Luku 1
Isämme taivaassa
”Halajan muistuttaa teitä siitä, minkäluonteinen ja -laatuinen olento Jumala on, niin että voitte palvella Häntä hengessä ja totuudessa ja päästä siten osallisiksi kaikista Hänen evankeliuminsa siunauksista.”
Joseph Fielding Smithin elämänvaiheita
Presidentti Joseph Fielding Smith hämmästeli oman aikansa teknisiä edistysaskelia. ”Mekaniikassa, kemiassa, fysiikassa, kirurgiassa ja muissa asioissa on tapahtunut suurta edistystä”, hän sanoi. ”On rakennettu suuria teleskooppeja, jotka ovat tuoneet näkyviin piilossa olleita galakseja. Mikroskoopin avulla on löydetty mikro-organismien laajoja maailmoja. – – On löydetty keinoja hallita sairauksia. – – On keksitty koneita, jotka ovat herkempiä kuin ihmiskosketus, etäämmäs näkeviä kuin ihmissilmä. On hallittu luonnonvoimia ja valmistettu koneita, jotka voivat siirtää vuoria, ja on tehty monia muita asioita, jotka ovat liian lukuisia mainittavaksi. Niin, tämä on suurenmoista aikaa.” Hän oli kuitenkin huolissaan eräästä toisesta kehityssuunnasta, jonka hän näki maailmassa. Hän sanoi surullisena: ”Kaikki nämä löydöt ja keksinnöt eivät ole lähentäneet ihmisiä Jumalaan! Eivätkä ne ole luoneet heidän sydämessään nöyryyttä eivätkä parannuksen henkeä vaan päinvastoin ovat heidän tuomiokseen. – – Usko ei ole lisääntynyt maailmassa eikä vanhurskaus eikä kuuliaisuus Jumalalle.”1
Vastapainona sille välinpitämättömyydelle Jumalaa kohtaan, joka maailmassa oli kasvussa, presidentti Smith osoitti läheisyyttä taivaalliseen Isäänsä. Yksi hänen tyttärenpojistaan muisteli: ”Äitini oli erinomainen kokki, ja isoisäni söi usein meillä. Melko usein isälläni oli tapana pyytää häntä siunaamaan ruoka. Hänen rukouksensa olivat aina hyvin henkilökohtaisia – aivan kuin hän olisi puhunut ystävälle.”2
Joseph Fielding Smithin opetuksia
1
Joseph Smithin ensimmäinen näky aloitti meidän päivinämme Jumalaa koskevan todellisen tiedon palauttamisen.
Olen hyvin kiitollinen ensimmäisestä näystä, jossa Isä ja Poika ilmestyivät nuorelle profeetalle ja palauttivat jälleen ihmiselle todellisen tiedon Jumalasta.3
Tulee muistaa, että koko kristillinen maailma vuonna 1820 oli kadottanut tosi opin Jumalasta. Yksinkertainen totuus, jonka muinaiset apostolit ja pyhät ymmärsivät niin selkeästi, oli kadonnut luopumuksessa olevan maailman mysteereihin. Kaikilla muinaisilla profeetoilla ja Jeesuksen Kristuksen apostoleilla oli selkeä ymmärrys siitä, että Isä ja Poika ovat erillisiä persoonia, kuten pyhät kirjoituksemme niin selkeästi opettavat. Luopumuksen myötä tämä tieto katosi. – – Jumalasta oli tullut mysteeri, ja sekä Isän että Pojan katsottiin olevan yksi tiedon ulottumattomissa oleva henkiyhdistelmä, jolla ei ole ruumista, osia tai haluja. Isän ja Pojan tulo antoi maan päälle jumalallisen todistajan, joka pystyi tietämyksensä perusteella palauttamaan maailmalle tiedon siitä, millainen Jumala todella on.4
