2022
Ngaahi Tefitoʻi Moʻoni ʻe 3 Naʻá ne Tokoniʻi Au ke u Foki kia Kalaisí
ʻOkatopa 2022


Fakakomipiuta Pē: Kakai Lalahi Kei Talavoú

Ngaahi Tefitoʻi Moʻoni ʻe 3 Naʻá ne Tokoniʻi Au ke u Foki kia Kalaisí

Ko e ngāue tokoní, ʻofa faka-Kalaisí, mo e faʻa kātakí ko e ongo kī ia ki he loto mo e laumālie ʻo ha kakai tokolahi ʻoku pehē he ʻikai ke tau lava ʻo tokoniʻí.

ʻĪmisi
ko ha tamai ʻokú ne hili hono nimá ʻi he uma hono fohá ʻi heʻena vakai atu ki he mamaʻó

ʻI hoku taʻu 15, ne hoko ʻeku feohi he lotú ko ha meʻa ke u loto mamahi ai. Naʻe ʻikai ke u toe fie foki ki ai hili e ʻaho ko iá. Naʻe hōloa ʻeku tuí mo e ʻamanaki leleí ʻi he mole māmālie atu ʻeku tokanga ki hoku tuʻunga fakalangí. Naʻá ku ongoʻi veiveiua lahi pea naʻe ʻikai ke u lava ʻo maʻu ha tali.

Ko ia, ne u feinga ke maʻu ha tali mei tuʻa mei he ongoongoleleí. Naʻá ku toe hē mamaʻo ange ʻo fakatupu hohaʻa ia ki he niʻihi tokolahi ne ʻofa ʻiate aú. Naʻe feinga ʻeku ongomātuʻá ke na tokoni ʻi he tapa kotoa pē. Naʻe fakakau au ʻe ha ngaahi kaungāmeʻa tokolahi ʻi he ngaahi ʻekitivitií. Ka naʻe teʻeki ke ʻi ai “ha fuʻu liliu lahi ʻi [hoku] lotó” (ʻAlamā 5:12). Ka ʻi he fakalau atu e taimí, pea vahevahe mai ʻe he kakaí ʻa e ʻofa faka-Kalaisí mo ʻomi ha ngaahi sīpinga lelei kiate aú, ne u ʻiloʻi leva e taumuʻa e palani ʻa e ʻOtuá kiate aú.

Kapau ʻoku ʻi ai ha taha ʻokú ke ʻofa ai ʻoku faingataʻaʻia heʻenau tuí, mahalo te ke fifili pe te ke tokoniʻi fēfē kinautolu. ʻI he meʻa ne hoko kiate aú, naʻe hoko e kakai ne ʻofa ʻiate aú ko e kau sevāniti ia ʻa e ʻEikí. Ne hanga heʻenau ʻofá mo e līʻoá ʻo fakafoki mai au ki he ongoongoleleí.

Te ke lava ʻo fai e meʻa tatau ki ha taha ʻokú ke ʻofa ai.

Ko ha ngaahi tefitoʻi moʻoni ʻeni ʻe tolu naʻe fakahoko mai kiate au ʻe he kakai ne ʻofa ʻiate aú ʻo tokoniʻi ai au ke u sio ki he ʻofa ʻa e Tamai Hēvaní ʻiate aú:

1. Ngāue Tokoní

“He ʻoku ou manatuʻi e folofola ʻa e ʻOtuá ʻa ia ʻoku pehē te mou ʻilo ʻa kinautolu ʻi heʻenau ngaahi ngāué; he kapau ʻoku lelei ʻenau ngaahi ngāué, ʻoku nau lelei mo kinautolu foki” (Molonai 7:5).

Naʻe toutou fakaafeʻi au ʻe heʻeku pīsopé, ko ha kaungāmeʻa mo ha faʻifaʻitakiʻanga lelei kiate au, ke u ngāue fakaetauhi mo ia neongo naʻe ʻikai ke u toe ʻalu ki he lotú. Ko ha tokotaha matuʻaki mahuʻinga ia kiate au pea naʻe ʻikai ke u lava ʻo fakafisingaʻi ʻene ngaahi fakaafé. Naʻe lahi ha ngaahi meʻa fakaʻofoʻofa ne ma aʻusia ʻi heʻema tokoniʻi ʻa kinautolu naʻá ma ʻaʻahi ki aí, pea naʻá ne loto maʻu pē ke ne vahevahe mo kinautolu ʻa e ngaahi fakakaukau ʻo e ongoongoleleí koeʻuhí ke ʻoua naʻá ku ongoʻi taʻe fiemālie.

