Oppitunti 1

Noudattakaa Evankeliumin Periaatteita

Opetuslapsena saa jumalalta ohjausta kaikille elämän alueille – myös siihen, kuinka olla hyvä aviomies tai vaimo.

Oppitunnin tavoitteet

Auta tämän oppitunnin aikana osallistujia

ymmärtämään mahdollisuudet saavuttaa rauha ja onni avioliitossa
saamaan suurempi toivo siitä, että he voivat saavuttaa onnen, kun he nou-dattavat avioliitossaan evankeliumin periaatteita
aloittamaan näiden neljän periaatteen toteuttaminen avioliittonsa lujittamiseksi:
- eläkää evankeliumin periaatteiden mukaan
- sitoutukaa säilyttämään avioliitto ja ratkaisemaan erimielisyydet
- pitäkää liitot
- pyrkikää kehittymään joka päivä.

Avio-onnen perusta

Presidentti Ezra Taft Benson on opettanut: ”Avioliitto – – on Jeesuksen Kristuksen evankeliumin loistavin ja korottavin periaate. Yksikään toimitus ei ole tärkeämpi eikä yksikään ole pyhempi eikä tarpeellisempi ihmisen iankaikkiselle ilolle. Uskollisuus avioliitolle tuo täysimääräisintä iloa täällä ja loistavimmat palkinnot tulevassa elämässä.”¹

Aviopari voi lujittaa suhdettaan ja pitää perheensä turvassa noudattamalla perhejulistuksessa annettuja neuvoja.² Puolisot voivat löytää ratkaisuja kohtaamiinsa ongelmiin tutkimalla Vapahtajan ja Hänen palvelijoidensa opetuksia sekä rukoilemalla uutterasti opastusta Herralta. Näin he perustavat aviosuhteensa Jeesuksen Kristuksen evankeliumin perustalle. Rukoilemalla he voivat saada voimaa pitää liittonsa ja tehdä työtä yhdessä. He voivat tehdä parannuksen huonoista tavoista ja antaa toisilleen anteeksi. Puolisot voivat myös oppia ongelmien ratkaisemista ja kommunikointitaitoja selvittääkseen erimielisyyksiä ja välttääkseen mahdollisia ristiriitoja.

Perhe-elämän hajoaminen

Presidentti Hinckley on varoittanut perhe-elämän hajoamisesta: ”Perhe on hajoamassa kaikkialla maailmassa. – – Sydämet särkyvät, lapset itkevät.”³ Kohdatessaan ongelmia ja haasteita avioliitossa jotkut masentuvat ja haluavat luovuttaa. Monet muut sitoutuvat avioliittoonsa, tekevät työtä ongelmiensa ratkaisemiseksi ja kokevat avioliitossa rauhaa, onnea ja täyttymystä.

Vaikka mahdollisuus onnen saavuttamiseen onkin suuri, monet kamppailevat turhautumisen, murheen ja epätoivon kanssa. Avioliittoa uhkaavat ulkoapäin yhteiskunnalliset toimintatavat ja käytännöt sekä arjen kiire. Sisältäpäin sitä uhkaavat huonot tavat, väärinkäsitykset ja ylpeys. Vakavia ongelmia ei ole helppo voittaa, ja jotkut avioparit tuntuvatkin kamppailevan loputtomasti niiden samojen ongelmien kanssa, jotka ovat jäytäneet heidän suhdettaan jo vuosia. Tiedostaessaan perheitä uhkaavat tekijät ensimmäinen presidenttikunta ja kahdentoista koorumi ovat varoittaneet perhejulistuksessa: ”Perheen hajoaminen tuo yksilöille, yhteisöille ja kansakunnille ne onnettomuudet, joista muinaiset ja nykyiset profeetat ovat ennustaneet.”⁴

Yhteiskunnassa nämä onnettomuudet ovat helposti havaittavissa. Puolisot, jotka kerran luulivat, että paras ratkaisu onnettomaan avioliittoon olisi avioero, huomaavat, että se aiheuttaa usein odottamattomia ongelmia. Tutkimuksessa avioeron pitkäaikaisista vaikutuksista kliininen psykologi Judith Wallerstein sekä tutkijatoverit Julia Lewis ja Sandra Blakeslee tulivat siihen johtopäätökseen, että avioero repii rikki lasten elämän ja vaikuttaa heidän käytökseensä ja valintoihinsa koko loppuelämän ajan.⁵

