Tanoakita
Te u poupouʻi fēfē nai ha taha kuo hao moʻui mei haʻane feinga taonakita?


“Te u poupouʻi fēfē nai ha taha kuo hao moʻui mei haʻane feinga taonakita?” Ngaahi Fehuʻi ʻOku Lahi Hono ʻEké (2018).

“Te u poupouʻi fēfē nai ha taha kuo hao moʻui?” Ngaahi Fehuʻi ʻOku Lahi Hono ʻEké.

Te u poupouʻi fēfē nai ha taha kuo hao moʻui mei haʻane feinga taonakita?

ʻE lava ʻe he ngaahi ʻofaʻangá mo e kāingalotu ʻo e uōtí ʻo fakahoko ha fatongia mahuʻinga ʻi hono fakaakeake ha tokotaha kuo hao moʻui mei haʻane feinga taonakita. ʻE lava ke hanga ʻe he ongoʻi ʻofaʻi mo hono ʻai ke ongoʻi kau atú ʻo ʻoange ki he kau hao moʻui [mei he feinga taonakitá] ha ʻamanaki lelei ki he kahaʻú mo tokoniʻi kinautolu ke nau fakaʻehiʻehi mei ha toe feinga taonakita. ʻI hoʻomou fakahoko ʻa e tokoní, ke mou angaʻofa mo faʻa lotu (vakai, 1 Pita 3:8). ʻOku ʻafioʻi ʻe he Tamai Hēvaní ʻa e meʻa ʻoku nau fie maʻú pea te Ne tataki hoʻo ngaahi ngāué. Kapau ‘okú ke kau ki he fakataha alēlea ʻo ha uooti, fakakaukau ki he founga ʻe lava ke tokoni ai ʻa e kāingalotu ʻo e uōtí mo e siteikí. Ko e fanga kiʻi meʻa ʻeni ʻe niʻihi ke mou manatuʻi ʻi he taimi ʻoku mou fakahoko ai ha tokoní:

  • Ko e talanoá ʻanautolu. Fakaʻatā ʻa e kau hao moʻui mei he feinga [taonakitá] ke fakahā honau ngaahi faingataʻaʻiá ʻi honau taimi pē ʻonautolú pea ki he kakai ʻoku nau filí. ʻOua ʻe loto mamahi kapau ʻoku ʻikai ke nau tali hoʻo ngaahi fakaafe ke nau vahevahé.

  • Fai pē ho ʻulungaanga totonú. Talanoa mo e kau hao moʻui mei he feinga [taonakitá] ʻi he founga tatau mo ia naʻá ke fakahoko kimuʻa ʻi he feinga [taonakitá]. Loto lelei ke fakafanongo kapau ʻoku nau fie talanoa. ʻOua ʻe fakasiʻisiʻi honau mamahí pe fakafehoanaki ʻenau aʻusiá ki ha aʻusia ʻa ha taha kehe, kau ai haʻaú.

  • Tui ʻoku malava ʻa e fakaakeaké. Neongo ʻoku faingataʻa ʻa e fakaakeake mei ha feinga [taonakitá], ka ʻoku malava pē. Ke ke faʻa kātaki mo maʻu ha mahino lolotonga ʻoku ngāueʻi ʻe he tokotahá ha faʻahinga mamahi fakaesino, fakaeloto, mo fakalaumālie. ʻOua naʻa teitei ngalo ʻoku nau hangē pē ko ha tokotaha kehé, lava pē ke nau moʻui lelei ange mo mālohi ange ʻi he tokoni ʻa e Fakamoʻuí.

  • Akoako hono tokangaʻi lelei kitá. Tuku ha taimi ke ke tokangaʻi ai hoʻo moʻui fakalaumālié, fakatuʻasinó, fakaʻatamaí, mo fakasosialé (vakai, Mōsaia 4:27). Fakatupulaki ho‘o tuí ʻaki hono ako e folofolá mo e ‘alu ki he temipalé. Kai e me‘akai fakatupu moʻui leleí, fakamālohisino, pea maʻu ha mohe fe‘unga koeʻuhí ke ke maʻu ha mālohi fakatuʻasino mo fakaeloto. Vakai, mentalhealth.ChurchofJesusChrist.org ki ha ngaahi fakakaukau lahi ange.

Ngaahi Maʻuʻanga Tokoni ʻa e Siasí mo e Koló

(Ko e niʻihi ʻo e ngaahi maʻuʻanga tokoni ʻoku hiki atu ʻi laló ʻoku ʻikai faʻu, tauhi, pe puleʻi ia ʻe he Siasi ʻo Sīsū Kalaisi ʻo e Kau Māʻoniʻoni ʻi he Ngaahi ʻAho Kimui Ní. ‘Oku fakataumuʻa ‘a e ngaahi naunau ko ʻení ke hoko ko ha toe ngaahi maʻuʻanga tokoni ʻaonga ‘i hoʻo ako ‘a e tefito ko ʻení. ʻOku ʻikai poupouʻi ʻe he Siasí ha faʻahinga meʻa ʻoku ʻikai fenāpasi mo hono ngaahi tokāteliné mo e ngaahi akonakí.)

Paaki