Oppitunti 4

Voittakaa Viha

”Kuka voi laskea vihaisena lausuttujen kovien ja ilkeiden sanojen synnyttämät haavat ja kertoa niiden syvyyden ja tuskan?”

Presidentti Gordon B. Hinckley

Oppitunnin tavoitteet

Auta tämän oppitunnin aikana osallistujia

• ymmärtämään ongelmat ja vahinko, joita viha aiheuttaa

• ymmärtämään, mitkä emotionaaliset ja biologiset tekijät aiheuttavat vihaa

• ymmärtämään, kuinka vihaisuuden voi voittaa.

Vihan ongelma

Presidentti Gordon B. Hinckley on opettanut: ”Kiukkuisuus on paha ja syövyttävä seikka, joka tuhoaa kiintymyksen ja torjuu rakkauden.”¹

Joidenkuiden mielestä vihan ilmaiseminen tuottaa tyydytystä ja piristää. Muita uhkaillessaan nämä ihmiset tuntevat itsensä voimakkaiksi ja paremmiksi kuin muut. Viha kuitenkin vahingoittaa niitä, jotka antautuvat sen valtaan. Harva haluaa olla sellaisen lähellä, joka on vihainen.

Pyhät kirjoitukset varoittavat vihasta. Daavid kehotti israelilaisia hillitsemään vihansa ja olemaan kiivastumatta (ks. Ps. 37:8). Sananlaskuissa opetetaan: ”Sävyisyys on sankaruutta arvokkaampi, maltti enemmän kuin kaupungin valtaus” (Sananl. 16:32). Saarnaaja kirjoitti: ”Älä vähällä vihastu, sillä kauna pesiytyy tyhmän rintaan” (Saarn. 7:9).

Kuolevaisuudessa suorittamansa palvelutyön aikana Vapahtaja profetoi, että viimeisinä päivinä ”monet – – vihaavat toinen toistaan – – ja kun laittomuus lisääntyy, monien rakkaus kylmenee” (Matt. 24:10, 12). Nefiläisille Hän opetti:

”Kiistelyn henki – – on Perkeleestä, joka on kiistelyn isä, ja hän yllyttää ihmisten sydämet kiistelemään vihaisina keskenään.

Katso, minun oppini ei ole yllyttää ihmisten sydämiä vihaisina toisiaan vastaan, vaan minun oppini on, että sellaisen on loputtava.” (3. Nefi 11:29–30.)

Nefi profetoi, että meidän päivinämme Saatana ”riehuu ihmislasten sydämessä ja yllyttää heitä vihaan sitä vastaan, mikä on hyvää” (2. Nefi 28:20). Tämän profetian osittainen täyttyminen näkyy siinä kaltoinkohtelussa, jota aviomiehet kohdistavat vaimoonsa, vaimot mieheensä ja vanhemmat lapsiinsa.

Vihan purkaminen ystäviin, perheenjäseniin ja muihin aiheuttaa todellisuudessa enemmän vahinkoa kuin usein ajatellaan. Vanhin Lynn G. Robbins seitsemänkymmenen koorumista on kuvaillut vihaa ajatuksissa tehdyksi synniksi, ”joka johtaa vihamielisiin tunteisiin tai käytökseen. Se sytyttää raivonpurkaukset maanteillä, tunteen kuohahdukset urheilukentillä ja väkivallanteot kodeissa.”²

Presidentti Hinckley kehotti toistuvasti kirkon jäseniä, varsinkin pappeudenhaltijoita, hillitsemään vihaisuutensa varoittaen, että ne, jotka eivät pysty hillitsemään vihaansa menettävät hengellisen voiman: ”Kuka tahansa mies, joka on oman kotinsa tyranni, on kelvoton pitämään hallussaan pappeutta. Hän ei voi olla sopiva välikappale Herran käsissä, kun hän ei osoita kunnioitusta ja ystävällisyyttä ja rakkautta valitsemaansa kumppania kohtaan. Niin ikään kuka tahansa mies, – – joka ei pysty hillitsemään itseään – –, tulee huomaamaan, että hänen pappeutensa voima on tehty tyhjäksi.”³

Vihastuminen saattaa auttaa saavuttamaan välittömän tavoitteen, mutta sen pitkäaikaiset seuraukset painavat vaa’assa enemmän kuin mahdolliset hyödyt. Hintana on seuraavia asioita:

• Herran Hengen menettäminen

• kunnioituksen (niin itseään kuin muita kohtaan) sekä ystävyyden ja yhteistyöhalun menettäminen

• itseluottamuksen menettäminen

• syyllisyys

• yksinäisyys

• kireät ihmissuhteet

• itselle ja muille aiheutettu fyysinen, emotionaalinen ja hengellinen vahinko

• lapset, jotka eivät enää usko vanhempien opetuksiin

• oikeustoimet ja henkilökohtaisen vapauden menetys

• avioero

• työpaikkojen menetys.

Lisäksi viha aiheuttaa tai pahentaa terveydentilan ongelmia, kuten mahahaavaa, päänsärkyä, sydänvaivoja, selkäkipuja ja korkeaa verenpainetta. Näitä ongelmia ilmenee usein silloin, kun vihaisuus jäytää ihmistä pitkään epäterveellä tavalla.