Naʻá ne tokoniʻi au mo toe fakaafeʻi au ke u tokoniʻi e niʻihi kehé, ʻo hoko ai ha fuʻu meʻa makehe ʻou foki mai ai kia Kalaisí.

2. ʻOfa Faka-Kalaisí

“Pea ʻoku kātaki fuoloa ʻa e manavaʻofá, pea ʻoku ʻofa ia, pea ʻoku ʻikai meheka, pea ʻoku ʻikai fakafuofuolahi, ʻoku ʻikai kumi ʻene meʻa ʻaʻana, ʻoku ʻikai ʻitangofua, ʻoku ʻikai fakakaukau kovi … Ko e [manavaʻofá] ʻokú ne kātaki ʻi he meʻa kotoa pē, ʻoku tui ki he meʻa kotoa pē, ʻoku ʻamanaki ki he meʻa kotoa pē, ʻoku kātekina ʻa e meʻa kotoa pē” (Molonai 7:45).

ʻOku hoko ʻeku tamaí ko ha faʻifaʻitakiʻanga maʻongoʻonga ia kiate au ʻo e manavaʻofá. Kuó Ne fakahā mai maʻu pē ʻa e ʻofa faka-Kalaisí, ʻo tatau ai pē pe ko e hā ʻeku tuí pe ngaahi filí. Ne u talanoa ki heʻeku tamaí ʻi ha taimi faingataʻa moʻoni ki heʻeku moʻuí, ʻo ne fakahoko mai kiate au e “ʻofa haohaoa ʻa Kalaisí” (Molonai 7:47). Naʻá ne fakafanongo ki he ngaahi meʻa naʻá ku hohaʻa ki aí ʻo ʻikai ha fakamaau peá ne ʻomi ha faleʻi faingofua mo mahuʻinga.

Ko e taha ʻo e ngaahi meʻa mālohi taha te ke lava ʻo fai maʻanautolu ʻokú ke ʻofa aí, ko hono fakahaaʻi kiate kinautolu ha ʻofa faka-Kalaisi, tatau ai pē pe ko e hā ʻenau ngaahi filí.

3. Faʻa Kātakí

“Kae tuku ʻa e kātakí ke ngāue kihe haohaoá, koeʻuhi ke mou haohaoa mo māʻopoʻopo, ʻo taʻe masiva ʻi ha meʻa” (Sēmisi 1:4).

Naʻá ku foki ki he Siasí hili ia ha taʻu ʻe hongofulu ʻo e ʻikai ke u toe maʻulotu, pea naʻe maʻu moʻoni heʻeku faʻeé ʻa e faʻa kātaki faka-Kalaisí. Naʻe ʻikai ke ne teitei fakamālohiʻi au pe loto-mamahi ʻiate au. Naʻá ne ʻofa ʻiate au, ʻo manatuʻi hoku mahuʻingá, mo ʻiloʻi naʻe tākiekina au ʻe he Laumālié mo e Tamai Hēvaní.

He ʻikai ke tau lava ʻo fakavaveʻi e ngāue ʻa e ʻEikí pe fakamālohiʻi e tauʻatāina ʻa ha taha kehe ki heʻene filí. Neongo ia, te tau lava ʻo ofi ki he Laumālié ke ʻiloʻi e taimi ke fakaafeʻi pe tokoniʻi ai ʻa kinautolu ʻoku tau ʻofa aí.

ʻI he taimi naʻe loto ai e niʻihi kehé ke ngāue tokoni, ʻofa, mo kātakiʻi aú, naʻe tāpuekina ʻaki au ha ngaahi faingamālie mo ha ngaahi vā fetuʻutaki naʻe ʻikai ke mei malava kapau ne ʻikai ʻenau tokoní. Ko e maama ia ʻa e Fakamoʻuí, tautautefito ki he taimi ʻoku fakafōtunga ai ʻi heʻetau tōʻongá, ʻokú ne tataki ʻa e niʻihi kehé ki he fiefia ʻo ʻEne ongoongoleleí. Ko ʻeku fakamoʻoni loto fakatōkilaló ʻoku ʻofa ʻa e ʻOtuá ʻiate kitautolu kotoa ʻo tatau ai pē pe ko e hā hotau tuʻunga ʻi he moʻuí pe ko e meʻa kuo tau faí, ka te Ne lava ʻo tāpuakiʻi lahi ange kitautolu ʻi he taimi ʻoku tau haʻu ai kiate Iá. ʻOku ou houngaʻia ʻaupito ʻi he ongoongoleleí, pea ʻoku ou fakamoʻoni naʻe fakafou moʻoni ʻi he ngaahi sīpinga faka-Kalaisi ʻa kinautolu ne mau feohí ʻeku lava ʻo foki maí.

Paaki