Luku 16

Lasten kasvattaminen valossa ja totuudessa

”Mitä kirkon lasten kasvattamiseen tulee, ensisijainen velvollisuus kuuluu kodille.”

Joseph Fielding Smithin elämänvaiheita

Presidentti Joseph Fielding Smith kuvaili isäänsä, presidentti Joseph F. Smithiä, ”henkilöksi, jota kohtaan olen tuntenut enemmän luottamusta kuin ketään toista, jonka olen tuntenut tässä maailmassa”¹. Hän muisteli, että hänen isänsä kokosi perheen usein yhteen ”opettaen lapsilleen evankeliumin periaatteita. He kaikki olivat iloissaan hänen läsnäolostaan ja olivat kiitollisia ihmeellisistä neuvon ja opetuksen sanoista, joita hän lausui – –. He eivät ole koskaan unohtaneet, mitä heille opetettiin, ja nuo vaikutelmat ovat pysyneet heidän mielessään ja pysyvät todennäköisesti ikuisesti.”² Hän sanoi myös: ”Isäni oli lempeäsydämisin mies, mitä olen ikinä tuntenut. – – Rakkaimpia muistojani ovat ne tunnit, jotka olen viettänyt hänen rinnallaan keskustellen evankeliumin periaatteista ja saaden opetusta, jollaista vain hän voi antaa. Tällä tavalla laskettiin perustus omalle tiedolleni totuudesta, niin että minäkin voin sanoa tietäväni, että Lunastajani elää ja että Joseph Smith on, oli ja on aina oleva elävän Jumalan profeetta.”³

Joseph Fielding Smith puhui rakastavasti myös äidistään Julina L. Smithistä ja tämän opetuksista. Hän sanoi: ”Minua valmennettiin äitini polvella rakastamaan profeetta Joseph Smithiä ja rakastamaan Lunastajaani. – – Olen kiitollinen valmennuksesta, jonka sain, ja yritin noudattaa neuvoja, jotka isäni minulle antoi. Mutta en saa laskea kaikkea hänen ansiokseen. Uskon, että melkoinen osa ansiosta, erittäin suuri osa siitä, pitäisi kuulua äidilleni, jonka polvella usein istuin pienenä kuuntelemassa hänen kertomuksiaan pioneereista. – – Hänellä oli tapana opettaa minua ja laskea käsiini, kun olin riittävän vanha lukemaan, kirjoituksia, joita saatoin ymmärtää. Hän opetti minua rukoilemaan [ja] olemaan tosi ja uskollinen liitoilleni ja velvoitteilleni, hoitamaan velvollisuuteni diakonina ja opettajana – – ja myöhemmin pappina. – – Minulla oli äiti, joka huolehti siitä, että minä tosiaan luin, ja minä rakastin lukemista.”⁴

Kun Joseph Fielding Smithistä tuli isä, hän noudatti vanhempiensa esimerkkiä. Hänen tyttärensä Amelia sanoi:

”Isä oli täydellinen opiskelija ja opettaja, sellainen, joka paitsi opetti meitä käyttäen suurta tietovarastoaan myös rohkaisi meitä oppimaan itseksemme. – –

Lastensa kohdalla hän noudatti neuvoa, joka on kohdassa OL 93:40: ’Mutta minä olen käskenyt teidän kasvattaa lapsenne valossa ja totuudessa.’

Hän opetti meitä aamiaispöydässä, kun hän kertoi meille kertomuksia pyhistä kirjoituksista, ja hänellä oli kyky saada jokainen niistä kuulostamaan uudelta ja jännittävältä, vaikka olimme kuulleet sen monta kertaa aiemmin. Jännitys, jota tunsin miettiessäni, löytäisivätkö faraon sotilaat kultamaljan Benjaminin viljasäkistä, on todellista vielä nykyäänkin. Me opimme, kuinka Joseph Smith löysi kultalevyt ja kuinka Isä ja Poika kävivät hänen luonaan. Jos isällä oli aikaa kävellä kanssamme kouluun, kertomukset jatkuivat. Me kävelimme [Suolajärven] temppelin ohi matkalla kouluun, ja hän kertoi meille enkeli Moronista. Me opimme, että temppeli oli hyvin erityinen paikka, että piti olla hyvä päästäkseen sinne ja että kun siellä meni naimisiin, se oli ainiaaksi. Hän opetti meitä niiden asioiden avulla, joita hän rukoili perherukouksissamme, kun polvistuimme tuoliemme viereen ennen aamiaista ja jälleen päivällisaikaan. – –

