Tiepene Lap
Pwurehng Koapwoaroapwoarki
Kapokon Lap en Oakotohpe 2021


Pwurehng Koapwoaroapwoarki

Koapwoaroapwoarki Koht oh mehteikan kin kahrehdo kapai kan en nanleng.

Ehu pak, Ni ansou me I pwulopwul, I medewehda I en tangasang nimweio. Ni ei wia kisin-pwutak, I kin pehm me sohte me poakpoake ie.

Ahi nohno me kin tehk wasa ahpw rong ie oh padahkihong ie ni mehlel. I mihmi nan imwei ni popohl.

Mie pak kumwail pehm kumwail tangatangasang imwamwailo? Pak tohto, tangatangasang ni ihmw wehwehki me atail—koapwoaroapwoarki pein kitail, mehteikan, oh Koht e luwetala de ohla. Ni ansou me songosong kin lellohng atail koapwoaroapwoar, kitail kin medewe ia mwomwen atail kak pwurehng koapwoaroapwoarki.

Ahi padahk en rahnwet iei, Koht wie ketket kohdo pwe en tuhwong kitail, mehnda ma kitail kohkohdo imwatail de kohkohla imwatail.1 Sang Reh kitail pahn kak diar pwoson oh eimah, eripit oh marain en kak kasawih mwahu pwehn kak wehwehki, pwe kitail en kak pwurehng ahneki likilik koapwoaroapwoar. Pil duwehte, E ketin peki rehtail kitail en kolada maraino pohn emen emen kitail ong mehteikan, en kalapw mahk oh dehr kadeik pein kitail oh mehteikan, pwe Sapwellime Mwomwohdiso en kak wia wasa me kitail pahn pehm kitail mih nan ihmw popohl, mehndahte ma kitail ahpwtehn iangala de pwurpwurodo.

Koapwoaroapwoar iei mwekid en pwoson. Koht kin ketkihong kitail pwoson. Ahpw, Koapwoaroapwoar en aramas kak luwetala de ohla ni ahnsou me:

  • Kempoakepah men, de iengomw nan pesnes, de aramas me kitail kin likih koapwoaroapwoarki sohte mehleliong kitail, kamedekeikitailla, de kin doadoahngkin kitail.2

  • Pwopwoud ehu sohte mehlelpene.

  • De me kitail sohte kasik, aramas me kitail poakohng lellohng mehla, ohla, de soumwahu.

  • Kitail sohpai kalelapak ehu me doke rongamwahu me kitail sohte kasik, ele mehkot me pid poadoapoad en Mwomwohdiso de koasoandi en Mwomwohdiso, oh aramas ndahki me atail mwomwohdiso ekihla de sohte kosoiahda mehlelo.

De ekei irair kan me sohte nohn pisetik ahpw pil kesempwal duwehte.

Ele mwein kitail pehm me Mwomwohdiso sohte wia wasa me kitail konehng iang, de kitail pehm kitail sohte warohng, de kitail pehm mehteikan kin kadeik kitail.

De, mehndahte atail wia soahng koaros me kasikpe, ahpw dahme kitail inangih saikinte pweida. Mehndahte atail pein kehnehr Ngehn Sarawi, kitail kakete saik kehn me kitail ese me Koht ketin ieias de rongamwahuo mehlel.

Tohto aramas rahnwet pehm me mie anahnepen kopwungupwunglahn koapwoaroapwoar en nan pwungen aramas oh nan kousoan en mweiwet.3

Ni atail wie medemedewe duwen koapwoaroapwoar, kitail ese me Koht iei Koht en mehlel oh “e sohte kak likamw.”4 Kitail ese me mehlel iei marainiki soahng kan me wiawi, wiawiher, oh pahn kohdo.5 Kitail ese me kaudiahl oh kamarain me kin wiwiawi e pwungehng padahk mehlel me sohte kin wekidek ong irair akan me kin wekiwekidek.