Oppimistoiminta: Myöntäkää Vihan Seuraukset

Vihaiset ihmiset kieltävät joskus vihansa seuraukset tai vähättelevät niitä. Se, että he myöntävät täysin vihan aiheuttaman vahingon, voi lisätä heidän motivaatiotaan voittaa tämä ongelma. Pyydä luokan jäseniä miettimään muutamia viime kertoja, jolloin he ovat suuttuneet, ja tarkastelemaan niihin liittyviä olosuhteita – miten he ilmaisivat vihaansa ja keitä tilanteessa oli mukana. Pyydä luokan jäseniä miettimään vihansa haittavaikutuksia ja laatimaan luettelo seurauksista, joihin heidän mielestään malttinsa menettäminen on johtanut. Kun he ovat laatineet luettelonsa, ehdota, että he katsovat sitä usein. Se, että jatkuvasti muistuttaa itseään vihan seurauksista, voi antaa voimakasta motivaatiota yrittää voittaa vihaan liittyviä ongelmia. Kun he alkavat päästä eroon vihaisuuteen liittyvistä ongelmistaan eivätkä enää joudu kärsimään niiden seurauksia, he voivat alkaa viivata asioita yli luettelostaan. Tämä vaihe voi olla palkitseva ja auttaa heitä huomaamaan oman edistymisensä.

Vihan lajeja, syitä ja ilmauksia

Jotkut käyttävät vihaa pelotellakseen ja hallitakseen toisia, tunteakseen paremmuutta sekä välttääkseen ongelmien ja velvollisuuksien käsittelemistä. Viha voi johtua myös ylpeydestä ja itsekkyydestä, kuten kun ei saa omaa tahtoaan läpi, tai sävyisyyden ja kärsivällisyyden puutteesta ärsytyksen ilmaantuessa. Jotkut suuttuvat turhautuessaan, loukkaantuessaan tai pettyessään.

Jotkut suuttuvat miltei silmänräpäyksessä, reagoiden koettuun ärsytykseen. Tällaista vihaa on usein vaikea hillitä, koska se leimahtaa niin nopeasti. Toisissa tilanteissa viha yltyy hitaasti, kun ihminen kokee jatkuvaa uhkaa tai epäoikeudenmukaisuutta tai huonoa kohtelua tai toistuvia ärsytystilanteita. Uhka voi olla fyysinen tai emotionaalinen. Ihminen voi pelätä esimerkiksi ruumiinvammaa, nöyryytystä tai sitä, että menettää itsekunnioituksensa tai muiden kunnioituksen. Kaikissa näissä tapauksissa vihastuminen on valinta.

Käsitykset uhasta tai vaarasta ovat usein vääristyneitä, liioiteltuja tai kuviteltuja. Liian usein vihastuminen on seurausta siitä, että arvioi väärin muiden aikomuksen: ”Hän yrittää vahingoittaa minua”, ”Hän estää minua saamasta sitä, mitä haluan”, ”Hän ei välitä tunteistani”, ”Hän käyttää minua hyväkseen”.

Kun ihminen kokee uhkan ja reagoi toiseen vihoissaan, hänen kehonsa valmistautuu toimintaan. Hänen verenpaineensa kohoaa, hänen lihaksensa jännittyvät, hänen hengityksensä kiihtyy ja mielensä keskittyy poistamaan uhkatekijän tai huonon kohtelun. Tämä valmiustila saattaa purkautua yhtenä räjähtävänä sanallisena tai fyysisenä reaktiona koettuun uhkaan. Tai viha voi kehkeytyä hitaasti ajan myötä, kunnes ihminen vihdoin räjähtää kiukusta jonkin vähäisen tilanteen tai tapauksen vuoksi, josta hän ei tavallisesti piittaisi.

Vihastuminen ilmenee usein kolmella epäterveellä tavalla – ulospäin suuntautuvana aggressiona, sisäänpäin (itseen) suuntautuvana aggressiona tai epäsuorana aggressiivisena käyttäytymisenä.

Ulospäin suuntautuva aggressio. Viha ilmenee

• fyysisenä väkivaltana (lyöminen, pureminen, potkiminen, hakkaaminen, hiuksista kiskominen, nipistäminen, läimäyttely, omaisuuden tuhoaminen)

• emotionaalisena ja sanallisena pahoinpitelynä (huutaminen, nimittely, kiroilu, uhkailu, syyttely, pilkkaaminen, väittely, ärsyttäminen, pelottelu, manipulointi, halventaminen)

• seksuaalisena pahoinpitelynä (raiskaus, insesti, ahdistelu, seksuaalinen häirintä).

Sisäänpäin suuntautuva aggressio. Viha kohdistuu itseen, mikä johtaa itseinhoon, masennukseen tai itsetuhoisiin tekoihin (juominen, huumeiden käyttö, itsemurhayritykset, itsensä vahingoittaminen).

Epäsuora aggressiivinen käyttäytyminen. Viha ilmenee epäsuorana toimintana (vastuuttomuus, itsepäisyys, sarkasmi, epärehellisyys, ärtyisyys, tyytymättömyys, arvostelu, vitkastelu).

Tietoisuus vääristyneistä käsityksistä ja niihin liittyvistä fyysisistä muutoksista tarjoaa tärkeitä keinoja vihan hillintään. Paras hetki katkaista vihakierre on heti kun huomaa kehon stressioireiden lisääntyvän. Sitten voi etsiä lisää tietoa koetusta uhasta tai epäoikeudenmukaisuudesta ymmärtääkseen sen selkeämmin.