Nykyään hänen opetuksensa kohottavat ja tukevat paitsi hänen jälkeläisiään myös lukemattomia määriä uskollisia kirkon jäseniä. Mikä suuri etuoikeus ja siunaus onkaan ollut olla hänen tyttärensä.”⁵

The prophet loved children. President Joseph Fielding Smith with his great-granddaughter Shauna McConkie at Christmas time — Presidentti Joseph Fielding Smith ja hänen tyttärenpoikansa tytär Shanna McConkie

Joseph Fielding Smithin opetuksia

Jotta lapset kestäisivät vastustajan vaikutusta, vanhempien täytyy kasvattaa heidät valossa ja totuudessa.

Perheyhteyden – perheen keskinäisen rakkauden ja huomaavaisuuden – tärkeyttä ei voi liiaksi tähdentää. Hengellinen yksimielisyys perheessä on varma perustus, jolla kirkko ja koko yhteiskunta kukoistavat. Vastustaja tietää tämän hyvin ja pyrkii nyt enemmän kuin koskaan kaikkia viekkaita juonia, vaikutteita ja vallassaan olevia voimia käyttämällä turmelemaan ja tuhoamaan tämän iankaikkisen instituution. Vain perhesuhteissa toteutettu Jeesuksen Kristuksen evankeliumi pystyy tekemään tyhjäksi tämän Paholaisen turmiollisen työn.⁶

On monia suuria ja todellisia vaaroja, joihin on varauduttava, ja ne, jotka huolestuttavat meitä enemmän kuin kaikki muut yhteensä, koskevat lapsiamme. Ainoan todellisen suojan tai riittävän puolustuksen voivat antaa koti ja sen vaikutukset.⁷

Meidän täytyy opettaa lapsemme erottamaan toisistaan hyvä ja paha. Muutoin he eivät monessa suhteessa kykene ymmärtämään, miksi heidän ei sallita tehdä sellaista, mikä on yleistä heidän toveriensa keskuudessa. Ellei heille opeteta kirkon oppeja, he eivät kenties ymmärrä, miksi on mitään pahaa siinä, että he menevät sunnuntaina konserttiin, teatteriin, elokuviin, pallopeliin tai johonkin sellaiseen, kun heidän leikkitoverinsa rajoituksetta ja kehotuksesta nauttivat näistä asioista, jotka Herra on kieltänyt pyhänä päivänään. Vanhemmat ovat vastuussa lastensa asianmukaisesta opettamisesta, [ja] Herra tulee tuomitsemaan vanhemmat, jos heidän lapsensa kasvavat meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen evankeliumin periaatteiden vaikutuksen ulkopuolella.⁸

Herra on antanut meille, aivan jokaiselle, käskyn kasvattaa lapsemme valossa ja totuudessa. Siellä, missä tällainen ilmapiiri vallitsee, ei ole, eikä voi olla, epäsopua, tottelemattomuutta eikä pyhien velvollisuuksien laiminlyöntiä.⁹

Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lastensa opettamisesta.

Isä ei ole koskaan luopunut oikeudestaan lapsiinsa, jotka syntyvät tähän maailmaan. He ovat yhä Hänen lapsiaan. Hän on asettanut heidät kuolevaisten vanhempien huostaan antaen kehotuksen kasvattaa heidät valossa ja totuudessa. Vanhemmilla on lähtökohtaisesti pääasiallinen velvollisuus opettaa lapsiaan valossa ja totuudessa.¹⁰

Mitä kirkon lasten kasvattamiseen tulee, ensisijainen velvollisuus kuuluu kodille. Vanhempien tehtävä on kasvattaa lapsensa valossa ja totuudessa, ja Herra on julistanut, että mikäli he eivät tee niin, he seisovat tuomioistuimen edessä vastaamassa siitä.¹¹

Herra sanoi ilmoituksessa, joka annettiin kirkolle vuonna 1831:

”Ja vielä, sikäli kuin Siionissa tai missään sen järjestetyistä vaarnoista on lasten vanhempia, jotka eivät opeta heitä ymmärtämään oppia parannuksesta, uskosta Kristukseen, elävän Jumalan Poikaan, ja kasteesta ja Pyhän Hengen lahjasta kätten päällepanemisen kautta kahdeksan vuoden iässä, synti on vanhempien päällä.