Joseph Smithin [ensimmäinen] näky teki selväksi, että Isä ja Poika ovat erillisiä persoonia, joilla on ruumis, yhtä käsin kosketeltava kuin ihmisen ruumis. Hänelle ilmoitettiin lisäksi, että Pyhä Henki on henkipersoona, selvästi erotettava ja erillinen Isän ja Pojan persoonista [ks. OL 130:22]. Tämä erittäin tärkeä totuus ällistytti maailman; kuitenkin, jos me tarkastelemme pyhien kirjoitusten selkeitä ilmauksia, on mitä hämmästyttävintä ja ihmeellisintä, että ihminen oli voinut eksyä niin kauas harhaan. Vapahtaja sanoi: ”Isä on minua suurempi” [Joh. 14:28], ja Hän pyysi opetuslapsiaan ylösnousemuksensa jälkeen koskettamaan itseään ja toteamaan, että se oli Hän, sillä, kuten Hän sanoi, ”ei hengellä ole lihaa eikä luita, niin kuin te näette minussa olevan” [ks. Luuk. 24:39]. Apostolit ymmärsivät selkeästi Isän, Pojan ja Pyhän Hengen erilliset olemukset, joihin he jatkuvasti viittaavat kirjeissään, ja Paavali opetti korinttilaisia, että koska kaikki on alistettu Isän valtaan, ”silloin hän itse, Poika, alistuu sen valtaan, joka on saattanut kaiken hänen valtaansa, ja niin Jumala hallitsee täydellisesti kaikkea” [1. Kor. 15:28].
Joseph Smith näki Isän ja Pojan. Sen tähden hän saattoi todistaa omakohtaisen tiedon perusteella, että ne pyhien kirjoitusten kohdat ovat totta, joista me luemme: ”Ja Jumala loi ihmisen kuvakseen, Jumalan kuvaksi hän hänet loi, mieheksi ja naiseksi hän loi heidät” [1. Moos. 1:27]. Tämä tuli ymmärtää kirjaimellisesti eikä missään mystisessä tai kuvaannollisessa merkityksessä.5
2
Meillä täytyy olla ymmärrys Jumalan ominaisuuksista, jotta voimme osoittaa uskoa Häneen ja palvella Häntä.
Eräässä ilmoituksessamme sanotaan, että jos haluamme tulla kirkastetuiksi Kristuksessa kuten Hän on kirkastettu Isässä, meidän tulee ymmärtää ja tietää, kuinka palvella ja mitä palvelemme. (Ks. OL 93:19–20.)
Halajan muistuttaa teitä siitä, minkäluonteinen ja -laatuinen olento Jumala on, niin että voitte palvella Häntä hengessä ja totuudessa ja päästä siten osallisiksi kaikista Hänen evankeliuminsa siunauksista.
Tiedämme, että Jumala tunnetaan vain ilmoituksen välityksellä, että ellei Hän ilmoittaisi itseään, Hän pysyisi iäti tuntemattomana. Meidän tulee turvautua pyhiin kirjoituksiin – ei tiedemiehiin eikä filosofeihin – jos haluamme tulla tietämään totuuden jumaluudesta. Johanneksen suuressa profetiassa siitä, miten keskitaivaalla lentävä enkeli palauttaisi evankeliumin, sanotaankin, että tämä tapahtuisi, jotta ihmiset voisivat tulla tuntemaan totisen Jumalan ja jotta heille opetettaisiin: ”Pelätkää Jumalaa ja antakaa hänelle kunnia – hänen tuomionsa aika on tullut! Kumartakaa häntä, joka on luonut taivaan, maan ja meren ja vesien lähteet.” (Ilm. 14:7.) Toisin sanoen siitä lähtien kun evankeliumi palautettaisiin [tänä taloudenhoitokautena], ihmisiä jälleen kerran kehotettaisiin kumartamaan ja palvelemaan Luojaansa eikä suinkaan maailmassa vallitsevia vääriä käsityksiä jumaluudesta.