Parempi ymmärrys voi vähentää vihan kokemista ja vihan purkautumisen mahdollisuutta. Ennen kuin stressioireet lisääntyvät, voi miettiä hedelmällisempiä tapoja vastata uhkaan tai epäoikeudenmukaisuuteen – tavalla, joka pikemminkin ratkaisee ongelman kuin pahentaa sitä.

Stressaantuneena voi myös välttää tilanteita, jotka todennäköisesti lisäävät stressiä, kunnes tuntee olonsa rennommaksi ja hallitummaksi. Silloin voi pyrkiä ratkaisemaan tilanteen ilman vihaa.

Elämä ilman vihaa

Vanhin Wayne S. Peterson seitsemänkymmenen koorumista on selittänyt, kuinka Vapahtajan esimerkki voi innoittaa kirkon jäseniä hallitsemaan vihansa ja muut tunneperäiset reaktionsa:

”Kristus näytti täydellisen esimerkin tunteiden herruuden säilyttämisestä joka tilanteessa. Hänen ollessaan Kaifaksen ja Pilatuksen edessä Hänen kiusaajansa löivät Häntä, läimäyttivät poskelle, sylkivät ja pilkkasivat (ks. Matt. 26; Luuk. 23). On kohtalon ivaa, että he halveksivat Luojaansa, joka kärsi rakkaudesta heitä kohtaan.

Tästä epäoikeudenmukaisesta huonosta kohtelusta huolimatta Jeesus säilytti malttinsa eikä suostunut toimimaan epäystävällisesti. Jopa ristillä, keskellä tuota sanoin kuvaamatonta tuskaa, Hänen pyyntönsä oli: ’Isä, anna heille anteeksi. He eivät tiedä, mitä tekevät.’ (Luuk. 23:34.)

Hän odottaa meiltä samaa. Niille, jotka seurasivat Häntä, Hän sanoi: ’Kaikki tuntevat teidät minun opetuslapsikseni, jos te rakastatte toisianne’ (Joh. 13:35).”⁴

Seuraavat periaatteet ovat auttaneet monia voittamaan vihaan liittyviä ongelmia.

Tunnista vihakierteesi

Vihainen, väkivaltainen käytös ilmenee yleensä kierteisenä, ja kierre tavallisesti toistuu yhä uudestaan. Psykologit ovat antaneet vihakierteen vaiheille eri nimiä, mutta perustekijät ovat samat. Vihanhallinnan asiantuntijat Murray Cullen ja Robert Freeman-Longo ovat kuvanneet vihakierrettä, josta alla on esitetty yhteenveto.⁵ Ihmiset pystyvät hallitsemaan vihaa parhaiten kierteen alkuvaiheissa, ennen kuin fyysisiä merkkejä alkaa ilmetä.

Normaalia esittävä vaihe. Elämä sujuu tasaisesti, mutta viha vaanii pinnan alla ja vaikuttaa siihen, kuinka ihminen elää ja ajattelee. Tapahtumat tai tilanteet laukaisevat helposti tavaksi tulleita, vääristyneitä ajattelumalleja. Ihminen järkeilee ja puolustelee näitä vääristymiä.

Yltymisvaihe. Kun ihminen keskittyy vääristyneisiin ajatuksiin, hän kokee fyysistä tai tunneperäistä uhkaa ja alkaa reagoida vihaisesti. Hän kelaa ajatuksissaan tuttuja aiheita, kuten ”Hän on niin määräilevä” tai ”Minä saan tehdä täällä kaikki työt.” Fyysiset merkit osoittavat, että ihminen alkaa tulla vihaiseksi (kireys, jäykkyys, ahdistava tunne, sydämentykytys, tiheä hengitys, vatsavaivat tai kuumotus ja punoitus). Ihminen kuvittelee ja suunnittelee päästävänsä vihan valloilleen ja saattaa antautua riippuvuuskäyttäytymiseen, joka ruokkii vihaa (huumeiden ja alkoholin käyttö, ylensyönti, ylityöt).

Purkautumisvaihe. Viha puretaan muihin huutamalla heille, nöyryyttämällä heitä tai tekemällä heille fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa. Tai viha saattaa kääntyä sisäänpäin itseinhoksi, itsemurhayrityksiksi tai alkoholin tai huumeiden käytöksi.

Laantumisvaihe. Ihminen tuntee syyllisyyttä ja häpeää. Puolustusmekanismit laukeavat, ja hän yrittää peittää vihan tekemällä jotakin yleisesti hyväksi katsottua osoittaakseen olevansa hyvä ihminen. Hän päättää säilyttää malttinsa. Kun päätös murtuu, ihminen ajautuu takaisin ”normaalia esittävään” vaiheeseen.

Oppimistoiminta: Tunnistakaa Vihakierteenne

Tämä toiminta auttaa luokan jäseniä tunnistamaan, jos heillä on vihanhallinnan ongelmia. Anna sivulla 42 olevasta lomakkeesta otetut kopiot luokan jäsenille. Pyydä heitä täyttämään lomake.