Linda Waite Chicagon yliopistosta sekä tutkijatoveri Maggie Gallagher huomasivat, että avioerolla on usein lapsiin muitakin vahingollisia vaikutuksia, kuten rikollisuuden lisääntyminen, opiskelumahdollisuuksien väheneminen ja enemmän henkiseen ja fyysiseen terveyteen liittyviä ongelmia.⁶ He saivat selville, että lapsia pahoinpitelee todennäköisemmin äidin poikaystävä tai isän tyttöystävä tai isä- tai äitipuoli kuin oma biologinen vanhempi.⁷

Avioliitossa haasteita aiheuttavat monet tekijät, kuten presidentti Spencer W. Kimball on huomauttanut:

”Kaksi ihmistä, joilla kummallakin on erilainen tausta, huomaavat pian vihkitoimituksen jälkeen, että heidän on kohdattava karu todellisuus. Elämä ei ole enää fantasiaa tai kuvittelua. Meidän on laskeuduttava alas pilvistä ja astuttava lujasti maan kamaralle. On otettava vastuuta ja hyväksyttävä uusia velvollisuuksia. On jossakin määrin luovuttava henkilökohtaisesta vapaudesta ja sopeuduttava monin epäitsekkäin tavoin.

Hyvin pian avioliiton solmimisen jälkeen huomaa, että puolisolla on heikkouksia, jotka eivät aiemmin ole paljastuneet tai tulleet ilmi. Ne hyveet, joita seurusteluaikana alituisesti suurenneltiin, käyvät nyt suhteellisen pieniksi, ja ne heikkoudet, jotka näyttivät seurusteluaikana niin pieniltä ja merkityksettömiltä, kasvavat nyt melkoisiin mittasuhteisiin. – – Monivuotiset tavat tulevat esiin: puoliso voi olla saita tai tuhlaavainen, laiska tai työteliäs, harras tai epäuskoinen; hän voi olla ystävällinen ja yhteistyöhaluinen tai kärttyisä ja äreä, vaativa tai antelias, itsekeskeinen tai vaatimaton. Puolison sukulaisiin liittyvät ongelmat astuvat kuvaan ja puolisoiden suhde niihin korostuu jälleen.”⁸

Hyviä uutisia avioliittoon

Presidentti Kimball vakuutti aviopareille, että näine ja muine haasteineen avioliitto voi silti onnistua: ”Vaikka jokainen nuori mies ja nuori nainen pyrkiikin kaikella uutteruudella ja rukoillen löytämään kumppanin, jonka kanssa elämä olisi mahdollisimman sopusointuista ja ihanaa, niin on kuitenkin varmaa, että miltei kuka tahansa hyvä mies ja hyvä nainen voi luoda onnellisen ja onnistuneen avioliiton, jos kumpikin puoliso on halukas maksamaan sen hinnan.”⁹

Vaikka aviopuolisoilla onkin mielipide-eroja ja erimielisyyttä, he voivat onnistua ratkaisemaan ne. Ongelmat ratkeavat parhaiten, kun kumpikin puoliso pyrkii voittamaan ne. Valitettavasti molemmat puolisot eivät aina ole yhtä motivoituneita pelastamaan avioliittoaan. Kun mies ja vaimo ovat eri tavalla motivoituneita, omistautuneemman puolison tulisi saada rohkeutta siitä tiedosta, että parisuhdeperiaatteiden sinnikäs käytäntöön soveltaminen voi johtaa onnistumiseen heidän avioliitossaan. Toisen puolison rakkaus, sitoutuminen ja iankaikkinen näkökulma voivat usein pitää avioliittoa pystyssä niin kauan kunnes toinen puoliso kypsyy tai tekee parannuksen ja käsittää sen menetyksen ja vahingon, jonka avioparin eroaminen saisi aikaan. Sadonkorjuun laki – ”mitä ihminen kylvää, sitä hän myös niittää” (Gal. 6:7) – ja toisen posken kääntäminen (ks. Matt. 5:39) pätevät avioliittoon samoin kuin muihinkin ihmissuhteisiin.

Avioliiton lujittamista

Aviopuolisot lujittavat avioliittoaan, kun he

noudattavat evankeliumin opetuksia
sitoutuvat avioliittoonsa
pitävät tekemänsä liitot
pyrkivät kehittymään joka päivä.

