Luku 33: Parantamisen, kielillä puhumisen, profetian ja henkien erottamisen hengelliset lahjat

Luku 33

Parantamisen, kielillä puhumisen, profetian ja henkien erottamisen hengelliset lahjat

”Kukaan ei voi olla Jeesuksen Kristuksen palvelija ilman, että hänellä on todistus Jeesuksesta, ja tämä on profetian henki.”

Joseph Smithin elämänvaiheita

Oltuaan lyhyen aikaa turvassa Quincyssä Illinoisissa vuoden 1839 alkukuukausina pyhät alkoivat muuttaa noin 80 kilometrin päähän pohjoiseen Commercen siirtokuntaan Illinoisissa. Paettuaan vankeudesta Missourissa profeetta oli alkanut ostaa maaalueita Commercesta ja sen ympäristöstä kokoontumispaikoiksi tuhansille, jotka olivat paenneet Missourista ja tarvitsivat nyt paikan, jossa rakentaa uudelleen elämänsä. Heinäkuuhun 1839 mennessä sadat pyhät olivat leiriytyneinä telttoihin ja vankkureihin Mississipin itäpuolella Commercessa, kun taas toiset olivat löytäneet suojaa hylätyistä sotilasparakeista joen vastakkaiselta puolelta Montrosesta Iowasta. Tässä uudessa kodissaan pyhät tekivät työtä lähellä jokea olevan soisen alueen raivaamiseksi ja kuivaamiseksi. Sääsket purivat monia kirkon jäseniä, ja he sairastuivat vakavasti malariaan ja muihin tauteihin. Jotkut pyhistä kuolivat ja toisia oli kuolemaisillaan. Joseph ja Emma Smith ottivat hirsitaloonsa niin monta hoidettavaa, että profeetta luovutti vuoteensa ja nukkui ulkona teltassa.

Heinäkuun 22. päivänä, niin monia vaivaavien sairauksien keskellä, pyhät kokivat jotakin, mitä vanhin Wilford Woodruff nimitti ”Jumalan voiman päiväksi”¹. Sinä aamuna profeetta nousi, kääntyi Herran puoleen rukouksessa ja täytyttyään Herran Hengellä antoi voitelun ja siunauksen sairaille, joita oli hänen kodissaan, ulkona pihalla ja joen rannalla. Hän ylitti joen ja kävi Brigham Youngin kodissa Montrosessa antamassa tälle parantavan siunauksen. Sitten yhdessä Sidney Rigdonin, Brigham Youngin ja muiden kahdentoista jäsenten kanssa hän jatkoi laupeudentyötään muiden Iowassa asuvien pyhien keskuudessa. Vanhin Woodruff muisteli yhtä tuon päivän mieleenpainuvimmista parantamisista:

”Kuljimme torin poikki ja astuimme veli [Elijah] Fordhamin taloon. Veli Fordham oli tehnyt tunnin ajan kuolemaa, ja me odotimme jokaisen minuutin olevan hänen viimeisensä. Tunsin Jumalan voiman, joka valtasi Hänen profeettansa. Kun astuimme huoneeseen, veli Joseph meni veli Fordhamin luokse ja otti tätä oikeasta kädestä. – – Hän näki veli Fordhamin lasittuneen katseen ja huomasi, ettei tämä kyennyt puhumaan eikä ollut tajuissaan.

Tartuttuaan kuolevan miehen käteen [profeetta] katsoi tätä kasvoihin ja kysyi: ’Veli Fordham, etkö tunne minua?’ Aluksi veli Fordham ei vastannut, mutta me kaikki saatoimme nähdä hänen päällään lepäävän Jumalan Hengen vaikutuksen.

[ Joseph] kysyi jälleen: ’Elijah, etkö tunne minua?’ Hiljaa kuiskaten veli Fordham vastasi: ’Kyllä!’ Silloin profeetta kysyi: ’Eikö sinulla ole uskoa tulla parannetuksi?’

Vastaus, joka tuli nyt vähän selvemmin kuin edellinen, kuului: ’Pelkään, että on liian myöhäistä. Jos olisit tullut aikaisemmin, luulen, että olisin voinut parantua.’ Hän näytti mieheltä, joka oli heräämässä unesta. Se oli kuoleman unta. Sitten Joseph kysyi: ’Etkö usko, että Jeesus on Kristus?’ ’Uskon, veli Joseph’, kuului vastaus.