Pidä vihapäiväkirjaa

Kun ihminen analysoi olosuhteita, joissa hän suuttuu, ja tapoja, joilla hän reagoi vihan tunteeseen, hän voi oppia käsittelemään tuntemaansa vihaa tehokkaammin. Yksi tapa saada lisää tietoa vihastaan on pitää vihapäiväkirjaa. Suuttumistilanteen jälkeen voi kirjoittaa, mikä tai kuka laukaisi vihan, milloin tilanne oli ja mikä oli vihan voimakkuus asteikolla 1–10, jossa 1 tarkoittaa lievää ja 10 rajua. Päiväkirjaan tulee merkitä myös ajatukset, jotka ruokkivat omaa vihaa, kuinka vihaa käsiteltiin (onnistuiko vihan hillitseminen vai ei), mistä tuntui olevan apua ja mitä seuraavalla kerralla voisi tehdä paremmin. Kun pitää vihapäiväkirjaa, oma tietoisuus vihakierteestä kasvaa. Vihan voi sitten katkaista varhaisissa vaiheissa käyttämällä tällä oppitunnilla opetettuja periaatteita.⁶

Oppimistoiminta: Pitäkää Vihapäiväkirjaa

Kehota luokan jäseniä täyttämään vihapäiväkirjaa aina kun he tuntevat vihaa. (Malli vihapäiväkirjasta on sivulla 43. Tyhjä päiväkirjan sivu on sivulla 44. Ota jokaiselle osallistujalle yksi kopio esimerkkisivusta sekä 3–4 kopiota tyhjästä päiväkirjan sivusta.) Tämä harjoitus auttaa heitä ymmärtämään oman vihakierteensä. Se auttaa heitä tiedostamaan, kuinka he ajattelevat, tuntevat ja reagoivat, kun jotkin tilanteet laukaisevat heidän vihansa. He saattavat tulla tietoisiksi tietyistä käyttäytymismalleista, joita heidän täytyy muuttaa. Vihapäiväkirja myös muistuttaa heitä, että he alkaisivat ajatella ja toimia tavoilla, jotka voivat johtaa parempiin tuloksiin.

Lauhduta vihaa lietsovia ajatuksia

Mielenterveyden ammattilaiset ovat toistuvasti tähdentäneet, että elämän tapahtumat sinänsä eivät vaikuta ihmiseen kielteisesti – kielteisen vaikutuksen saa aikaan se, mitä ihminen ajattelee niistä tapahtumista. Monet ihmiset kärsivät tarpeettomasti, koska he ajattelevat elämän haasteita vääristyneillä, kielteisillä tavoilla. Esimerkiksi joku esittää arvostelevan kommentin, joka on tarkoitettu avuksi. Valitettavasti kuulija ymmärtää kommentin väärin: ”Hän pitää minua tyhmänä. Hän yrittää nöyryyttää minua ja saada minut näyttämään kehnolta. En kyllä anna hänen onnistua siinä.” Ajatukset luovat tunteita, ja tunteet vaikuttavat käyttäytymiseen. Ihminen kiusaa itseään ja kärsii suuresti virheellisten ajatusten vuoksi.

Kirjassaan The Feeling Good Handbook psykiatri David Burns tunnistaa yleisiä virheellisiä ajattelutapoja.⁷ Niitä ovat:

• Mustavalkoinen ajattelu. (”Minä aina luulin, että hän oli kunnon mies. Mutta nyt hän on näyttänyt todellisen karvansa.”)

• Hätiköidyt johtopäätökset. (”Hän ajattelee vain itseään. Minun tunteillani ei ole mitään merkitystä.”)

• Myönteisten kokemusten sivuuttaminen ja kielteisissä viipyminen. (”Näitkö, miten hän kääntyi minua vastaan? Ja kaiken sen jälkeen, mitä olemme yhdessä kokeneet. Hän ei välitä minusta.”)

Yhteinen tekijä näissä esimerkeissä on vääristynyt ajattelu, joka johtaa emotionaaliseen ahdistukseen ja vihan tunteeseen. Hillitäkseen vihaansa ihminen voi etsiä vaihtoehtoisia selityksiä asioille, jotka herättävät hänen suuttumuksensa. Hän voi asettaa vääristyneet ajatukset kyseenalaisiksi yrittämällä nähdä äkillisen tapahtuman ulkopuolisen tarkkailijan silmin. Mitä kamera kertoisi vihaa herättäneestä tapahtumasta? Osoittaisiko kamera vihaisen ihmisen kitkerän tulkinnan tapahtumista oikeaksi? Tavallisesti ei.

Toinen tapa kyseenalaistaa vääristyneet ajatukset on yrittää nähdä tilanne toisen henkilön näkökulmasta. Esimerkiksi henkilö, joka kiilaa toisten eteen liikenteessä, saattaa olla myöhässä jostakin tapaamisesta. Empatia ja lähimmäisenrakkaus estävät tehokkaasti vihaisen reaktion. Voi myös esittää itselleen nämä kaksi kysymystä:

• ”Mitä todisteita on siitä, että kielteiset ajatukseni pitävät paikkansa?”

• ”Mitä todisteita on siitä, että nämä ajatukset eivät pidä paikkaansa?”

Kun esittää itselleen nämä kaksi kysymystä, huomaa yleensä hyvin vähän todisteita kielteisen tulkinnan tueksi ja sen sijaan huomattavan määrän todisteita siitä, että tapahtumien kielteinen tulkinta ei pidä paikkaansa. Kun tällä tavoin arvioi ja oikaisee ajatteluaan, yleensä rauhoittuu ja hyväksyy muut helpommin.