Eläkää evankeliumin periaatteiden mukaan

Tavalliset erimielisyydet aviopuolisoiden välillä kärjistyvät ristiriidoiksi, kun puolisot näkevät toisensa ja aviosuhteensa vääristyneellä, harhaanjohtavalla tai valheellisella tavalla. Aviopuolisot voivat voittaa nämä vääristymät, kun he oppivat seuraamaan Jeesusta Kristusta.

Vanhin Neal A. Maxwell kahdentoista apostolin koorumista on todennut, että evankeliumi auttaa ihmisiä näkemään selkeästi ja oikeasta näkökulmasta: ”Koska elämän ja toisten ihmisten tarkasteleminen evankeliumin linssin läpi tarjoaa iankaikkisen näkökulman, niin jos katsomme kyllin pitkään ja kyllin usein, pystymme näkemään selkeämmin. – – Sellaiset asiat kuten papukeitto ja kolmekymmentä hopearahaa ja aistillisen mielihyvän hetket katoavat näköpiiristä täysin. Samoin käy parantuneelle golflyönnille tai tennissyötölle, kun niitä vertaa edistymiseen kärsivällisyydessä. Samoin käy olohuoneen remontille, kun se asetetaan samalle viivalle omien lasten kuuntelemisen ja opettamisen kanssa.”¹⁰ Kun ihmiset elävät evankeliumin mukaan, he näkevät selkeämmin ja valitsevat tarkoituksenmukaisemmin.

Niiden, jotka vilpittömästi toivovat iankaikkista avioliittoa ja onnistunutta perheelämää, pitäisi pyrkiä tulemaan Herran Jeesuksen Kristuksen todellisiksi opetuslapsiksi. Opetuslapsena saa Jumalalta ohjausta kaikille elämän alueille – myös siihen, kuinka olla hyvä aviopuoliso ja isä tai äiti. Vapahtaja opetti, että Hän auttaa ihmisiä voittamaan heikkoutensa:

”Ja jos ihmiset tulevat minun luokseni, minä näytän heille heidän heikkoutensa. Minä annan ihmisille heikkoutta, jotta he olisivat nöyriä, ja minun armoni riittää kaikille ihmisille, jotka nöyrtyvät minun edessäni; sillä jos he nöyrtyvät minun edessäni ja uskovat minuun, niin minä teen sen, mikä on heikkoa, heissä vahvaksi.

Katso, minä näytän pakanoille heidän heikkoutensa ja minä näytän heille, että usko, toivo ja rakkaus tuovat minun luokseni – kaiken vanhurskauden lähteelle.” (Et. 12:27–28.)

Samalla tavoin profeetta Joseph Smith opetti: ”Mitä lähemmäksi täydellisyyttä ihminen pääsee, sitä selkeämpi on hänen näköalansa ja sitä suurempi hänen ilonsa, kunnes hän on voittanut pahan elämässään ja kadottanut kaiken halun tehdä syntiä.”¹¹

Opetuslapseus parantaa näköalaa ja auttaa ihmistä näkemään asiat ”niin kuin ne todella ovat” (MK Jaak. 4:13). Vahingollinen suhtautuminen muihin vaihtuu rakkaudeksi, kärsivällisyydeksi ja pitkämielisyydeksi. Uskollisuus yhdeksälle perhejulistuksen periaatteelle johtaa henkilökohtaiseen vanhurskauteen ja läheisyyteen Jumalan kanssa. Perheenjäsenten arvostus lisääntyy. Jumalallinen johdatus on mahdollista.

Elämä tuo mukanaan haasteita, joista monet tulevat kanssakäymisistämme muiden kanssa. Mutta kuten presidentti Kimball on huomauttanut, koettelemuksista voi tulla siunauksia, kun näemme ne iankaikkisesta näkökulmasta:

”Jos pitäisimme kuolevaisuutta koko olemassaolona, niin silloin tuska, suru, epä-onni ja lyhyt elämä olisivat katastrofi. Mutta jos näemme elämän iankaikkisena, niin että se ulottuu kauas kuolevaisuutta edeltäneeseen menneisyyteen ja iankaikkiseen kuolemanjälkeiseen tulevaisuuteen, niin silloin me voimme nähdä kaikki tapahtumat oikeissa mittasuhteissa.