Silloin Jumalan profeetta lausui suureen ääneen, kuin jumaluuden antamalla ylevyydellä: ’Elijah, minä käsken sinua Jeesus Nasaretilaisen nimessä nousemaan ja tulemaan terveeksi!’

Profeetan sanat eivät olleet ihmisen sanoja vaan kuin Jumalan ääni. Minusta tuntui siltä kuin talo perustuksineen olisi vavahtanut. Elijah Fordham hypähti vuoteestaan kuin kuolleista heränneenä. Hänen kasvonsa saivat terveen värin, ja hänen jokaisesta liikkeestään kuvastui elämä. Hänen jalkansa oli kiedottu [maissijauho] hauteisiin. Hän potkaisi ne jaloistaan levittäen niiden sisällön ja pyysi sitten vaatteitaan ja puki ne päälleen. Hän pyysi kulhollista leipää ja maitoa ja nautti ne. Sitten [hän] pani hatun päähänsä ja lähti kanssamme kadulle ja käymään muiden luona, jotka olivat sairaita.”²

Suuren hädän hetkellä pyhät kokivat parantamisen lahjan vuodatuksen runsaana profeetan käsissä.

Joseph Smithin opetuksia

Sairaat voivat parantua uskon ja pappeuden voiman käyttämisen kautta Herran tahdon mukaan.

”Mikä on merkkinä sairaiden parantamisesta? Kätten päällepaneminen on Jaakobin esittämä merkki eli tapa, ja se on muinaisten pyhien tapa, jonka Herra määräsi, emmekä me voi saada tätä siunausta millään muulla kuin Herran osoittamalla tavalla [ks. Jaak. 5:14–15].”³

Heinäkuussa 1839, kun pyhät olivat äskettäin muuttaneet Illinoisin Commerceen ja heidän keskuudessaan oli paljon sairautta, Joseph Smith kirjoitti: ”Veljien keskuudessa sekä paikan asukkaiden keskuudessa alkoi esiintyä paljon sairautta, niin että tämä viikko ja seuraava kuluivat yleensä sairaiden luona käymiseen ja heidän siunaamiseensa; joillakuilla oli riittävästi uskoa ja he paranivat, toisilla ei ollut. – –

Sunnuntai, 28. – Pidettiin kokous kuten tavallisesti. – – Minä puhuin ja kehotin kirkon jäseniä yksilöinä panemaan huonekuntansa järjestykseen, puhdistamaan vadin sisäpuolelta ja tulemaan seuraavana lepopäivänä nauttimaan sakramentin, jotta kuuliaisuudellamme toimituksille voisimme Jumalan avulla voittaa tuhoojan ja että sairaat parantuisivat. Koko tämä viikko kului enimmäkseen sairaiden parissa, jotka ovat yleisesti ottaen saamassa voimaa ja terveyttään takaisin.”⁴

”Monet vanhurskaista joutuvat sairauden, ruton jne. uhreiksi lihan heikkouden tähden ja pelastuvat kuitenkin Jumalan valtakuntaan. On siis jumalaton periaate väittää, että ne ja ne ovat rikkoneet, koska heitä on kohdannut sairaus tai kuolema, sillä kaikki liha on kuoleman alaista ja Vapahtaja on sanonut: ’Älkää tuomitko, ettei teitä tuomittaisi’ [ks. Matt. 7:1].”⁵

Kielten puhumisen lahjan tarkoituksena on opettaa evankeliumia muille.