Sillä tämä on laki Siionin asukkaille eli kaikissa sen järjestetyissä vaarnoissa.” [OL 68:25–26.]

– – Herra vaatii tätä käsistämme.¹²

Vanhemmat tulevat olemaan vastuullisia lastensa teoista, elleivät he ole opettaneet lapsiaan esimerkillään ja sanoin.

Jos vanhemmat ovat tehneet kaiken, mikä on heidän vallassaan, opettaakseen lapsiaan oikein esimerkillään ja sanoin, ja lapset sen jälkeen kulkevat harhaan, vanhempia ei tulla pitämään vastuullisina, ja synti tulee olemaan lasten päällä.¹³

Kirkko auttaa vanhempia heidän pyrkimyksissään opettaa lapsiaan.

Päävastuu tehdä sitä, mikä johtaa pelastukseen, on kullakin ihmisellä. Meidät kaikki on asetettu maan päälle läpikäymään kuolevaisuuden koettelevia kokemuksia. Me olemme täällä, jotta nähdään, pidämmekö me käskyt ja voitammeko maailman, ja meidän täytyy tehdä kaikki voitavamme itsemme hyväksi.

Seuraava vastuu pelastuksestamme on perheellämme. Vanhemmat on asetettu olemaan valona ja oppaana lapsilleen, ja heitä käsketään kasvattamaan lapsensa valossa ja totuudessa opettaen näille evankeliumia ja näyttäen hyvää esimerkkiä. Lasten odotetaan tottelevan vanhempiaan ja kunnioittavan ja arvostavan heitä.

Kirkko ja sen toimintamuodot itse asiassa muodostavat palvelujärjestön yksilön ja perheen auttamiseksi.¹⁴

A woman leading music in Primary. A girl is standing at her side holding a copy of the Book of Mormon. — ”Kirkko ja sen toimintamuodot itse asiassa muodostavat palvelujärjestön yksilön ja perheen auttamiseksi.”

Vetoan teihin, rakkaat veljeni ja sisareni, aviomiehet ja vaimot, isät ja äidit, että käytätte hyväksenne jokaisen tilaisuuden, jonka kirkko tarjoaa, jotta lapsianne valmennetaan eri järjestöissä, jotka Herran ilmoituksella on annettu heitä varten: Alkeisyhdistys, pyhäkoulu, Nuorten valistusjärjestöt [Nuoret Miehet ja Nuoret Naiset], sekä vähäisemmän pappeuden koorumit piispakuntiemme alaisuudessa. – –

Meillä on kautta kirkon, siellä missä meille on mahdollista järjestää tämä mahdollisuus, seminaareja ja instituutteja. – – Veljet ja sisaret, lähettäkää lapsenne näihin seminaareihin. Ne, jotka opiskelevat korkeakoulussa, ovat kyllin vanhoja, jos he ovat saaneet asianmukaista koulutusta nuoruudessaan, osallistumaan kirkon instituutteihin.¹⁵

Vanhempien tulee tehdä kaikki voitavansa auttaakseen lapsiaan ymmärtämään Jeesuksen Kristuksen evankeliumia ja elämään sen mukaan.

Yksilöllinen, henkilökohtainen todistus on ja tulee aina olemaan Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon voima. Todistusta vaalitaan parhaiten perhepiirissä. – – Todistuksen saamisen ja säilyttämisen tulee olla perheprojekti. Älkää laiminlyökö mitään, mikä auttaa vahvistamaan kenen tahansa perheenne jäsenen todistusta.¹⁶

Meidän täytyy suojata [lapsemme] maailman synneiltä ja pahuudelta niin hyvin kuin voimme, jotta heitä ei johdateta pois totuuden ja vanhurskauden teiltä.¹⁷

Auttakaa lapsianne kaikin mahdollisin tavoin varttumaan niin, että heillä on tietämys Jeesuksen Kristuksen evankeliumista. Opettakaa heitä rukoilemaan. Opettakaa heitä noudattamaan viisauden sanaa ja vaeltamaan uskollisesti ja nöyrästi Herran edessä, jotta kun he varttuvat miehiksi ja naisiksi, he voivat kiittää teitä siitä, mitä olette tehneet heidän hyväkseen, ja muistella elämäänsä kiitollisin sydämin ja rakastaen vanhempiaan sen tavan vuoksi, jolla nuo vanhemmat huolehtivat heistä ja valmensivat heitä Jeesuksen Kristuksen evankeliumissa.¹⁸