Eikö olekin viisasta, että Herra antaa meille koettelemuksia, jotta voisimme nousta niiden yläpuolelle, velvollisuuksia, jotta täyttäisimme tehtävämme, työtä, jotta lihaksemme vahvistuisivat, surua, jotta sieluamme koeteltaisiin? Eikö meille sallitakin kiusauksia voimiemme koettelemiseksi, sairautta, jotta oppisimme kärsivällisyyttä, kuolema, jotta meistä voisi tulla kuolemattomia ja kirkastettuja?”¹²

Aviomies ja vaimo kasvavat koettelemusten, opetuksen, uskon, henkilökohtaisen vanhurskauden ja hengellisen opastuksen avulla. Hengellisellä opastuksella he saavat suuremman kyvyn voittaa elämän ongelmia ja haasteita – myös niitä, jotka liittyvät perheeseen.

Oppimistoiminta: Muuttakaa Näkökulmaa

Kehota luokan jäseniä miettimään syitään osallistua tälle kurssille. Pyydä heitä kirjoittamaan vastauksensa näihin kysymyksiin:

Oppimistoiminta: Muuttakaa Näkökulmaa

Mitä avioliitossanne tapahtuu, kun pyritte näkemään sekä itsenne että puolisonne taivaallisen Isän silmin?
Mitä tapahtuu, kun maailman huolet ja odotukset näyttävät hallitsevan kanssakäymistänne?
Mitä muutoksia teidän täytyy tehdä oikaistaksenne kielteiset tuntemukset ja ylläpitääksenne parempaa näkemystä parisuhteessanne?
Mitä sellaista Herra saattaa teistä tietää, mitä te kaksi ette ole ymmärtäneet, kuten iankaikkiset mahdollisuutenne, kuolevaisuutta edeltävä elämänne, elämänkokemukset, jotka ovat vaikuttaneet käyttäytymiseenne, sekä mahdollisuutenne saavuttaa iankaikkinen avioliitto?
Kuinka Hänen näkökulmansa saattaisi vaikuttaa siihen, kuinka te näette toinen toisenne?

Sitoutukaa pysymään naimisissa ja ratkaisemaan erimielisyydet

Kaikki pariskunnat kokevat avioliitossa haasteita. Elleivät he ole lujasti sitoutuneita toisiinsa, heiltä puuttuu perusta, jonka pohjalta kohdata elämän myrskyt. Sitoutuneet avioparit välittävät riittävästi ratkaistakseen ongelmansa.

Avioliitto- ja perheterapeutti Catherine Lundell kertoo miehestä ja vaimosta, jotka selviytyivät vaivoin avioliitossaan olevien vakavien ongelmien kanssa. He olivat suunnitelleet eroavansa kevääseen mennessä, mikäli eivät pystyisi ratkaisemaan ongelmiaan. Muutamien kuukausien neuvontakäyntien aikana puolisot eivät juurikaan edistyneet, ja he olivat valmiit eroamaan, mutta Lundell kieltäytyi antamasta asiantuntijan vahvistusta heidän päätökselleen. Sen sijaan hän muistutti heitä heidän liitoistaan: ”Te itse joudutte päättämään sen, että rikotte liittonne”, hän sanoi heille. ”Te itse joudutte elämään tuon päätöksen kanssa.” Kun aviopari palasi seuraavalle käynnilleen, he suhtautuivat ”toisiinsa oudon hellästi ja herkästi”. He selittivät, että mietittyään tilannettaan he päättivät sitoutua avioliittoonsa. Vaikka heillä oli yhä ongelmia ratkaistavana, heidän uusi sitoutumisensa vaikutti ratkaisevasti heidän avioliittoonsa.¹³

Vapahtaja opetti sitoumusta, joka avioliitossa tulisi olla: ”Sen tähden mies jättää isänsä ja äitinsä ja liittyy vaimoonsa – –. He eivät siis enää ole kaksi, he ovat yksi. Ja minkä Jumala on yhdistänyt, sitä älköön ihminen erottako.” (Matt. 19:5–6.)

Vanhin Bruce C. Hafen seitsemänkymmenen koorumista on opettanut, että avioliitto on liitto eikä sopimus. Kun ongelmia ilmaantuu, sopimuksen osapuolet usein vetäytyvät sopimuksesta ja katkaisevat edut. ”Mutta kun liittoon perustuva perhe kohtaa vaikeuksia”, vanhin Hafen sanoi, ”aviomies ja vaimo tekevät yhdessä työtä selvittääkseen vaikeudet. He menevät naimisiin voidakseen antaa ja kasvaa. Heidät on sidottu liitoin toisiinsa, yhteiskuntaan ja Jumalaan.”¹⁴