Niinä harvoina kertoina, kun kielteiset tulkinnat pitävät paikkansa, täytyy silti löytää parempia keinoja vastata niihin kuin vihastuminen. Elleivät ongelman ratkaisuyritykset toimi, voi noudattaa Vapahtajan kehotusta: ”Rakastakaa vihamiehiänne, siunatkaa niitä, jotka teitä kiroavat, tehkää hyvää niille, jotka teitä vihaavat, ja rukoilkaa niiden puolesta, jotka vahingoittavat teitä ja vainoavat teitä” (3. Nefi 12:44).

Vaikeat tilanteet voi nähdä mahdollisuuksina tai ongelmina, jotka pitää ratkaista, eikä uhkaavina tapahtumina, jotka edellyttävät dramaattista reagointia. Raymond Novaco Kalifornian yliopiston Irvinen kampukselta on neuvonut käyttämään itselle suunnattua sisäistä puhetta vihaa lietsovien ajatusten heikentäjänä.⁸ Tällaisia vihaa taltuttavia lauseita voisivat olla esimerkiksi seuraavat: ”En saavuta suuttumuksellani mitään. Jos suutun, joudun maksamaan siitä kalliisti, ja sitä en halua.” Mies ja vaimo voivat harjoitella näitä lauseita mielessään, kun he eivät ole vihaisia, jotta lauseet ovat tarpeen tullen heillä valmiina.

Oppimistoiminta: Kyseenalaistakaa Kielteiset Ajatukset

Pyydä luokan jäseniä kuvailemaan suuttumusta aiheuttavia tilanteita, joita he kohtaavat. Pyydä heitä sitten kirjoittamaan vihantaltuttajalauseita, joiden avulla he voivat niissä tilanteissa välttää vihastumisen. Pyydä heitä kertomaan joitakin lauseitaan luokalle. Pyydä luokan jäseniä seuraavaksi kuvittelemaan mielessään jokainen mieleen tullut suuttumusta aiheuttava tilanne ja harjoittelemaan vihantaltuttajalauseiden sanomista itsekseen. Pyydä heitä toistamaan tämä harjoitus muutamia kertoja päivittäin niin kauan, kunnes he ovat omaksuneet uuden ajattelutavan. Mielessä suoritettu harjoittelu on tehokas keino valmistautua reagoimaan tosielämän tilanteissa tarkoituksenmukaisella tavalla.

Lähde pois suuttumusta herättävistä tilanteista

Kun suuttumus kasvaa ja elimistöön alkaa erittyä stressihormoneja, kyky päätellä järkevästi ja hallita käyttäytymistä vähenee. Tilanteessa saattaa auttaa se, että kuvittelee lämpömittarin, joka mittaa suuttumisastetta. Jos ihminen menettää malttinsa 80 asteessa, hän voi oppia poistumaan tilanteesta, ennen kuin tulee niin kuuma. Jos hänen on lähdettävä pois tilanteesta, hän voi sanoa toiselle henkilölle: ”Minua alkaa suututtaa. Minun täytyy vähän aikaa rauhoittua.”

Etukäteen päätetty merkki keskustelun pysäyttämiseksi on hyödyllinen, aivan kuten aikalisän merkki, jota käytetään urheilutapahtumissa. Kummankin osapuolen tulee suostua kunnioittamaan merkkiä, kun toinen käyttää sitä. Aikalisät tuottavat tulosta, jos kumpikin osapuoli voi luottaa siihen, että keskustelu viedään päätökseen myöhemmin. Aikalisän ohella vaimo tai mies voi ehdottaa ajankohtaa, jolloin keskusteluun palataan, esim. puolen tunnin tai kahden tunnin kuluttua tai seuraavana päivänä.

Mieti, mitkä toiminnat saavat sinut rauhoittumaan

Monenlaiset toiminnat voivat auttaa rauhoittumaan, kun alkaa suututtaa. Rentouttavaa toimintaa ovat esimerkiksi mietiskely, työnteko, hölkkääminen, uiminen, musiikin kuunteleminen, kirjan lukeminen tai rukoileminen. Miehen ja vaimon tulee pitää huolta siitä, etteivät he pura kiukkuaan tai haudo siihen liittyvää tapahtumaa tai tapahtumia. Jos kiukkuaan purkaa tai hautoo, se todennäköisimmin kasvaa. Jos ihminen käy läpi tapahtumaa mielessään yhä uudestaan, hän todennäköisimmin jatkaa tilanteen liioittelemista. Samoin käy, jos kiukkuaan purkaa puolustellen samalla mielessään kiukkunsa rajua ilmaisua.