Näyttäkää vanhurskasta esimerkkiä

Me pyydämme vanhempia näyttämään vanhurskasta esimerkkiä omassa elämässään sekä kokoamaan lapsensa ympärilleen ja opettamaan heille evankeliumia perheilloissaan ja muulloinkin.¹⁹

Vanhempien täytyy pyrkiä olemaan tai ainakin yrittää parhaansa mukaan olla sitä, mitä he haluavat lastensa olevan. Teidän on mahdotonta olla esimerkki siitä, mitä ette ole.²⁰

Teidän tulee opettaa sekä esimerkillänne että sanoin. Teidän tulee polvistua lastenne kanssa rukoukseen. Teidän tulee opettaa heille kaikessa nöyryydessä Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen tehtävää. Teidän on näytettävä heille tie, ja isä, joka näyttää pojalleen tien, ei sano hänelle: ”Poika, mene pyhäkouluun tai mene toimintailtaan tai mene pappeuskokoukseen”, vaan hän sanoo: ”Tule mukaan. Mennään yhdessä.” Hän opettaa esimerkillään.²¹

Alkakaa opettaa lapsianne, kun he ovat nuoria

Kukaan ei voi aloittaa liian aikaisin Herran palvelemista. – – Nuoret noudattavat vanhempiensa opetusta. Lapsi, jota opetetaan vanhurskaudessa syntymästä asti, noudattaa mitä todennäköisimmin aina vanhurskautta. Hyviä tapoja luodaan helposti ja niitä noudatetaan helposti.²²

Kodissa tulisi olla rukousta ja uskoa ja rakkautta ja kuuliaisuutta Jumalalle. Vanhempien velvollisuus on opettaa lapsilleen nämä Jeesuksen Kristuksen evankeliumin pelastavat periaatteet, niin että he tietävät, miksi heidät pitää kastaa, ja jotta heidän sydämeensä painuisi halu pitää Jumalan käskyt jatkuvasti kasteen jälkeen, niin että he voivat palata Hänen luoksensa. Haluatteko te, hyvät veljeni ja sisareni, perheenne, lapsenne? Haluatteko tulla sinetöidyiksi isiinne ja äiteihinne, jotka ovat eläneet ennen teitä? Haluatteko saada tämän perheyksikön täydelliseksi, kun astutte Jumalan selestiseen valtakuntaan, jos se teille sallitaan? Jos haluatte, niin teidän täytyy aloittaa opettaminen kehdon ääreltä.²³

Opettakaa lapsia rukoilemaan

Mitä on koti ilman rukouksen henkeä? Se ei ole myöhempien aikojen pyhien koti. Meidän tulee rukoilla. Meidän ei pitäisi antaa yhdenkään aamun mennä ohi kiittämättä Herraa polvillamme perhepiirissä, kiittämättä Häntä Hänen siunauksistaan ja pyytämättä Hänen johdatustaan. Meidän ei pitäisi antaa illan päättyä, ei pitäisi mennä nukkumaan, ennen kuin olemme koonneet tuon perheen jäsenet jälleen yhteen ja kiittäneet Herraa Hänen varjeluksestaan ja pyytäneet Hänen johdatustaan jokaisena elämämme päivänä.²⁴

Toivon, että opetatte lapsianne kodissanne rukoilemaan. Toivon, että pidätte perherukoukset aamulla ja illalla, että lapsianne opetetaan esimerkillä ja sanoin noudattamaan käskyjä, jotka ovat niin kallisarvoisia ja hyvin pyhiä ja jotka merkitsevät niin paljon pelastuksellemme Jumalan valtakunnassa.²⁵

Tutustuttakaa lapset pyhiin kirjoituksiin

Missään osassa maailmaa ei pitäisi olla kotia, josta ei löydy Raamattua. Ei pitäisi olla kotia, josta ei löydy Mormonin kirjaa. Puhun myöhempien aikojen pyhien kodeista. Ei pitäisi olla kotia, jossa ei ole Oppia ja liittoja ja Kallisarvoista helmeä. Älkää pitäkö niitä hyllyillä tai kaapissa vaan avattuina paikassa, jossa ne ovat helposti saatavilla, jotta perheenjäsenet voisivat saada ne käsiinsä ja istuutua lukemaan ja tutkimaan itsekseen evankeliumin periaatteita.²⁶

Pitäkää perheilta

Lapset, jotka varttuvat kodissa, jossa he ovat osallistuneet perheiltoihin ja jossa vallitsee rakkaus ja yksimielisyys, rakentavat kestävän perustuksen kunnon kansalaisuudelle ja aktiiviselle osallistumiselle kirkon toimintaan. Vanhemmat eivät voi jättää lapsilleen parempaa perintöä kuin onnellisen, yhtenäisen ja rakastavan kodin muiston ja siunaukset.