Suurin osa aviopareista, jotka pysyvät yhdessä, huomaavat pystyvänsä ratkaisemaan ongelmat. Waiten ja Gallagherin mukaan suuri osa onnettomista pareista, jotka pysyvät yhdessä, ratkaisee ongelmansa ja oppii nauttimaan avioliitostaan: ”86 prosenttia onnettomasti naimisissa olevista, jotka kestävät yhdessä, huomaavat, että viisi vuotta myöhemmin heidän avioliittonsa on onnellisempi. – – Useimmat sanovat, että heistä on tullut tosiaan hyvin onnellisia. Itse asiassa miltei 60 prosenttia niistä, jotka kuvailivat avioliittoaan onnettomaksi – – ja jotka pysyivät naimisissa, arvioivat tämän saman avioliiton joko ’hyvin onnelliseksi’ tai ’melko onnelliseksi’.”¹⁵

Tätä edistymistä tapahtui myös hyvin onnettomissa avioliitoissa. Waite ja Gallagher huomauttivat: ”Kaikkein kehnoimmissa avioliitoissa näytti tapahtuvan dramaattisin käänne: 77 prosenttia niistä, jotka arvioivat avioliittonsa hyvin onnettomaksi ja jotka pysyivät avioliitossa, – – sanoivat, että viisi vuotta myöhemmin sama avioliitto oli joko ’hyvin onnellinen’ tai ’melko onnellinen’.”¹⁶

Yhdessä pysyvät avioparit nauttivat muistakin eduista. Waite ja Gallagher havaitsivat, että nämä pariskunnat elävät pidempään¹⁷, saavuttavat enemmän vaurautta¹⁸, ovat terveempiä ja onnellisempia¹⁹ ja kokevat enemmän seksuaalista täyttymystä kuin naimattomat²⁰.

Pitäkää liitot

Liitot – pyhät sopimukset Jumalan ja Hänen lastensa välillä – tuovat lisäsiunauksia, jotka auttavat pelastamaan perheitä. Kun mies ja vaimo kohtaavat ongelmia, he voivat muistaa liittonsa löytääkseen voimaa selvittää vaikeudet. Liitot voivat auttaa monin tavoin:

Liitot lisäävät motivaatiota. Herra on luvannut, että uuden ja iankaikkisen avioliiton kautta kelvolliset avioparit perivät kaiken, mitä Hänellä on (ks. OL 132:19–20). Apostoli Paavali on opettanut: ”Mitä silmä ei ole nähnyt eikä korva kuullut, mitä ihminen ei ole voinut sydämessään aavistaa, minkä Jumala on valmistanut niille, jotka häntä rakastavat” (1. Kor. 2:9). Kun aviomies ja vaimo muistavat liittonsa, he voivat löytää innoitusta ja motivaatiota tehdä työtä avioliittonsa eteen ja ratkaista ongelmat, kun niitä ilmaantuu.

Liitot ohjaavat käyttäytymistä. Liitot, joita ihmiset tekevät kasvaessaan evankeliumissa, auttavat lujittamaan heidän suhteitaan. Kasteessa jäsenet tekevät liiton noudattaa Jumalan käskyjä ja olla Jeesuksen Kristuksen kaltaisia. Kasteenliiton noudattaminen ratkaisee useimmat ongelmat avioliitossa. Pappeudenhaltijat tekevät liiton pitää kunniassa kutsumuksensa ja ottaa vastaan ohjausta Herralta ja Hänen palvelijoiltaan (ks. OL 84:33–39, 43–44). Myös temppeliliitot opastavat aviomiestä ja vaimoa heidän keskinäisessä suhteessaan.

Liitot siunaavat avioparia. Kun Herra sääti liittonsa Abrahamin kanssa, Hän lupasi: ”Minä siunaan sinua ylen määrin” (Abr. 2:9). Pyhissä kirjoituksissa on yllin kyllin osoituksia siitä, että Herra siunaa ja tukee liittokansaansa. Niistä, jotka seuraavat Häntä, tulee Abrahamille luvattujen siunausten perillisiä. Vaikeina aikoina Herra suo kelvolliselle miehelle ja vaimolle opastusta ja tukea. Lopulta he saavuttavat iankaikkisen onnen ja korotuksen selestisessä valtakunnassa. Vanhin Bruce C. Hafen on huomauttanut, että ollessaan kuuliaisia liitoille ihmiset löytävät ”kätkettyjä voiman varastoja” sekä ”syvän, sisäisen myötätunnon lähteitä”.²¹ Nämä siunaukset vahvistavat avioparia vaikeina aikoina.