Profeetta puhui eräässä vuoden 1834 vanhinten konferenssissa: ”Sitten Joseph Smith selitti kielillä puhumisen lahjaa, että se oli annettu erityisesti evankeliumin saarnaamiseksi muille kansakunnille ja kielille, mutta sitä ei ollut annettu kirkon hallinnoimiseen.”⁶

”Kielillä puhumisen lahjasta voimme ainoastaan sanoa, että me täällä olemme saaneet sen samoin kuin muinoin eläneet saivat. Toivomme teidän kuitenkin olevan varovaisia, jotta ette tässä joutuisi eksytetyiksi. – – Saatana tulee epäilemättä aiheuttamaan teille vaikeuksia kielillä puhumisen lahjan tähden, ellette ole varovaisia; ette voi kylliksi varoa häntä ettekä rukoilla liikaa. Antakoon Herra teille viisautta kaikessa.”⁷

”Minä luin Ensimmäisen korinttilaiskirjeen kolmannentoista luvun [26. joulukuuta 1841 pidetyssä kokouksessa], myös osan neljättätoista lukua, ja huomautin, että kielten lahja oli välttämätön kirkossa – –. Pyhän Hengen voimasta ilmenevä kielillä puhumisen lahja kirkossa on Jumalan palvelijoiden hyväksi, jotka saarnaavat epäilijöille, kuten helluntaipäivänä.”⁸

”Kielillä puhumisen lahja annettiin siitä syystä, että voitaisiin saarnata niiden keskuudessa, joiden kieltä ei ymmärretä, kuten helluntaipäivänä jne., eikä ole tarpeen, että kirkon jäsenille nimenomaan opetetaan kieliä, sillä jokainen, jolla on Pyhä Henki, voi omalla kielellään yhtä hyvin kuin toisellakin puhua siitä, mikä on Jumalan, sillä usko ei tule merkeistä, vaan Jumalan sanan kuulemisesta.”⁹

”Älkää suhtautuko kovin uteliaasti kielillä puhumiseen, älkää puhuko kielillä, ellei tulkitsijaa ole läsnä. Kielillä puhumisen varsinaisena tarkoituksena on puhua vierasmaalaisille, ja jos joku on kovin halukas tuomaan esiin omaa älykkyyttään, hän puhukoon näille heidän omalla kielellään. Kaikki Jumalan lahjat ovat hyödyksi omalla paikallaan, mutta kun niitä sovelletaan sellaiseen, mihin Jumala ei ole niitä tarkoittanut, ne osoittautuvat siunauksen sijasta vahingoksi, ansaksi ja kiroukseksi.”¹⁰

”Meillä on myös ollut veljiä ja sisaria, joilla on ollut valheellinen kielillä puhumisen lahja; he puhuivat mumisevalla, luonnottomalla äänellä, ja heidän ruumiinsa vääntyi – –, kun sitä vastoin Jumalan hengessä ei ole mitään luonnotonta.”¹¹

”Älkää puhuko käyttämällä kielillä puhumisen lahjaa ymmärtämättä puhuttua tai tulkitsematta sitä. Paholainen osaa puhua kielillä. Kiusaaja on tuleva ja tekevä työnsä. Hän osaa kiusata kaikkia ryhmiä, hän osaa puhua englantia tai hollantia. Älköön kukaan puhuko kielillä, ellei hän samalla tulkitse, paitsi johtamaan asetetun luvalla. Tämä voi silloin erottaa hengen tai tulkita, tai joku toinen voi.”¹²

”Jos teillä on jotakin ilmoitettavaa, esittäkää se omalla kielellänne; älkää liian suuressa määrin antautuko kielillä puhumisen lahjan harjoittamiseen, muutoin Paholainen käyttää hyväkseen sitä, joka on viaton ja varomaton. Voitte puhua kielillä omaksi lohduksenne, mutta asetan tämän säännön, että jos jotakin opetetaan kielillä puhumisen lahjan avulla, sitä ei pidä hyväksyä opiksi.”¹³

Vaikka vain yksi mies puhuu kirkon profeettana, jokainen voi profetian hengessä todistaa Jeesuksesta Kristuksesta.