Kaikkina aikoina Herran profeettoja on kutsuttu taistelemaan väärää jumalanpalvelusta vastaan ja julistamaan totuutta Jumalasta. Muinaisessa Israelissakin oli sellaisia, jotka kumarsivat kuvia ja pakanajumalia, ja niinpä Jesaja kysyi: ”Mihin te vertaisitte Jumalaa, mikä voisi häntä kuvata? – –
Etkö jo ole oppinut, etkö ole kuullut, että Herra on ikuinen Jumala, koko maanpiirin luoja? Ei hän väsy, ei uuvu, tutkimaton on hänen viisautensa.” (Jes. 40:18, 28.)
Suurella osalla nykymaailmaa ei ole tätä tietoa Jumalasta, ja vieläpä [kirkossakin] on sellaisia, jotka eivät ole hankkineet täydellistä käsitystä siitä loistavasta olennosta, joka on iankaikkinen Isämme. Niille, joilta tämä tieto puuttuu, voisimme hyvinkin sanoa: ”Miksi rajoitat Jumalan kirkkautta? Tai miksi otaksut, että Hän on vähäisempi kuin Hän on? Etkö jo ole oppinut? Etkö ole kuullut, että iankaikkinen Jumala, Herra, maan äärien Luoja, on ääretön ja iankaikkinen, että Hänellä on kaikki voima, kaikki väkevyys ja kaikki valta, että Hän tietää kaiken ja että kaikki on Hänen kasvojensa edessä?”
Opin ja liittojen luvussa 20, missä profeetta Joseph Smithiä käskettiin perustamaan kirkko uudelleen [tällä taloudenhoitokaudella], on ilmoitettu yhteenveto muutamista pelastuksen perusopeista. Jumaluudesta ilmoituksessa sanotaan: ”Taivaassa on Jumala, joka on ääretön ja iankaikkinen, ikuisuudesta ikuisuuteen sama muuttumaton Jumala, taivaan ja maan ja kaiken niissä olevan Luoja” (OL 20:17). – –
Jumala on Isämme; Hän on olento, jonka kuvaksi ihminen on luotu. Hänellä on liha- ja luuruumis, joka on yhtä aineellinen kuin ihmisenkin (ks. OL 130:22), ja Hän on kaikkien ihmisten henkien kirjaimellinen ja persoonallinen Isä. Hän on kaikkivoipa ja kaikkitietävä; hänellä on kaikki voima ja kaikki viisaus; ja Hänen hyveisiinsä kuuluu kaikki tieto, kaikki usko ja voima, kaikki oikeudenmukaisuus, kaikki tuomiovalta, kaikki laupeus, kaikki totuus ja kaikkien jumalallisten ominaisuuksien täyteys. – – Jos haluamme sen täydellisen uskon, jolla voimme voittaa omaksemme ikuisen elämän, meidän tulee uskoa, että Jumalalla on kaikkien näiden luonteenpiirteiden ja ominaisuuksien täyteys. Minä sanon myös, että Hän on ääretön ja iankaikkinen olento, ja muuttumattomana olentona Hänellä on nämä täydelliset voimat ja ominaisuudet iankaikkisesta iankaikkiseen.6
Me tiedämme, että taivaallinen Isämme on kirkastettu, korotettu olento, jolla on kaikki voima, kaikki väkevyys ja kaikki valta, ja että Hän tietää kaiken. Todistamme, että Hän on ainosyntyisen Poikansa välityksellä luonut tämän maan ja lukemattomat maailmat.7
3
Jumala on persoonallinen olento ja meidän henkemme Isä.