Liitot auttavat pelastamaan lapset. Avioliiton siunaukset vaikuttavat yhtä lailla lapsiin kuin vanhempiin. Vanhempia, jotka pitävät tämän liiton, vahvistetaan heidän opettaessaan ja kasvattaessaan lapsiaan. Presidentti Brigham Young on opettanut: ”Kun mies ja nainen ovat saaneet [endaumenttinsa] ja sinetöimisensä ja heille sen jälkeen syntyy lapsia, nämä lapset ovat valtakunnan ja kaikkien sen siunausten ja lupausten laillisia perillisiä.”²² Presidentti Boyd K. Packer kahdentoista apostolin koorumista toisti temppeliliittojen tärkeyden: ”Emme voi kyllin korostaa temppeliavioliiton merkitystä, sinetöintitoimituksen sitovaa voimaa ja niihin vaadittavan kelvollisuuden tasovaatimuksia. Kun vanhemmat pitävät liitot, jotka he ovat solmineet temppelin alttarin ääressä, heidän lapsensa ovat liitetyt ikuisesti heihin.”²³ Vaikka vanhemmat eivät voikaan ”pakottaa niitä ottamaan pelastusta, jotka eivät sitä halua”²⁴, temppeliliittojen siunaukset vahvistavat vanhempia ja heidän lapsiaan.

Sivulla 10 on luettelo joistakin liitoista, joita kirkon jäsenet tekevät Jumalan kanssa. Voit ottaa luettelosta kopioita ja jakaa niitä luokan jäsenille.

Jotkut kelvolliset aviomiehet ja vaimot miettivät, mitä tapahtuu heidän liiton siunauksilleen, kun toinen puoliso rikkoo liiton, jonka he ovat solmineet yhdessä. Kun toinen puoliso hylkää liiton, uskolliselta osapuolelta ei kielletä luvattuja siunauksia. Presidentti Gordon B. Hinckley on vakuuttanut niille, joita tämä koskee: ”Emme pidä teitä epäonnistuneina, vaikka avioliitto on epäonnistunut. – – Herra ei kiellä teitä eikä hylkää teitä.”²⁵ Samalla tavoin lapsella säilyvät liitossa syntyneen tai liittoon sinetöidyn siunaukset, vaikka toinen tai kumpikin vanhemmista hylkäisi liiton. Isällä tai äidillä, joka pitää liiton, säilyy liittosuhde lapseensa.

Pyrkikää kehittymään joka päivä

Mielenmasennus on yksi Saatanan tärkeimmistä aseista. Monia aviopareja lannistaa ajatus siitä, että heistä pitäisi tulla ”täydellisiä, niin kuin teidän taivaallinen Isänne on täydellinen” (Matt. 5:48). Tuntiessaan omat heikkoutensa ja kohdatessaan jokapäiväisiä perheongelmia he masentuvat. Iankaikkinen perhe-elämä saattaa tuntua heistä mielikuvitukselliselta. ”En pysty siihen”, he valittavat. ”Miksi edes yrittäisin?”

Ihminen, joka antaa periksi itsensä tai puolisonsa tai lastensa suhteen, avaa oven väärille vaikutuksille. Mutta se, joka pyrkii seuraamaan Jeesusta Kristusta, voi voittaa nuo vaikutukset: ”Vastustakaa Paholaista, niin se lakkaa ahdistamasta teitä. Lähestykää Jumalaa, niin hän lähestyy teitä.” (Jaak. 4:7–8.) Henkilökohtaiset epä-onnistumiset voi sinnikkyydellä kääntää onnistumisiksi, jos ottaa opiksi virheistään.

Monilla on taipumus verrata kielteisesti itseään muihin näkemällä muissa täydellisyyttä ja olemalla samalla tuskallisen tietoinen omista heikkouksistaan. Eräs terapeutti muisteli työskennelleensä kahden ystävättären kanssa, jotka kärsivät masennuksesta ja itseluottamuksen puutteesta. Kumpikaan ei tiennyt toisen saavan apua, mutta kumpikin kertoi pääpiirteissään saman tarinan: ”Joka kerta kun menen ystäväni kotiin, hänellä tuntuu olevan aina kaikki kunnossa. Hänen kotinsa on järjestyksessä, hänen lapsensa käyttäytyvät hyvin ja hän tuntuu hallitsevan elämäänsä. Minusta sen sijaan tuntuu kuin kaikki kaatuisi päälleni. Talo on sekaisin, lapset ovat kauheita, ja minä yritän vain pysyä jollakin tavoin järjissäni.” Muutaman käynnin jälkeen terapeutti käsitti, että nämä naiset puhuivat toisistaan. Kumpikin näki toisen miltei täydellisenä ja samalla itsensä hyvin epä-täydellisenä.