”Kukaan ei ole Jeesuksen Kristuksen palvelija olematta samalla profeetta. Kukaan ei voi olla Jeesuksen Kristuksen palvelija ilman että hänellä on todistus Jeesuksesta, ja tämä on profetian henki [ks. Ilm. 19:10].”¹⁴

Johannes Ilmestyksensaaja sanoo, että Jeesuksen todistajissa on profetian henki [ks. Ilm. 19:10]. Eikö siis jokaisella, jolla on todistus Jeesuksesta, ole profetian henki? Ja jos hänellä on profetian henki, kysyn, eikö hän ole profeetta? Ja jos hän on profeetta, eikö hän saa ilmoitusta? Ja kenen tahansa, joka ei saa ilmoitusta itseään varten, täytyy olla kirottu, sillä todistus Jeesuksesta on profetian henki. Sillä Kristus sanoo: Pyytäkää, niin teille annetaan, ja jos hän sattuu saamaan jotakin, niin kysyn, eikö se ole ilmoitusta? Ja jos jollakulla ei ole todistusta Jeesuksesta tai Jumalan henkeä, hän ei ole Kristuksen. Ja ellei hän ole Kristuksen, hän on kirottu.”¹⁵

Eräs Nauvoossa käynyt vierailija kirjoitti, että Joseph Smith opetti seuraavaa eräässä keskustelussa: ”Profeetta Joseph [sanoi, että] – – ollakseen Jeesuksen palvelija ihmisen täytyy todistaa Jeesuksesta, ja todistaakseen Jeesuksesta ihmisellä täytyy olla profetian henki, sillä Johanneksen mukaan Jeesuksen todistajissa on profetian henki.

Jos ihminen väittää olevansa Jeesuksen palvelija eikä hänellä ole profetian henkeä, hänen täytyy olla väärä todistaja, sillä hänellä ei ole hallussaan sitä lahjaa, joka kelpuuttaisi hänet tuohon virkaan; ja ero [Joseph Smithin] ja tämän sukupolven pappien välillä on siinä, että hän väittää itsellään olevan tuon profetian hengen, joka kelpuuttaa hänet todistamaan Jeesuksesta ja pelastuksen evankeliumista, ja papit kieltävät tuon hengen eli profetian hengen, joka ainoastaan voisi tehdä heistä Herran Jeesuksen totisia todistajia, ja silti he väittävät olevansa pelastuksen totisia palvelijoita.”¹⁶

”Usko tulee Jumalan sanan kuulemisesta Jumalan palvelijoiden todistuksen kautta. Tähän todistukseen liittyy aina profetian ja ilmoituksen Henki.”¹⁷

Henkien erottamisen lahjan avulla uskolliset voivat erottaa hyvien henkien vaikutuksen pahojen henkien vaikutuksesta.

Palautetun kirkon alkuaikoina kirkon jäsenet sekä muiden uskonnollisten ryhmien jäsenet toimivat toisinaan pahojen tai väärien henkien vaikutuksesta uskoen olevansa Pyhän Hengen vaikutuksen alaisina. Profeetta Joseph Smith opetti: ”Keskuudessamme viime aikoina sattuneiden tapahtumien tähden tunnen ehdottomaksi velvollisuudekseni sanoa jotakin niistä hengistä, jotka vaikuttavat ihmisiin.

Apostolien kirjoituksista [Uudessa testamentissa] käy ilmi, että heidän aikanaan ’maailmassa oli liikkeellä’ monia vääriä henkiä ja että väärien henkien paljastaminen ja Jumalasta olevien henkien koetteleminen vaati älyä, jota yksin Jumala voi antaa [ks. 1. Joh. 4:1–4]. Maailma yleensä on ollut sangen tietämätön tästä asiasta, ja mitäpä se muuta olisikaan, sillä ’vain Jumalan Henki tietää, mitä Jumalassa on’ [1. Kor. 2:11]. – –

Näyttää siltä, että aina, kaikkina aikoina, on ollut tätä asiaa koskeva tiedon puute. Kaikenlaisia henkiä on ilmennyt jokaisena ajankohtana ja lähes kaikkien kansojen keskuudessa. – – Kaikilla on henkensä, kaikilla on yliluonnollinen vaikutus, ja kaikki väittävät, että heidän henkensä ovat Jumalasta. – – Kuka selvittää salaisuuden? ’Koetelkaa henget’, sanoo Johannes [ks. 1. Joh. 4:1], mutta kuka sen tekee? Oppinut, kaunopuhuja, filosofi, viisas, pappi – kaikki ovat tietämättömiä. – – Kuka voi saada päivänvaloon ja paljastaa niiden väärien henkien kätketyt salaisuudet, joita usein ilmenee myöhempien aikojen pyhien keskuudessa? Vastaamme, ettei kukaan pysty siihen ilman pappeutta ja ilman tietoa niistä laeista, joiden kautta henkiä hallitaan. Sillä samoin kuin kukaan ei tiedä sitä, mitä Jumalassa on, muutoin kuin Jumalan Hengen avulla, niin ei myöskään kukaan tunne Paholaisen henkeä ja hänen voimaansa ja vaikutustaan muutoin kuin että hänellä on ihmisälyä suurempi äly ja että hän on pappeuden kautta paljastanut Paholaisen salaiset toimet. – –