Kitail ese me inou kan me kin ohla kin kamedekehla mohngiong kan. “I kin wiahda mwekid sapwung kan,” e kosoia. “Kumwail kak menlau mahkehng ie?” Ohl oh lih pwopwoud men kak pwurehng kol peh, ni ar medemedewe ma re kak pwurehng ahneki koapwoaroapwoar. Nan ehu irair tohrohr, aramas sensel men medewehla, “Ma I kapwaiadahte Mahsen en Eripit, I sohte pahn mihmi wasaht rahnwet.”

Kitail ese me peren nan sapwellimen Kauno ahl en inouo, oh malipilip en papah nan Sapwellime Mwomwohdiso e wia luhk ong kitail pwe kitail en kak kehn Sapwellimen Koht likilik Koapwoaroapwoar oh limpoak ong kitail oh mehteikan. Tohn Mwomwohdiso, iangahki me kirupw kan, kin kalapw papah nan Mwomwohdiso oh nan atail kousoan kan.

Sang ni kamarain, pisoprik ehu ahpw malipe pwopwoud pwulopwul ehu en papah nan ward nurseri. Ni tapio, ohlo kin mwohd nan keimwo, ekis keila oh kin dohla. Ekisekis, e tepida iang serihko sinsirei. Mwurin mwo ansouo, pwopwoudo kasalehda ara kaping kalahngan. Ni tapio, ira nda, liho men nainiki seri ; ohlo sohte men nainiki. Met, ara papah kahrehda weliakapw oh ehupene nanpwungara. E pil kahrehda peren en nainiki seri nan ara pwopwoud oh nan ihmw.

Nan ehu kahnihmw, nohno pwulopwul men iangahki nah serihkan oh eh pwoud pwuriamweiki oh alehda pwukoahn presiden en Pwihn en Lih kan en nan ward ansou me e malipilipiong. Mwurinte ahnsouo, kisinieng kehlail nan ansou kopou ahpw kauwehla lioal, kahrehda sdohwah kan sohla kanenge oh nan ihmw kan kopou duwehte nan aispoaks kan. Pwehki eh mie neirail lioal oh mehn kakarakar nan ihmwo, peneinei pwulopwul wet sang ni arail kadek irail ritingada imwarail ong ekei peneinei oh ekei me kelkelehpw pwe irail en ruksang kisiniengo.

Koapwoaroapwoar kin miehda ahnsou me kitail kin wia mehkot apwal sang ni pwoson. Papah oh tohnmetei kin kakairada koahiek oh kamwahuiala mohngiong kan. Koapwoaroapwoarki Koht oh mehteikan kin kahrehdo kapai kan en nanleng.

Mwurin ohl loaloapwoat men eh pitsang soumwahu en kanser, sdohsa ehu ahpw loieng. Ni ohl menet eh sohte kaulimki ah kahpwalo, ahpw sang nan ah kapakap e peki, “Dahme I kak esehla sang irair wet?” Nan wasa me e aliale sawasepe, e alehdi pepehm en tehk nurse men me pwunodki eh pwoud oh nah serihkan. Soumwahu men nan eh medek alehdi pasapeng en koapwoaroapwoarki Koht oh sewese mehteikan.

Ni ah wia rie Presiden en stake men kapakapki en kak ese ia mwomwen eh pahn sewese ohl emen me ahneki kahpwal en kilang kilel suwed ni eh awiawih likin eh steik presiden ohpis, steik presiden kapakapki en ese ia mwomwen ah pahn kak sewese. Madamadau marain ehu ahpw kohdo, “Ritingada wenihmwen oh mweidohng riatail en pidelong.” Sang ni pwoson oh koapwoaroapwoar Koht pahn sawas, kaun en prihsduhdo ritingada wenihmwo oh kasamwoh ohlo. Ira koaros kehn wekideklahn limpoak oh koapwoaroapwoar ong Koht oh nan pwungara. Ohlo kakehlailda oh kak tepida koluhla oh weliakapw.

Mehndahte irair en atail mour ongete pein kitail, padahk en rongamwahu oh Ngehn Sarawi kak sewese kitail en ese ma, ia mwomwe, oh ansou dah kitail kak pwurehng koapwoaroapwoarki mehteikan. Ahnsou me koapwoaroapwoar kin ohla de pitihdi, kansensuwedla oh nsensuwedkihla mehkot sohte mehlel udahn kin wiawi; eri e pahn pil konehng aramas men en ahneki marain en kasawihda pwe en kak ese ansou me pwoson oh eimah itar pwe en kak pwurehng koapwoaroapwoarki aramas.

Ahpw Presiden Russell M. Nelson mahsanih me pid duwen Koht oh pein ahmw kaudiahl, “Kumwail sohte anahne peikasalki ma kumwail pahn kak koapwoaroapwoarki.”6 Kitail kak koapwoaroapwoarki Koht ansou koaros. Kauno ketin mwahngih kitail ni mehlel oh poakohng kitail laudsang atail ese pein kitail de atail poakohng pein kitail. Sapwellime limpoak poatoapoat oh kupwurokong unsek en mwowe, ansou wet, oh ansou pahn kohdo wiahda Sapwellime inou sarawi kan oh inou kan duduhwehte oh mehlel.

Koapwoaroapwoarki dahme pwuhk sarawi kan mahsanih “nan erein ahnsou.”7 Sang ni Sapwellimen Koht kapai kan, erein ahnsou, oh pwoson oh peik kohkohlahte, kitail kak diar pasapeng oh popohl.

Kauno ketin koaloalamwahu:

“Mwahiei kak wiwiawi nihpwong, ahpw peren kin kohdo nimenseng.”8

“Kumwail kihong amwail katoutou kan rehn Kauno oh likih sapwellime epwel poatoapoat.”9

“Sohte pahtou en sampah me nanleng sohte kak kamwahuiala.”10

Koapwoaroapwoarki Koht11 oh Sapwellime manaman kapwuriamwei kan. Kitail oh ehupenehn nan pwungatail kak wekidekla. Sang ni Tomw en Krais Kauno, kitail kak kihsang atail liakatohrohr oh duwehla seri en Koht, me mpahi, ohpampap,12 direki pwoson oh ahneki koapwoaroapwoar me konehng. Ahnsou me kitail kin koluhla, ahnsou me kitail kin wehkada oh moanokehla dipatail akan, Kauno ketin mahsanih me e kin moanokehla.13 Kaidehn me e ketin manokehla; ahpw, ni wiepe kapwuriamwei ehu, e mwomwen me E ketin pilada en sohte taman, eri kitail anahne duwehte.

Koapwoaroapwoarki Sapwellimen Koht kamarain en kak kasawihda sang ni eripit. Kitail kak mahkehng mehteikan nan ansou me konehng oh ni wiepe me Kauno ketin mahsanih kitail en wia,14 ni atail pahn “marain duwehte sinek kan, oh mpai duwehte mwuroi kan.”15

Ekei pak ahnsou me mohngiongitail kan kin karakarahk oh peik, ih ahnsou me kitail kin mengei en alehdi koaloalamwahu oh kaweid en Ngehn Sarawi.16 Koaros pepehm en lekidekla oh mahk kin tepida ansou me kitail esehda atail sapwung. Pak tohto pepehm en lekidekla kin poahsoanki dahme wiawiher. Mahk kin kaskasik kasaledek en dahme pahn kohdo. “Pwe Koht sohte ketin poaronedohng nin sampah Sapwellime Iehros pwe en kadeikada sampah; a pwe en komourala.”17

Wahnpoaron Paul kalelapak, “Ihs me kak irehdihsang kitail ni limpoak en Krais?” E sapengki, “Sohte mehla, de mour, … de ileile, de loal … me pahn kak iredihsang kitail limpok en Koht, me mih rehn Krais Sises atail Kaun.”18 Ahpw, mie emen me kak irehdi kitail sang Koht oh Sises Krais—oh aramaso iei kitail, pein kitail. Nin duwen Aiseia ketihtihki, “Pwehki dipamwail kan me kahrehda eh sohte ketin karongei kumwail.”19

Sang ni limpoak sarawi oh kosonned sarawi, kitail pahn pwukoahki pein atail pilipil kan oh kalokepatail kan. Ahpw tomw limpoak en atail Sounkomouro me “poatoapoat oh soutuk.”20 Ahnsou me kitail onopadahr en pwurodo nimwatail, iei ahnsou me kitail “ekis dohwei sang,”21 Koht ketin onopadahr sang ni sapwellime limpoak lap pwe en kasamwoh kitail, sang ni peren me e ketin kaunopadahr me keieu mwahu ong kitail.22

Presiden J. Reuben Clark mahsanih, “I kamehlele me Samatail Nanleng ketin kupwuriki kamaurala emen emen sapwellime serihkan, … pwe nan sapwellime kopwung oh kalahngan e pahn ketikihong kitail isais keieu ile nin duwen atail wiewia kan, ketikihong kitail koaros me e kak ketkihdo, oh pil ni apali, I kamehlele me e pahn kihong kalokepetail ni me keieu tikitik me e kak kihdo.”23

Pohn lohpwuo, nan sapwellimen atail Sounkomouro pekipek ong Semeo e sohte wia pekpek me sohte kahrepe ni eh mahsanih “Semei, komw ketin mahkohng irail,” ahpw e ketin mahsanih “Semei, komw ketin mahkohng irail; pwe irail sehse dahme irail wiewia.”24 Mie wehwehn atail saledek en pilipil oh saledek en momour pwehki kitail pahn pwukoahki mwohn Koht oh pein kitail ong ihs kitail, ong dahme kitail ese oh wia. Paiete, kitail kak koapwoaroapwoarki sapwellimen Koht kopwung unsek oh kalahngan unsek me pahn kadeik pwungih atail ineng kan oh wiewia kan.

Kitail kaimwsekala wasa kitail tepida ie—sang ni Sapwellimen Koht limpoak ni emen emen kitail atail pahn pwurodo nimwatail reh oh mehteikan.

Kumwail tamataman sapwellimen Sises Krais karasaras en ohl emen me nainiki pwutak riemeno?25 Emen pwutako kohkohlahsang ihmwe oh wiakauwehla eh sohso. Ahnsou me e tamanda ihs ih, pwutak menet rapahki pwe en kak pwurodo ihmwe. Emen pwutako, pehm me e kapwaiada kosonned akan “erein sounpar tohto,”26 e sohte men kasamwohdo rie pwutako ni ihmwo.

Riei ohl oh lih akan, kumwail kak menlau medewe me Sises ketin pekpeki kitail en ritingada mohngiongatail kan, pwe kitail en kak wehwehki, ahneki limpoak, oh karkarahk, oh pwe kitail en kak karasahieng kitail pali riau pwukat koaros?

Duwehte keieu en pwutako de serepein, kitail kakete salongala oh mwuhr rapahki pwe kitail en pwurodo nimwatail. Koht ketin awiawih pwe en kasamwoh kitail.

Oh duwehte pwutak de serepein teio, kitail alehier kaweid mwahu sang rehn Koht kitail en ehupene pereperen ni atail pahn pwurodo kousonla ni imwatailo Reh. E ketin luke kitail en wiahda nan atail wasahn kaudok kan, pwihn kan, klahs kan, oh kemwekid kan en ritida, en wia wasa likilik, koapwoaroapwoar—en wia ihmw ong koaros. Sang ni kadek, wehweh, oh wahu ong koaros, emen emen ni karakarahk rapahki Kauno oh kapakap oh kasamwoh Sapwellime kapai en rongamwahu kopwurupwurdo ong koaros.

Emen emen kitail ahneki atail seiloak en mour, ahpw kitail kak pwurehng kohdo rehn Samatail Koht oh Sapwellime Iehros kempoako sang ni atail koapwoaroapwoarki Koht, mehteikan, oh pein kitail.27 Sises ketin mahsanih, “Dehr masak, ahpw kamehlelehte.”28 Duwehte Soukohp Sosep, ni sohpeikasal e koapwoaroapwoarki epwelpen Samatail Nanleng.29 Maing riei ohl, maing riei lih, maing kempoakepahi, menlau pwurehng rapahki pwoson oh koapwoaroapwoar—manaman kapwuriamwei ehu E inoukihong uhk rahnwet. Ni lengileng kapai sarawi en Sises Krais, ahmen.

Nting