Vaikeuksissa olevissa avioliitoissa yhden yleisen ongelman aiheuttaa aviomies tai vaimo, joka ei huomaa omia vikojaan vaan keskittyy puolisonsa todellisiin tai kuviteltuihin heikkouksiin. Monet avioliitot epäonnistuvat siksi, että aviopuolisot tekevät tätä niin kauan etteivät ole enää tyytyväisiä eivätkä onnellisia toistensa kanssa. On aina hyvä huomata ja ratkaista omia ongelmiaan sen sijaan että pyrkisi muuttamaan puolisonsa käyttäytymistä.

Puolisoiden tulee muistaa, ettei yksikään kuolevainen olento ole täydellinen; täydellisyyden saavuttaminen vie aikaa. Vanhin Russell M. Nelson kahdentoista koorumista on neuvonut kirkon jäseniä pyrkimään siihen, että he kehittyvät joka päivä ja ovat kärsivällisiä: ”Kun meissä ilmenee epätäydellisyyttä, voimme yrittää korjata sitä. Me voimme olla anteeksiantavaisempia omien ja rakkaittemme vikojen suhteen. Me voimme saada lohtua ja olla pitkämielisiä.”²⁶

Oppimistoiminta: Edistykää Askel Kerrallaan

Muistuta luokkaan osallistuvia siitä, että ensimmäisessä oppimistoiminnassa heitä pyydettiin nimeämään kaksi avioliittonsa suurinta haastetta ja 1–2 periaatetta, joiden avulla he voivat lujittaa aviosuhdettaan. Pyydä heitä miettimään yksi siihen liittyvä käyttäytymismalli, jota he voivat alkaa toteuttaa (esimerkiksi lakata huutamasta tai alkaa osoittaa enemmän arvostusta). Jos heistä tuntuu sopivalta, kehota heitä pyytämään puolisoltaan ehdotuksia, minkä ongelman kimppuun käydä ensimmäiseksi. Älä kuitenkaan anna tämän pyynnön synnyttää väittelyjä. Muistuta heitä siitä, että täydellisyyden saavuttaminen on pitkäaikainen prosessi, joka jatkuu elämässämme kuolevaisuuden tuolle puolen, ja että ongelmista selviää parhaiten askel kerrallaan.²⁷ Pyydä heitä kirjoittamaan muistiin se käyttäytymisen muutos, jonka he suostuvat tekemään.

Ilo Iankaikkisista perheistä

Jumala on kaikkivaltias. Kun kurssilaiset pyrkivät saamaan iankaikkisen näkemyksen perheestään, kannusta heitä miettimään hetki Jumalan luomistöiden äärettömyyttä ja sitä tarkoitusta, jonka vuoksi ne luotiin. Herra sanoi Moosekselle: ”Maailmoja luvutta olen minä luonut; ja nekin minä loin omaa tarkoitustani varten; ja minä loin ne Pojan kautta, joka on minun Ainosyntyiseni. – – Lukemattomat ne ovat ihmiselle; mutta kaikki on luettu minulle, sillä ne ovat minun ja minä tunnen ne.” (Moos. 1:33–35.) Eräs kirjoittaja ihmetteli maailmankaikkeuden valtavuutta: ”[Hubble-teleskooppi] oli suunnattu yhteen taivaan tyhjimmistä kohdista ja tarkennettu alueeseen, joka on käsivarren mitan päässä olevan hiekanjyvän kokoinen, ja se löysi linnunratoja kerros toisensa jälkeen niin pitkälle kuin se pystyi näkemään, – – ja jokaiseen kuuluu miljardeja tähtiä.”²⁸

Sama Jumala, joka loi lukemattomia maailmoja, on julistanut, että Hänen työnään ja kirkkautenaan on Hänen lastensa iankaikkinen ilo (ks. Moos. 1:39). Hän haluaa meidän ja perheidemme saavan tässä elämässä onnen ja lopulta iankaikkisuuden rikkaudet (ks. OL 78:18). Vaikka saatammekin tuntea itsemme merkityksettömiksi verrattuna Jumalan luomistöiden suunnattomuuteen, meidän tulee muistaa, että olemme Hänen lapsiaan. Hän on luvannut auttaa ja siunata meitä, kun pidämme Hänen käskynsä. Me voimme saada siunaukset, joita Jumalalla on varattuna meille, kun noudatamme liittoja ja elämme evankeliumin periaatteiden mukaan.