Me olemme Jumalan, taivaallisen Isämme, henkilapsia. – – Me olemme Hänen perheensä jäseniä. – – Me asuimme Hänen luonaan pitkiä aikakausia kuolevaisuutta edeltävässä elämässämme. – – Hän sääti edistymisen ja pelastuksen suunnitelman, jonka ansiosta me voisimme, jos olisimme uskollisia ja totisia kaikessa, kehittyä ja edistyä, kunnes meistä tulee Hänen kaltaisiaan.8
Meille opetetaan pyhissä kirjoituksissa, että Jumala on kirjaimellisesti, eikä kuvaannollisessa merkityksessä, meidän todellinen iankaikkinen Isämme. Lunastajamme sanat, jotka Hän lausui Marialle lähellä sitä hautakammiota, josta Hän oli noussut ylös ja saanut voiton kuolemasta, ovat mitä ylevimmät ja suurenmoisen merkitykselliset: ”Älä koske minuun. Minä en vielä ole noussut Isän luo. Mene sinä viemään sanaa veljilleni ja sano heille, että minä nousen oman Isäni ja teidän Isänne luo, oman Jumalani ja teidän Jumalanne luo.” [Joh. 20:17.] Näillä sanoilla lausuu totuuden Jumalan isyydestä painokkaasti Hänen ainosyntyinen Poikansa, joka julistaa, että Hän on meidän veljemme ja että meillä on sama iankaikkinen Isä.9
Olen kiitollinen siitä, että tieto Jumalasta ja Hänen laeistaan on palautettu meidän aikanamme ja että me, jotka olemme kirkon jäseniä, tiedämme, että Hän on persoonallinen olento eikä, kuten muutamat lahkolaiset ovat sanoneet, ”lakien [sekava] kasauma, joka leijuu usvan tavoin maailmankaikkeudessa”. Olen kiitollinen siitä, että tiedämme, että Hän on taivaallinen Isämme, henkiemme Isä, ja että Hän on säätänyt lait, joiden mukaisesti voimme edistyä ja kehittyä, kunnes tulemme Hänen kaltaisikseen. Ja olen kiitollinen, että tiedämme, että Hän on ääretön ja iankaikkinen olento, joka tietää kaiken ja jolla on kaikki valta ja jonka kehitykseen ei kuulu lisätiedon ja -vallan hankkiminen tai Hänen jumalallisten ominaisuuksiensa edelleen kehittäminen, vaan Hänen valtakuntiensa laajentaminen ja lisääminen.10
4
Taivaallinen Isä rakastaa meitä ja on kiinnostunut meistä jokaisesta.
Mieleeni tulee eräs ilmaus Kallisarvoisesta helmestä, Mooseksen näystä, joka annettiin silloin kun Mooses temmattiin sangen korkealle vuorelle ja hän näki Jumalan kasvoista kasvoihin ja puhui Jumalan kanssa. Herra näytti Moosekselle kättensä teot, ja Mooses katseli maailmaa ja kaikkia ihmislapsia viimeisimpiin sukupolviin saakka. [Ks. Moos. 1:1–8, 27–29.]
Ja Herra sanoi Moosekselle:
”Katso, on paljon maailmoja, jotka ovat kadonneet minun voimani sanasta. Ja monia on nyt olemassa, ja lukemattomat ne ovat ihmiselle; mutta kaikki on luettu minulle, sillä ne ovat minun ja minä tunnen ne.
Ja tapahtui, että Mooses puhui Herralle sanoen: Ole armollinen palvelijallesi, oi Jumala, ja kerro minulle tästä maasta ja sen asukkaista sekä taivaista, niin silloin palvelijasi on tyytyväinen.
Ja Herra Jumala puhui Moosekselle sanoen: Taivaat, niitä on monia, eikä niitä voida lukea ihmiselle, mutta minulle ne ovat luetut, sillä ne ovat minun.” [Moos. 1:35–37.]
– – Mieleen tulee ajatus, että maailmojen lukuisasta määrästä ja niiden monien suuresta koosta huolimatta ne ovat keino päämäärän saavuttamiseksi, eivät päämäärä itsessään. Isä luo maailmoja tarkoituksenaan kansoittaa ne – asettamalla niiden päälle poikiaan ja tyttäriään. Meille ilmoitetaan Opin ja liittojen luvussa 76, että Jumalan Pojan avulla ja kautta on luotu ”nykyiset ja menneet maailmat ja että niiden asukkaat ovat Jumalalle syntyneitä poikia ja tyttäriä” [OL 76:24].
