyttämään yhteenvetoonsa sana ja (sanojen niin, mutta… sijaan) ilmaisemaan vastakkaisten toiveiden hyväksymistä sekä sana me (sanan minä sijaan) ilmaisemaan ykseyden tunnetta ristiriidan ratkaisemisessa. Seuraava luonnos voi olla tässä avuksi.

Minä haluan… (esitä yhteenveto kannastasi).

Ja sinä haluat… (esitä yhteenveto puolisosi kannasta).

Meidän täytyy… (esitä yhteenveto ristiriidasta, joka täytyy ratkaista).

Vaihe 2

Pyydä avioparia kertomaan taustalla olevista huolenaiheistaan käyttäen yllä mainittuja periaatteita. Anna avioparille aikaa perehtyä huolenaiheisiinsa. Pidä huoli siitä, että kummallakin on tilaisuus ilmaista omia tunteitaan ilman keskeytyksiä ja arvostelua. Esitä tarpeen mukaan kysymyksiä auttaaksesi heitä täysin ilmaisemaan huolenaiheensa. Samalla kun he keskustelevat, kirjoita heidän huolenaiheensa taululle. Pyydä heitä sitten mainitsemaan huolenaiheet, jotka täydentävät toisiaan.

Vaihe 3

Voit ehdottaa, että vaimo tai mies aloittaa tämän vaiheen kysymällä: ”Mitä voimme tehdä tämän ongelman ratkaisemiseksi?” Vastaukset saattavat löytyä helposti, jos aviopari on perehtynyt kaikin puolin taustalla oleviin huolenaiheisiin. Kannusta heitä etsimään ratkaisuja, jotka vastaavat sekä vaimon että miehen tarpeita ja huolenaiheita.

Älä anna kummankaan puolison arvostella ajatuksia, joita tuodaan esille ideoimisen aikana. Arvostelu haittaa luovuutta ja on esteenä avoimelle kertomiselle keskeyttäen siten mahdollisten ratkaisujen löytämisen prosessin.

Kun mahdolliset ratkaisut on tuotu esiin, pyydä avioparia arvioimaan niitä ja etsimään ratkaisu, joka parhaiten vastaa kummankin puolison tarpeita ja toiveita. Jos jompikumpi puolisoista tuntee ratkaisun suhteen epävarmuutta tai jos aviopari ei pysty löytämään ratkaisua, auta heitä perehtymään taustalla oleviin huolenaiheisiin (vaihe 2) perusteellisemmin.

Sopusointuinen suhde

Ihmiset voivat löytää avioliitossa kauneutta, kun he pyrkivät elämään evankeliumin periaatteiden mukaan, kun he tekevät ahkerasti työtä ratkaistakseen erimielisyydet ja ristiriidat ja kun he pyrkivät edistämään toinen toisensa onnea ja hyvinvointia.

Presidentti Gordon B. Hinckley on opettanut:

”Ei ole olemassa mitään muuta järjestystä, joka vastaisi Kaikkivaltiaan jumalallisia tarkoituksia. Mies ja nainen ovat Hänen luomistöitään. Se, että heitä on kaksi, on Hänen suunnitelmansa mukaista. Heidän toisiaan täydentävä suhteensa ja täydentävät tehtävänsä ovat olennaisia Hänen tarkoituksilleen. Toinen on epätäydellinen ilman toista. – –

Useimpia aviollisia ongelmia ei hoideta avioerolla. Niitä hoidetaan parannuksella ja anteeksiannolla, ystävällisyydellä ja huolenpidon ilmaisemisella. Niitä hoidetaan kultaista sääntöä noudattamalla.”⁹

Presidentti Hinckley on myös selittänyt:

”Avioliitto on kaunis, kun kauneutta etsitään ja vaalitaan. – – Voin näyttää teille kaikkialla tässä kirkossa satojatuhansia perheitä, jotka saavat asiat luistamaan rakkauden ja rauhan, kurin ja rehellisyyden, huolenpidon ja epäitsekkyyden keinoin.

Sekä miehen että vaimon on tunnustettava avioliiton pyhyys ja sen kuuluminen Jumalan suunnitelmaan.

Osapuolten on oltava valmiit olemaan kiinnittämättä huomiota pieniin vikoihin, antamaan anteeksi ja unohtamaan.