Kiukkuaan voi hillitä noudattamalla neuvoa, jonka presidentti Boyd K. Packer kahdentoista apostolin koorumista on antanut – korvata epäsuotavat ajatukset kirkon lauluilla: ”Kun musiikki alkaa ja kun sanat muodostuvat ajatuksissasi, kelvottomat [ajatukset] pujahtavat pois häpeillen. Se muuttaa mielesi näyttämöllä koko mielialan. Koska [musiikki] on ylentävää ja puhdasta, alhaisemmat ajatukset livahtavat häpeissään pois, sillä kuten hyve ei vapaaehtoisesti liity saastaan, pahakaan ei voi kestää valon läsnäoloa.”⁹

Kerro taustalla olevista tunteista

Vihaa ilmaistaan usein loukkaantumisen, pelon, hämmennyksen tai torjutuksi tulemisen tunteiden sijasta. Jotkut epäröivät näiden tunteiden esiin tuomista peläten, että ne osoittavat heikkoutta tai haavoittuvuutta. Mutta kun ihmiset kertovat rauhallisesti vihansa taustalla olevista tunteista, he huomaavat usein ristiriitojen ratkaisun olevan helpompaa. Muut eivät ole silloin niin puolustelevia vaan halukkaampia ratkaisemaan ongelmia.

Vihastumisen taustalla olevat tunteet, kuten loukkaantuminen ja pelko, ovat usein kipeitä ja liittyvät läheisesti ihmisen omanarvontuntoon ja hyvinvointiin. Monet uskovat, että on turvallisempaa olla vihainen kuin näyttää näitä tunteita. Mutta kun ihminen rehellisesti kertoo, kuinka toisten teot vaikuttavat häneen, hän usein huomaa, että muut reagoivat paremmin ja että ristiriidat ratkeavat helpommin. Viha laantuu ja suhteet vahvistuvat, kuten seuraavassa esimerkissä:

Beth ja Mark

Aina kun Beth osallistui kokouksiin kodin ulkopuolella, hän pelkäsi Markin vihaista reaktiota. Osallistuttuaan Avioliittoa lujittamassa -kurssille Mark alkoi kertoa vihaisuutensa taustalla olevista tunteista. ”Pelkään, että aloitat suhteen jonkun muun kanssa ja että jätät minut, kuten äitini jätti isäni”, hän uskoutui. Beth vastasi vakuuttamalla Markille olevansa täysin uskollinen. Mark tunsi rauhoittuvansa, ja vastedes hän tuki Bethin menoja.

Käyttäytymisen taustalla olevien tunteiden paljastamisessa toiselle täytyy käyttää perusteellista harkintaa. Voi esimerkiksi joutua kohtaamaan henkilön, joka nauttii emotionaalisen tai fyysisen rangaistuksen aiheuttamisesta. Omista kipeistä tunteista kertominen saattaa vain kannustaa toista jatkamaan huonoa kohtelua. On kuitenkin parempia tapoja vastata kuin kostaa vihoissaan. Aiemmin on jo mainittu Vapahtajan kehotus rakastaa vihamiehiään (ks. 3. Nefi 12:44). Joissakin tapauksissa on paras lähteä pois vihamielisestä tilanteesta.

Pyri hengelliseen muutokseen

Kristuksen luokse tulemisen prosessiin sisältyy hengellinen muutos, joka johtaa rauhalliseen, rakastavaan käyttäytymiseen. Vanhin Marvin J. Ashton kahdentoista koorumista on selittänyt, että kun me koemme todellisen kääntymyksen, ”me alamme kohdella muita yhä kärsivällisemmin ja ystävällisemmin, hellästi hyväksyen ja haluten olla myönteisinä vaikuttajina heidän elämässään”¹⁰.

Mormonin kirjassa kuvataan sydämen ”voimallista muutosta”, joka tulee kääntymystä ja opetuslapseutta – halua ”tehdä alati hyvää” (ks. Moosia 5:2). Paavali kuvailee, että Hengen hedelmää ovat ”rakkaus, ilo, rauha, kärsivällisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, lempeys ja itsehillintä” (Gal. 5:22–23). Presidentti Ezra Taft Benson lupasi, että Vapahtajan seuraaminen tuo mukanaan muutoksen: ”Kun valitsette Kristuksen seuraamisen, valitsette muuttumisen. – – Voiko ihmissydän muuttua? Totta kai! Sitä tapahtuu joka päivä kirkon suuren lähetystyön piirissä. Se on yleisimpiä Kristuksen ihmeistä nykyaikana. Jos sitä ei ole tapahtunut teille, niin sen pitäisi tapahtua.”¹¹

Vanhin L. Whitney Clayton seitsemänkymmenen koorumista on opettanut, että paasto voi auttaa niitä, jotka pyrkivät muuttamaan perusluonnettaan: ”Meidän on myös muistettava, että aito paasto edistää vahvaa uskoa. Tämä on erityisen tärkeää, kun pyrimme uskollisesti pääsemään eroon syvälle juurtuneista luonteen heikkouksista, jotka eivät ’lähde muulla kuin rukouksella ja paastolla’ (Matt. 17:21; ks. myös Mark. 9:29).”¹²

Oppimistoiminta: Lisätkää Hengellisyyttä

Pyydä osallistujia miettimään, mitä he voivat tehdä seuratakseen uskollisemmin Vapahtajaa. Mahdollisia vastauksia voisivat olla pyhien kirjoitusten lukeminen, Jeesuksen Kristuksen opetusten noudattaminen omassa elämässä, päivittäinen avun rukoileminen vihan käsittelemiseen, parannus sekä jatkuva kirkossa ja temppelissä käyminen. Kehota heitä miettimään tätä pyrkimystä huolellisesti, rukoilemaan, että se toteutuisi, ja hakemaan tarvittaessa apua piispalta tai seurakunnanjohtajalta. Ehdota, että he kirjoittavat muistiin suunnitelmansa lisätä hengellisyyttä ja palaavat siihen usein nähdäkseen, kuinka he edistyvät.