Hyvin suunnitellut perheillat voivat olla pitkäaikaisen ilon lähteenä, ja niiden vaikutus voi kestää kauan. Nämä illat ovat aikaa, jolloin toimitaan yhdessä, tehdään järjestelyjä, osoitetaan rakkautta, todistetaan, opitaan evankeliumin periaatteita, huvitellaan koko perheen voimalla ja tehdään muita perheen ykseyttä ja yhteenkuuluvuutta edistäviä asioita.

Isät ja äidit, jotka pitävät uskollisesti perheillat ja jotka rakentavat perheyhteyttä kaikin mahdollisin keinoin, täyttävät kunniakkaasti kaikista tehtävistä suurinta – vanhempana olemisen tehtävää.²⁷

Isät eivät voi hoitaa suurempaa johtotehtävää Jumalan valtakunnassa kuin johtaa perhettään pitämään perheillat. Kun sellaiset kokemukset ovat osa perhe-elämää, siellä kasvaa ykseyttä ja perhekunnioitusta, joka vie jokaista henkilöä kohti suurempaa vanhurskautta ja onnea.²⁸

Vanhemmat, jotka ylenkatsovat tämän [perheilta]ohjelman tarjoamaa suurta apua, asettavat lastensa tulevaisuuden uhanalaiseksi.²⁹

Opettakaa hyveellisyyttä, puhtautta ja siveellisyyttä

Teidän tulee opettaa lapsillenne hyveellisyyttä ja puhtautta, ja heitä tulee opettaa heidän varhaislapsuudestaan asti. Ja heidät tulee tehdä tietoisiksi niistä ansoista ja vaaroista, jotka ovat niin vallitsevia kautta maailman.³⁰

Meillä on suuri huoli kaikkien nuortemme hengellisestä ja moraalisesta hyvinvoinnista kaikkialla. Siveellisyys, puhtaus, hyveellisyys, synnittömyys – nämä ovat ja näiden tulee olla elämäntapamme perusta, mikäli haluamme toteuttaa elämämme koko tarkoituksen.

Me kehotamme hartaasti isiä ja äitejä opettamaan henkilökohtaista puhtautta opetuksin ja esimerkein sekä keskustelemaan lastensa kanssa kaikista tällaisista asioista. – –

Me luotamme kirkon nuoreen ja nousevaan sukupolveen ja pyydämme heitä olemaan seuraamatta maailman muoteja ja tapoja, olemaan osallistumatta kapinan henkeen, olemaan hylkäämättä totuuden ja hyveellisyyden teitä. Me uskomme heidän perushyvyyteensä ja odotamme, että heistä tulee vanhurskauden pilareita, jotka vievät eteenpäin kirkon työtä lisääntyvän uskon ja tehokkuuden turvin.³¹

Valmistakaa lapsia todistamaan totuudesta ja palvelemaan lähetystyössä

Nuoremme ovat Isämme lapsista siunatuimpia ja suurimmassa suosiossa. He ovat taivaan aatelia, oivallinen ja valittu sukupolvi, jolla on jumalallinen päämäärä. Heidän henkensä on säästetty tulemaan esiin tänä aikana, kun evankeliumi on maan päällä ja kun Herra tarvitsee urhoollisia palvelijoita toteuttamaan suurta myöhempien aikojen työtään.³²

Meidän on valmistettava [lapsia] toimimaan elävänä todistuksena totuudesta ja tämän myöhempien aikojen suuren työn jumalallisuudesta ja etenkin poikiemme kohdalla huolehdittava siitä, että he ovat kelvollisia ja kykeneviä lähtemään lähetyskentille saarnaamaan evankeliumia Isämme muille lapsille.³³