On hillittävä kielensä. Kiukkuisuus on paha ja syövyttävä seikka, joka tuhoaa kiintymyksen ja torjuu rakkauden. – –

On oltava Jumalan Henki, joka on kutsuttu perheeseen, jonka puolesta aherretaan, jota vaalitaan ja jota vahvistetaan. On tunnustettava se seikka, että jokainen on Jumalan lapsi – isä, äiti, poika ja tytär – että jokaisella on jumalallinen perintöoikeus. On tunnustettava se, että kun me loukkaamme jotakuta näistä, me loukkaamme Isäämme taivaassa.”¹⁰

Säännöt Ongelmista Keskustelemiseen

Päättäkää, milloin ja missä keskustelette. Aloittakaa vasta sitten, kun kumpikin tuntee olevansa valmis.
Pysykää aiheessa. Kirjoittakaa tarvittaessa muistiin näkökantanne (mallin vaihe 1) ja pitäkää ne edessänne. On helppo ajautua sivuraiteelle.
Kiistelemisen sijaan pyrkikää ymmärtämään. Jos yritätte voittaa kiistan, kumpikin teistä häviää.
Anna puolisosi puhua. Teillä kummallakin tulee olla yhtäläinen mahdollisuus puhua ilman keskeytyksiä.
Puhukaa lempeästi. Sinä ja puolisosi pystytte helpommin jakamaan ajatuksia ja tunteita rauhallisessa, riidattomassa, tyynessä ilmapiirissä. Kun puhutte rauhallisesti, on todennäköisempää, että kuulette ja tunnette Pyhän Hengen kuiskaukset.
Pitäkää tarvittaessa tauko. Jos tunteet kuohahtavat, ottakaa aikalisä ja sopikaa ajankohdasta, jolloin palaatte keskusteluun, kunhan tunteet ovat rauhoittuneet.
Olkaa ystävällisiä. Älä iske puolisosi heikkoihin tai arkoihin kohtiin.
Käyttäkää asianmukaista kieltä. Karkeudet ja nimittely ovat loukkaavia, halventavia ja herjaavia. Ne haittaavat ristiriidan ratkaisuprosessia.
Keskustelkaa aina käsillä olevasta aiheesta. Älkää kaivelko menneitä. Menneistä aiheista tulisi keskustella vain, jos ne ovat osa jatkuvaa ratkaisematonta ongelmaa.
Älkää olko väkivaltaisia. Väkivaltainen käyttäytyminen on vahingollista ja vastoin evankeliumin periaatteita.
Älkää uhkailko avioerolla tai asumuserolla. Sellaiset uhkailut ovat yllyttäneet joitakuita tekemään asioita, joita he myöhemmin katuvat.
Etsikää hengellistä apua. Kun vilpittömästi rukoilette apua, Herra ohjaa pyrkimyksiänne, saa sydämen heltymään ja auttaa teitä löytämään ratkaisuja.
Levätkää ja yrittäkää uudelleen. Ellette pysty mallin avulla ratkaisemaan ongelmaa, sopikaa, että jätätte ongelman väliaikaisesti syrjään. Varatkaa aika, jolloin jatkatte ongelman työstämistä uudella tarmolla.
Etsikää todennettavia ratkaisuja. Esimerkiksi sellainen ratkaisu, kuten ”minä kutsun perheen koolle rukoukseen ja sinä kutsut perheen koolle lukemaan pyhiä kirjoituksia”, on sekä arvioitavissa että todennettavissa.
Suunnitelkaa ratkaisun toteutus. Päättäkää, kumpi tekee mitäkin sekä milloin ja kuinka usein.
Sopikaa muistutuksista. Sopikaa siitä, tarvitaanko asiasta muistutuksia, kumpi muistuttaa ja kuinka.
Laatikaa suunnitelma poikkeustilanteiden varalle. Suunnitelkaa etukäteen, kuinka toimitte olosuhteissa, jotka ovat esteenä ratkaisulle.
Tehkää uudelleenarviointia ja korjauksia. Sopikaa päivämäärä ja kellonaika, jolloin arvioitte ratkaisunne uudelleen ja teette tarvittaessa korjauksia.