Me opimme näistä pyhien kirjoitusten kohdista, jotka olen lukenut, ja muista Herran ilmoituksista, että ihminen on tärkein kaikista Isämme luoduista. Samassa Moosekselle annetussa näyssä Isä sanoi: ”Ja niin kuin yksi maa katoaa ja sen taivaat, niin tulee toinen, eikä minun teoillani ole loppua, eikä sanoillani. Sillä katso, tämä on minun työni ja kirkkauteni – ihmisen kuolemattomuuden ja iankaikkisen elämän toteuttaminen.” [Moos. 1:38–39.]
Sanon, että tästä ja muista pyhien kirjoitusten kohdista me opimme, että Isän suuri työ on toteuttaa lastensa pelastus antamalla jokaiselle se palkinto, jonka kukin ansaitsee tekojensa perusteella. Olen aivan varma siitä, että taivaallinen Isämme on paljon kiinnostuneempi sielusta – yhdestä lapsistaan – kuin maanpäällisen isän on mahdollista olla jostakusta lapsestaan. Hänen rakkautensa meitä kohtaan on suurempaa kuin mitä maanpäällisen vanhemman rakkaus jälkeläistään kohtaan voi olla.11
5
Taivaallinen Isä itkee niiden lastensa vuoksi, jotka eivät ole kuuliaisia.
Meille ilmoitetaan, että kun Herra puhui Henokille ja näytti hänelle maailman kansakunnat ja selitti hänelle sen rangaistuksen luonteen, joka heitä kohtaisi, jos he rikkoisivat Hänen käskynsä, niin Herra itki ja osoitti murheensa kyynelehtimällä heidän tottelemattomuutensa vuoksi. Tämän johdosta Henok ihmetteli ja piti outona sitä, että Herra voi itkeä.
Tässä on tuo kohta:
”Ja tapahtui, että taivaan Jumala katseli loppuja kansasta, ja hän itki; ja Henok todisti siitä ja sanoi: Kuinka taivaat itkevät ja vuodattavat kyyneleitään kuin sade vuorilla?
Ja Henok sanoi Herralle: Kuinka sinä voit itkeä, vaikka olet pyhä ja kaikesta iankaikkisuudesta kaikkeen iankaikkisuuteen?
Ja jos olisi mahdollista, että ihminen voisi lukea maan, niin, miljoonien tämän kaltaisten maailmojen hiukkaset, se ei olisi alkunakaan luomistekojesi määrälle; ja sinun verhosi ovat yhä levitettyinä; ja kuitenkin sinä olet siellä, ja sinun huomasi on siellä; ja sinä olet myös oikeudenmukainen; sinä olet armollinen ja hyvä ikuisesti.” [Moos. 7:28–30.]
Ja Herra vastasi: ”– – Katso näitä veljiäsi; he ovat minun omien kätteni tekoa, ja minä annoin heille heidän ymmärryksensä sinä päivänä, jolloin minä heidät loin; ja Eedenin puutarhassa minä soin ihmiselle hänen tahtonsa vapauden;
ja veljillesi minä olen sanonut ja myös antanut käskyn, että heidän tulee rakastaa toisiansa ja että heidän tulee valita minut, Isänsä; mutta katso, he ovat rakkaudettomia, ja he vihaavat omaa vertansa.” [Moos. 7:32–33.]
Nämä ovat niitä syitä, miksi Herra itki ja miksi taivaat itkivät.
Kerran eräs veli kysyi minulta, voisiko ihminen olla täysin onnellinen selestisessä valtakunnassa, jos yhden hänen lapsistaan ei sallittaisi päästä sinne. Sanoin hänelle, että oletan, että kuka tahansa, joka on niin huono-onninen, että yhdeltä hänen lapsistaan estetään pääsy selestiseen valtakuntaan, tuntisi tietenkin murhetta tuon tilan vuoksi, ja se on juuri se asema, jossa taivaallinen Isämme on. Kaikki Hänen lapsensa eivät ole kelvollisia selestiseen kirkkauteen, ja monet joutuvat kärsimään Hänen vihaansa rikkomustensa tähden, ja tämä saa Isän ja kaikki taivaat tuntemaan murhetta ja itkemään. Herra toimii luonnonlain mukaan. Ihminen täytyy lunastaa lain mukaisesti, ja hänen palkkansa täytyy perustua oikeudenmukaisuuden lakiin. Tämän vuoksi Herra ei anna ihmisille sellaista, mitä he eivät ansaitse, vaan palkitsee kaikki ihmiset heidän tekojensa mukaan.