Ihmisellä täytyy olla henkien erottamisen lahja, ennen kuin hän voi saada päivänvaloon tämän helvetillisen vaikutuksen ja voi paljastaa sen maailmalle kaikissa sen sielua tuhoavissa, pirul.lisissa ja hirvittävissä väreissä, sillä mikään ei ole ihmislapsille vahingollisempaa kuin se, että he ovat väärän hengen vaikutuksen alaisina luullen, että heillä on Jumalan Henki. Tuhannet ovat tunteneet sen kauhistuttavan voiman vaikutuksen ja sen tuhoisat seuraukset. – –

Kuten olemme aiemmin huomanneet, suurena vaikeutena on tietämättömyys henkien laadusta, niistä laeista, joiden mukaan niitä hallitaan, sekä merkeistä, joiden avulla ne voidaan tuntea. Jos Jumalan Henki on välttämätön, jotta voidaan tietää se, mikä on Jumalasta, ja jos Paholaisen henki voidaan paljastaa sen kautta, niin luonnollisena seurauksena on, että ellei joku tai jotkut Jumalalta tulleen sanan tai ilmoituksen kautta saa selville hengen toimia, heidän on ikuisesti jäätävä tietämättömiksi näistä periaatteista. Sillä minä väitän, että ellei yksi ihminen voi ymmärtää näitä muutoin kuin Jumalan Hengen kautta, niin ei kymmenentuhattakaan voi. Se on yhtäläisesti oppineiden viisauden kuin kaunopuhujien kielen ja mahtavien voiman ulottumattomissa. Ja ajattelimmepa mitä tahansa ilmoituksesta, meidän on lopulta päädyttävä siihen, että vailla ilmoitusta me emme voi tietää emmekä ymmärtää mitään Jumalasta tai Paholaisesta. Ja olkoonpa maailma miten haluton tahansa tunnustamaan tämän periaatteen, niin moninaiset uskontunnustukset ja tätä asiaa koskevat käsitykset ovat osoituksena siitä, että se ei lainkaan ymmärrä tätä periaatetta. Aivan yhtä selvää on, että ilman jumalallista ilmoitusta ihmisten on jäätävä tietämättömyyteen. – –

Näiden asioiden ymmärtämiseksi ihmisellä täytyy olla henkien erottamisen lahja, kuten olemme aiemmin sanoneet. Ja miten hän saa tämän lahjan, ellei Hengen lahjoja ole olemassa? Ja kuinka nämä lahjat voidaan saada ilman ilmoitusta? ’[Kristus] nousi korkeuteen – – hän antoi lahjoja ihmisille. – – Hän antoi seurakunnalle sekä apostolit että profeetat ja evankeliumin julistajat, sekä paimenet että opettajat.’ [Ef. 4:8, 11.] Ja miten apostolit, profeetat, paimenet, opettajat ja evankeliumin julistajat valittiin? Profetian (ilmoituksen) ja kätten päällepanon kautta – jumalallisen ilmoituksen ja Jumalan määräämän toimituksen kautta – pappeuden välityksellä, joka on jumalallisella säädöksellä järjestetty Jumalan järjestyksen mukaisesti. Apostoleilla oli muinaisina aikoina tämän pappeuden avaimet, Jumalan valtakunnan salaisuuksien avaimet, ja sen ansiosta he kykenivät avaamaan ja ratkaisemaan kaiken, mikä liittyy kirkon hallintoon, yhteiskunnan hyvinvointiin, ihmisten tulevaan kohtaloon sekä henkien toimintaan, voimaan ja vaikutukseen. He saattoivat hallita henkiä mielensä mukaan, käskeä niitä Jeesuksen nimessä lähtemään ja paljastaa niiden pahanilkiset ja salaperäiset toimet niiden yrittäessä uskonnolliseen asuun verhoutuneina soluttautua kirkkoon ja sotia kirkon etuja ja totuuden levittämistä vastaan. – –