Auttakaa lapsia valmistautumaan oman iankaikkisen perheen saamiseen

Valmennatteko [lapsianne] niin, että kun he solmivat avioliiton, he haluavat mennä Herran huoneeseen? Opetatteko heitä niin, että he haluavat saada sen suuren endaumentin, jonka Herra on varannut heitä varten? Oletteko juurruttaneet heidän mieleensä sen tosiasian, että heidät voidaan sinetöidä aviomiehiksi ja vaimoiksi ja että heille voidaan suoda jokainen lahja ja jokainen siunaus, joka kuuluu selestiseen valtakuntaan?³⁴

Meidän täytyy – – opastaa ja johtaa [lapsia] niin, että he valitsevat oikeanlaisen kumppanin ja solmivat avioliiton Herran huoneessa, ja siten heistä tulee kaikkien niiden suurten siunausten perijöitä, joista olemme puhuneet.³⁵

Pyrkikäämme nöyrästi pitämään perheemme ehjänä, pitämään sen jäsenet Herran Hengen vaikutuksen alaisina ja valmennettuina, mitä tulee evankeliumin periaatteisiin, niin että he voivat varttua vanhurskaudessa ja totuudessa. – – [Lapset] on annettu meille, että valmentaisimme heitä elämän, iankaikkisen elämän, teillä, jotta he voisivat tulla takaisin Jumalan, Isänsä, eteen.³⁶

Opiskelu- ja opetusehdotuksia

Kysymyksiä

Pane kohdasta ”Joseph Fielding Smithin elämänvaiheita” merkille esimerkkejä siitä, kuinka vanhemmat osoittavat rakastavansa lapsiaan. Mieti tapoja, joilla voit noudattaa näitä esimerkkejä perhevelvollisuuksistasi riippumatta. Kuinka vanhemmat voivat järjestää aikansa niin, että he kykenevät olemaan enemmän lastensa kanssa?
Presidentti Smith mainitsi hengellisiä vaaroja, joita oli hänen elinaikanaan (ks. osa 1). Mitä muita vaaroja on nykyään? Kuinka vanhemmat ja isovanhemmat voivat auttaa lapsia kestämään näitä vaikutuksia?
Pohdi luottamusta, jota taivaallinen Isä osoittaa vanhempia kohtaan, kun Hän sallii heidän huolehtia Hänen lapsistaan (ks. osa 2). Mitä ohjausta ja apua Hän tarjoaa?
Millä tavoin kirkko on ”[palvelujärjestö] yksilön ja perheen auttamiseksi”? (Ks. osa 3.) Kuinka kirkon järjestöt ovat auttaneet sinua ja perhettäsi? Mitä me voimme tehdä auttaaksemme lapsia ja nuoria osallistumaan täysin kirkon toimintaan?
Osassa 4 luetellaan monia tapoja, joilla voi auttaa lapsia ja nuoria elämään evankeliumin mukaan. Kun käyt läpi näitä neuvoja, pohdi seuraavia kysymyksiä: Missä asioissa sinä ja perheesi toimitte hyvin? Missä asioissa voisitte toimia paremmin? Mitä voit tehdä auttaaksesi kirkon nuoria vahvistamaan todistustaan?

Aiheeseen liittyviä pyhien kirjoitusten kohtia

5. Moos. 6:1–7; Ps. 132:12; Moosia 1:4; 4:14–15; OL 68:25–28; 93:36–40; ks. myös ”Perhe – julistus maailmalle”

Opetusvihje

”Varo lopettamasta hyviä keskusteluja liian pian yrittäessäsi käydä läpi kaiken valmistamasi aineiston. Vaikka onkin tärkeätä käydä aineisto läpi, on tärkeämpää auttaa oppijoita tuntemaan Hengen vaikutus, ratkaista heidän kysymyksensä, lisätä heidän ymmärrystään evankeliumista ja syventää heidän päätöstään pitää käskyt.” On kuitenkin myös ”tärkeätä päättää keskustelu oikealla hetkellä. Kohottavan keskustelun henki häviää lähes kokonaan, jos keskustelu kestää liian kauan. – – Hallitse ajankäyttö. Ole selvillä siitä, milloin oppitunnin pitäisi päättyä. Jätä itsellesi tarpeeksi aikaa tehdä yhteenveto siitä, mitä on sanottu, ja lausua todistuksesi.” (Opettaminen, kutsumuksista suurin, 2000, s. 64, 65.)