– – Olen varma, että taivaallinen Isämme pelastaisi, jos se olisi mahdollista, kaikki ihmiset ja antaisi heille selestisen kirkkauden, jopa korotuksen täyteyden. Mutta Hän on antanut ihmiselle tahdonvapauden, ja ihmisen on välttämätöntä noudattaa totuutta sen mukaan, mitä on ilmoitettu, jotta hän saisi vanhurskaiden korotuksen.12
6
Taivaallinen Isä on varannut lunastuskeinon, jotta meidät voidaan tuoda takaisin Hänen eteensä.
Kun Aadam oli Eedenin puutarhassa, hän oli Jumalan, Isämme, edessä. – – Kun hänet karkotettiin Eedenin puutarhasta, tilanne muuttui. Aadam karkotettiin Isän edestä rikkomuksensa vuoksi. Pyhissä kirjoituksissa sanotaan, että hänestä tuli hengellisesti kuollut – toisin sanoen hänet suljettiin pois Jumalan edestä.13
Minä tiedän, että Jeesus Kristus on Jumalan Poika ja että Hän sai Isältään vallan lunastaa ihmiset hengellisestä ja ajallisesta kuolemasta, jotka Aadamin lankeemus toi maailmaan.14
Lunastus saattoi tapahtua vain yhdellä tavalla. Hyvitys voitiin tehdä ja ruumis palauttaa jälleen hengelle vain yhdellä tavalla, nimittäin äärettömän sovituksen avulla, ja sovituksen voi tehdä vain ääretön olento, joku sellainen, joka ei ollut kuoleman alainen ja jolla silti oli valta kuolla ja jolla oli myös valta kuoleman yli. Ja niin taivaallinen Isämme lähetti meille maailmaan Poikansa Jeesuksen Kristuksen, jolla oli elämä itsessään. Ja koska Hänellä [Jeesuksella Kristuksella] oli äiti, jolla oli verta suonissaan, Hänellä oli valta kuolla. Hän pystyi luovuttamaan ruumiinsa kuolemalle ja sitten ottamaan sen jälleen. Saanen lukea Hänen omat sanansa: ”Isä rakastaa minua, koska minä annan henkeni – saadakseni sen jälleen takaisin.
Kukaan ei sitä minulta riistä, itse minä sen annan pois. Minulla on valta antaa se ja valta ottaa se takaisin. Niin on Isäni käskenyt minun tehdä.” (Joh. 10:17–18.)15
Taivaallisen Isämme tarkoituksena ei ollut koskaan jättää ihmisiä hapuilemaan ja tunnustelemaan tietään pimeydessä siksi, ettei heillä olisi minkäänlaista valoa ohjaamassa heitä, ja sitten odottaa, että he sellaisissa olosuhteissa löytäisivät tiensä takaisin Hänen valtakuntaansa ja Hänen pyhyyteensä. Se ei ole Herran tapa. Aina aikojen alusta asti taivaallinen Isämme on osoittanut hyvyyttään lapsilleen ja on ollut valmis antamaan heille ohjausta. Varhaisimmista ajoista asti taivaat ovat olleet avoinna. Herra on lähettänyt luotaan sanansaattajia jumalallisesti valituille palvelijoilleen, miehille, joilla on pappeuden valtuus, jotka ovat saaneet tehtävän opettaa evankeliumin periaatteita, varoittaa ihmisiä ja opettaa heille vanhurskautta, ja nämä miehet ovat saaneet tämän tiedon, tämän innoituksen ja opastuksen näiltä Jumalan edestä tulleilta sanansaattajilta. Tämä on totta omalla taloudenhoitokaudellamme. Ihmisillä ei ole mitään tarvetta sulkea silmiään ja tuntea, ettei ole mitään valoa ja että he voivat luottaa ainoastaan omaan järkeensä, sillä Herra on aina ollut valmis johdattamaan ja opastamaan ja näyttämään tien. Hän on lähettänyt, kuten sanon, sanansaattajia luotaan. Hän on lähettänyt ilmoitusta. Hän on antanut käskyn, että Hänen sanansa on kirjoitettava, että se on julkaistava, jotta kaikki ihmiset voisivat tietää sen.16
Sanon teille ja koko kirkolle ja itse asiassa koko maailmalle, että armollinen ja rakastava Isä on näinä viimeisinä päivinä puhunut jälleen taivaasta palvelijoilleen profeetoille.