– – Vapahtajallemme, apostoleille ja kirkon jäsenillekin oli annettu tämä lahja, sillä Paavali sanoo: ’Joku saa voiman tehdä ihmeitä, joku profetoimisen lahjan, joku kyvyn erottaa eri henget toisistaan, joku kielillä puhumisen lahjan, joku taas kyvyn tulkita tällaista puhetta’ [1. Kor. 12:10]. Kaikki nämä olivat lähtöisin samasta Jumalan Hengestä ja olivat Jumalan lahjoja. – – Ei kukaan ihminen eikä mikään ihmisjoukko pysty ilman säännönmukaisesti perustettua valtuutta, pappeutta ja henkien erottamisen kykyä erottamaan oikeita henkiä vääristä.”¹⁸

”Valheen henkiä esiintyy ympäri maata. On oleva suuria hengen ilmenemisiä, sekä vääriä että tosia. – – Ei jokainen henki tai näky tai laulaminen ole Jumalasta. – – Henkien erottamisen lahja annetaan johtavalle vanhimmalle. Rukoilkaa hänen puolestaan, että hän saisi tämän lahjan.”¹⁹

Opiskelu- ja opetusehdotuksia

Harkitse näitä ideoita, kun tutkit lukua tai valmistaudut opettamaan. Katso lisää apua sivuilta V–XI..

Käy läpi kertomus sivuilta 397–399. Kuinka tämä kertomus voi auttaa Melkisedekin pappeuden haltijoita valmistautumaan sairaiden siunaamiseen? Kuinka se voi auttaa meitä, kun tarvitsemme pappeuden siunausta? Mistähän syystä arvelet olleen tärkeää, että veli Fordham osoitti tuolloin uskonsa Jeesukseen Kristukseen?
Käy läpi profeetta Josephin opetukset sivulta 399. Mitkä kokemukset ovat auttaneet sinua ymmärtämään pappeuden voiman sairaiden parantamisessa? Minkä periaatteiden pitäisiopastaa meitä kertoessamme sairaiden parantamiseen liittyvistä kokemuksistamme? Miksi jotkut ihmiset eivät parane, vaikka heillä on uskoa ja he saavat pappeuden siunauksia?
Joseph Smith sanoi, että kielillä puhumisen lahja ”oli annettu erityisesti evankeliumin saarnaamiseksi muille kansakunnille ja kielille” (s. 400–401). Kuinka tämä lahja on ollut avuksi evankeliumin levittämisessä kautta maailman? Kuinka sinä tai joku tuttusi olette saaneet kielillä puhumisen lahjan avuksi evankeliumin saarnaamisessa?
Käy läpi profeetan opetukset profetian hengestä (s. 402). Mitä sinulle merkitsee tieto siitä, että jokainen kirkon jäsen voi saada profetian hengen?
Käy läpi profeetan opetukset henkien erottamisen lahjasta (s. 403–405). Mikä on henkien erottamisen lahja? Kuinka me voimme välttyä pahojen vaikutusten eksytykseltä? Kuinka nykyinen profeettamme ja muut kirkon johtajat auttavat meitä erottamaan pahoja vaikutuksia?

Aiheeseen liittyviä pyhien kirjoitusten kohtia: 1. Kor. 12:1–31; 14:1–6, 22–28; Jaak. 5:14–15; Moroni 10:8–17; OL 46:1–33; 50:1–36, 40–44; 52:14–19.

Joseph healing Elijah Fordham — Heinäkuun 22. päivänä 1839 Elijah Fordham nousi ”kuoleman unesta” Joseph Smithin mentyä hänen kotiinsa ja julistettua: ”Elijah, minä käsken sinua Jeesus Nasaretilaisen nimessä nousemaan ja tulemaan terveeksi!”

missionaries teaching — ”Pyhän Hengen voimasta ilmenevä kielillä puhumisen lahja kirkossa on niiden Jumalan palvelijoiden hyväksi, jotka saarnaavat epäilijöille.”