Estä ongelman uusiutuminen

Ongelman uusiutumisen estäminen on prosessi, jossa vihakierre katkaistaan muuttamalla ajatuksia ja käyttäytymistä sekä käyttämällä muita tilanteeseen puuttuvia toimenpiteitä eli interventiostrategioita. Interventiostrategiat tarjoavat vaihtoehtoja vihan yltymiselle. Ongelman uusiutumisen estäminen ja interventiostrategiat saattavat edellyttää apua perheeltä, ystäviltä, työtovereilta, piispalta tai kurssin opettajalta. Siinä onnistuu yleensä parhaiten vihakierteen kahdessa ensimmäisessä vaiheessa: normaalia esittävässä vaiheessa ja yltymisvaiheessa. Ihminen oppii huomaamaan riskitekijöitä (tapahtumia tai tunteita, jotka laukaisevat suuttumuksen) ja reagoimaan niihin keinoilla, jotka katkaisevat kierteen ja estävät ongelman uusiutumisen. Seuraavassa on esimerkki siitä, kuinka ongelman uusiutumista voi estää.

Normaalia esittävä vaihe

Ihminen tietää vihaongelmansa, mutta hallitsee sitä terveellä tavalla. Hän on tietoinen tekijöistä, jotka laukaisevat suuttumuksen, ja käyttää menetelmiä, joilla selviytyä siitä tai estää se, kuten välttämällä riskialttiita tilanteita, rentoutumalla ja ottamalla aikalisän. Hän tekee aktiivisesti työtä vihastumiseen johtavien ristiriitojen ja ongelmien ratkaisemiseksi.¹³

Yltymisvaihe ja interventioiden käyttäminen

Ihminen rajoittaa vihaisuuden määrää ja voimaa uusilla selviytymisstrategioilla. Hän korvaa kielteiset ajatukset myönteisillä vihantaltuttajilla (”Pystyn selviytymään tästä” tai ”Pystyn löytämään tähän ongelmaan muita ratkaisuja”). Hän tunnustaa vihan taustalla olevat kipeät tunteet ja käsittää, että nämä tunteet ovat normaaleja. Hän lopettaa riippuvuuskäyttäytymisen ja lakkaa myös kuvittelemasta ja suunnittelemasta, miten toimisi vihaisten tunteiden purkamiseksi. Hän keskustelee ongelmista tai – jos tilannetta ei voi muuttaa – kirjoittaa niistä. Hän purkaa energiaa fyysiseen toimintaan ja vahvistaa itseluottamusta tekemällä jotakin, mistä nauttii. Hän pyrkii kohti hengellistä uudestisyntymistä.¹⁴

Oppimistoiminta: Suunnitelma Ongelman Uusiutumisen Estämiseksi

Luonnos ongelman uusiutumisen estämiseksi on sivulla 45. Sen avulla osallistujat voivat laatia suunnitelman, jolla estää vihan uusiutuminen. Ota luokan jäsenille kopioita luonnoksesta. Keskustelkaa siitä, kuinka tämän oppitunnin ehdotuksia voidaan soveltaa ongelman uusiutumisen estämisluonnoksessa. Ehdota, että kukin pyytää rukoillen apua Herralta sekä perheeltään, ystäviltään ja piispalta, kun he laativat suunnitelmansa ja toteuttavat sen.

Jumalan rauha

Apostoli Paavali kirjoitti Jumalan rauhasta, ”joka ylittää kaiken ymmärryksen” (Fil. 4:7). Ne, jotka ovat painiskelleet vihan kanssa ja onnistuneet voittamaan sen, tietävät, kuinka vapauttavaa on tuntea rauhaa ja riippumattomuutta tästä tunteesta. Eräs henkilö kuvaili sitä seuraavasti: ”Minulla oli tapana kuljeksia tuntien halua loukata jokaista, jonka näin. Viha hallitsi elämääni. Kun noudatin evankeliumin periaatteita ja kun opin ajattelemaan eri tavalla ja näkemään toiset myönteisemmin, vihani katosi. Nyt voin nauttia muiden seurasta. Olen saanut elämäni takaisin.”

Viitteet

1. ”Minkä siis Jumala on yhdistänyt”, Valkeus, heinäkuu 1991, s. 71.

2. ”Valinnanvapaus ja viha”, Valkeus, heinäkuu 1998, s. 91–92.

3. ”Ojentakaamme auttava käsi ja kohottakaamme”, Liahona, tammikuu 2002, s. 60

4. ”Tekomme määräävät luonteemme”, Liahona, tammikuu 2002, s. 97.

5. Ks. Men and Anger: Understanding and Managing Your Anger, 2004, s. 67–70.

6. Mukailtu vihapäiväkirjasta, josta kerrotaan julkaisussa Cullen & Freeman-Longo, Men and Anger, s. 31–32.

7. The Feeling Good Handbook, 1999, s. 8–9.

8. Ks. Raymond Novaco, Anger Control: The Development and Evaluation of an Experimental Treatment, 1975, s. 7, 95–96.

9. Julkaisussa Conference Report, lokakuu 1973, s. 24; tai Ensign, tammikuu 1974, s. 28.

10. ”Kieli voi olla terävä miekka”, Valkeus, heinäkuu 1992, s. 20.