Hänen äänensä on kutsunut kaikkia ihmisiä tulemaan Hänen rakkaan Poikansa luo, oppimaan Hänestä, pääsemään osallisiksi Hänen hyvyydestään, ottamaan Hänen ikeensä harteilleen ja tekemään työtä pelastuakseen olemalla kuuliaisia Hänen evankeliuminsa laeille. Hänen äänensä on ollut kirkkauden ja kunnian ääni, rauhan ääni tässä elämässä ja iankaikkisen elämän ääni tulevassa maailmassa.17
Opiskelu- ja opetusehdotuksia
Kysymyksiä
-
Mikä voisi johtaa siihen, että ihminen kykenee rukoilemaan Jumalaa aivan kuin puhuisi ystävälle? (Ks. ”Joseph Fielding Smithin elämänvaiheita”.) Harkitse keinoja, joilla voit vahvistaa suhdettasi taivaalliseen Isääsi.
-
Presidentti Smith ilmaisi kiitollisuutensa Joseph Smithin ensimmäisestä näystä, joka palautti ”todellisen tiedon Jumalasta” (osa 1). Mitä totuuksia tiedät taivaallisesta Isästä ja Jeesuksesta Kristuksesta ensimmäisen näyn ansiosta?
-
Mitkä ovat sinulle merkityksellisimpiä niistä Jumalan ominaisuuksista, jotka presidentti Smith mainitsee osassa 2? Miksi? Kuinka se, että osoitat uskoa taivaalliseen Isään, auttaa sinua tuntemaan Hänen ominaisuuksiaan?
-
Presidentti Smith todisti: ”Me olemme Jumalan, taivaallisen Isämme, henkilapsia. – – Me olemme Hänen perheensä jäseniä.” (Osa 3.) Kuinka tämä totuus on vaikuttanut sinuun?
-
Mitkä ilmaukset osissa 4 ja 5 auttavat sinua tuntemaan, että taivaallinen Isäsi rakastaa sinua? Miksi on tärkeää ymmärtää, että Jumala rakastaa meitä ja on kiinnostunut meistä yksilöinä? Kuinka me voimme auttaa perheenjäseniä ja ystäviä tuntemaan Hänen rakkautensa?
-
Mieti, mitä taivaallinen Isä on tehnyt auttaakseen sinua palaamaan Hänen eteensä (ks. osa 6). Mitä tunteita sinussa herää, kun ajattelet sitä, että taivaallinen Isä lähetti rakkaan Poikansa? Millä tavoin taivaallinen Isä on lähettänyt valoa ohjaamaan sinua?
Aiheeseen liittyviä pyhien kirjoitusten kohtia
Opetusvihje
”Melkoinen osa opetuksesta kirkossa on jokseenkin jäykkää, se on luentoa. Luokassa luennot eivät juurikaan herätä vastakaikua. Teemme näin sakramenttikokouksessa ja konferensseissa, mutta opettaminen voi olla kaksisuuntaista, niin että voi esittää kysymyksiä. Luokassa voi helposti herätellä kysymyksiä.” (Boyd K. Packer, ”Opettamisen ja oppimisen periaatteet”, Liahona, kesäkuu 2007, s. 55.)