Perhe on keskeisellä sijalla evankeliumin suunnitelmassa. Presidentti Gordon B. Hinckley on opettanut:

”Herra on säätänyt, että meidän tulee mennä naimisiin, että meidän tulee elää yhdessä rakkaudessa ja rauhassa ja sopusoinnussa, että meidän tulee saada lapsia ja kasvattaa heidät Hänen pyhien teittensä tuntemiseen. – –

Loppujen lopuksi evankeliumissa on kyse juuri tästä. Perhe on Jumalan luoma. Se on perusluomus. Kansaa voidaan vahvistaa vahvistamalla kansalaisten koteja.

Olen vakuuttunut siitä, että jos me etsisimme toisistamme hyvää emmekä pahaa, niin kansamme kodeissa olisi enemmän onnea. Olisi paljon vähemmän avioeroja, paljon vähemmän uskottomuutta, paljon vähemmän vihaa ja kaunaa ja riitaa. Olisi enemmän anteeksiantoa, enemmän rakkautta, enemmän rauhaa, enemmän onnea. Sitä Herra haluaisi.”²⁹

Kuinka Liitot Ohjaavat Käyttäytymistä

Kirkon jäsenet tekevät usein liittoja Herran kanssa. Seuraava luettelo osoittaa, kuinka jotkin liitot ohjaavat käyttäytymistä. Näiden liittojen mahdollinen vaikutus on valtava. Yksin kasteenliiton noudattaminen ratkaisee useimmat ongelmat avioliitossa.

Kaste

(Ks. 2. Nefi 31:17–21; Moosia 18:8–10; OL 20:37; UK 4.)

Lupaamme ottaa päällemme Jeesuksen Kristuksen nimen.
Lupaamme olla Jeesuksen Kristuksen todistajina.
Lupaamme pitää aina käskyt.
Lupaamme kantaa toisten kuormia, surra surevien kanssa, lohduttaa niitä, jotka ovat lohdutuksen tarpeessa.
Lupaamme osoittaa halukkuutta palvella Jumalaa koko elämämme ajan.
Lupaamme osoittaa, että olemme tehneet parannuksen synneistä.

Sakramentti

(Ks. 3. Nefi 18:28–29; Moroni 4, 5; OL 20:75–79; 27:2; 46:4.)

Lupaamme uudistaa kasteenliittomme.
Lupaamme ottaa päällemme Jeesuksen Kristuksen nimen, muistaa Hänet aina ja pitää Hänen käskynsä.

Pappeuden vala ja liitto

(Ks. Jaak. 1:19; OL 84:33–44; 107:31.)

Lupaamme pitää kutsumukset kunniassa täyttämällä uskollisesti pappeustehtävämme.
Lupaamme opettaa Jumalan sanaa ja ahkeroida uutterasti edistääksemme Herran tarkoituksia.
Lupaamme olla kuuliaisia, hankkia tietoa evankeliumista ja elää tuon tiedon mukaisesti.
Lupaamme palvella muita ja tehdä työtä heidän elämänsä siunaamiseksi.

Temppeliendaumentti

”Endaumenttiin kuuluvissa toimituksissa asianomainen henkilö ottaa täyttääkseen tiettyjä velvoitteita, kuten liiton ja lupauksen, että hän noudattaa ehdottoman hyveellisyyden ja siveyden lakia, on laupias, lempeä, suvaitsevainen ja puhdas; omistaa sekä kykynsä että aineelliset varansa totuuden levittämiseen ja ihmissuvun kohottamiseen; on jatkuvasti uskollinen totuuden asialle ja pyrkii kaikin tavoin edistämään suurta valmistustyötä, jotta maa saatettaisiin valmiiksi vastaanottamaan Kuninkaansa – Herran Jeesuksen Kristuksen” (James E. Talmage lainattuna julkaisussa Teille annetaan voima korkeudesta, 2003, s. 20).

Selestinen avioliitto

Lupaamme rakastaa puolisoamme ja pysyä uskollisena hänelle ja Jumalalle koko iankaikkisuuden.
Lupaamme elää tavalla, joka tuo onnea perhe-elämään, ja tehdä työtä puolison ja lasten elämän siunaukseksi.
”Olkaa hedelmälliset, lisääntykää ja täyttäkää maa” (1. Moos. 1:28).