11. ”Syntyneet Jumalasta”, Valkeus, 1986, konferenssiraportti 155. puolivuotiskonferenssista, s. 4.

12. ”Auta minua epäuskossani”, Liahona, tammikuu 2002, s. 32.

13. Ks. Men and Anger, s. 70–71.

14. Ks. Men and Anger, s. 72–74.

Tunnistan Vihakierteeni

Kuvaile tyypillisiä tilanteita, jotka saavat sinut suuttumaan (esim. puoliso kiistelee kanssani, tili on ylitetty, koti on epäjärjestyksessä):

Kuvaile ajatuksia tai selityksiä, jotka ruokkivat vihaasi (esim. vaimoni ei välitä kenestäkään muusta kuin itsestään, mieheni on täysin vastuuton):

Kuvaile vihasi taustalla olevia tunteita (esim. minua ei kunnioiteta, minua käytetään hyväksi, minusta ei välitetä):

Kuvaile fyysisiä merkkejä, jotka ilmaisevat, että olet suuttumassa (esim. käsien hikoaminen, tihenevä syke, kireys, ärtyisyys):

Kuvaile, miten ruokit vihaasi (esim. haudon loukkausta, kieltäydyn puhumasta siitä, juon alkoholia):

Kuvaile, kuinka purat kiukkuasi (myös pahin tapasi käyttäytyä):

Kuvaile ajatuksiasi, tunteitasi ja käyttäytymistäsi kiukunpurkauksesi jälkeen (esim. helpotus, syyllisyys, suru, katumus):

Esimerkki Vihapäiväkirjan Sivusta

	Tilanne A										Tilanne B
Päiväys ja tapahtuma tai henkilö, joka laukaisi tilanteen:	19.10 Riita mieheni kanssa.										20.10 Lapset käyttäytyivät huonosti.
Suuttumukseni voimakkuus:	Lievä								Voimakas		Lievä								Voimakas
	1	2	3	4	5	6	7	8	9	10	1	2	3	4	5	6	7	8	9	10
Suuttumustani ruokkivia ajatuksia:	Hän on idiootti. Ei välitä minusta.										Lapset eivät ikinä kuuntele. He eivät kunnioita minua.
Suuttumukseni taustalla olevia tunteita:	Minua ei rakasteta, minusta ei välitetä, minua ei arvosteta.										Minua käytetään hyväksi, minusta ei välitetä.
Kuinka käsittelin vihaani:	Huusin hänelle. Haukuin häntä idiootiksi.										Käskin rauhallisesti heitä menemään huoneeseensa, kunnes osaisivat käyttäytyä.
Mitä puhuin itselleni suuttuneena:	Hän ansaitsee rangaistuksen. Hän loukkasi minua. Minä vain annan samalla mitalla takaisin.										He olivat vain lapsia. Eivät he yrittäneet uhmata minua.
Kuinka onnistuin hillitsemään vihani:	En lainkaan								Erittäin hyvin		En lainkaan								Erittäin hyvin
	1	2	3	4	5	6	7	8	9	10	1	2	3	4	5	6	7	8	9	10
Mistä tuntui olevan apua:	Mikään ei auttanut. Kaikki, mitä tein, vain pahensi tilannetta.										Otin aikalisän. Kävin kävelyllä ja puhuin sitten lasten kanssa.
Tukahdutinko, purinko vai karkotinko vihani:	Tukahdutin tunteeni raivonpuuskani jälkeen.										Selvitin turhautumiseni.
Mitä teen paremmin ensi kerralla:	En reagoi. Rauhoitun ennen kuin puhun.										En mitään. Tällä kertaa onnistuin.

Mukailtu julkaisusta Murray Cullen ja Robert E. Freeman-Longo, Men and Anger: Understanding and Managing Your Anger, 2004, s. 33–34.

Vihapäiväkirja

	Tilanne A										Tilanne B
Päiväys ja vihan herättänyt tapahtuma tai henkilö:
Vihani voimakkuus:	Lievä								Voimakas		Lievä								Voimakas
	1	2	3	4	5	6	7	8	9	10	1	2	3	4	5	6	7	8	9	10
Vihaani ruokkivia ajatuksia:
Vihani taustalla olevia tunteita:
Kuinka käsittelin vihaani:
Mitä sanoin itselleni hallitakseni vihaani:
Kuinka onnistuin hallitsemaan vihani:	En lainkaan								Erittäin hyvin		En lainkaan								Erittäin hyvin
	1	2	3	4	5	6	7	8	9	10	1	2	3	4	5	6	7	8	9	10
Mistä tuntui olevan apua:
Tukahdutinko, purinko vai karkotinko vihani:
Mitä teen paremmin seuraavalla kerralla:

Mukailtu julkaisusta Murray Cullen ja Robert E. Freeman-Longo, Men and Anger: Understanding and Managing Your Anger, 2004, s. 33–34, 117.

Suunnitelmani Ongelman Uusiutumisen Estämiseksi

Normaalivaihe

Suuttumista laukaisevia tekijöitä:

Keinoja selviytyä tai päästä pois tilanteesta:

Toimenpiteitä vihaan johtavien ongelmien ratkaisemiseksi:

Yltymisvaihe ja Interventioiden käyttäminen

Suuttumista laukaisevia tekijöitä:

Keinoja selviytyä tai päästä pois tilanteesta: